78324 osumaa

Kello käy, hetki lyö

Potilaan tutkimuksessa voidaan käyttää nykyisin jopa lääkekapselin kokoista, nieltävää mittalaitetta, joka tallentaa tiedon kehon lämpötilasta ja kuvaa reaaliaikaisesti kaiken suolistossa eteensä osuvan. Aivan pelkästään mistään tieteiselokuvan tehosteista tai vappuyön ilkamoinnista ei ole kuitenkaan kyse, sillä tällaiset mittalaitteet tarjoavat nykyisin tutkijoille runsaasti hyödyllistä tietoa kehon sisäisen kellon toiminnasta.

Seksuaalisuuden käsittely lääkärien peruskoulutuksessa

Tutkimuksessa kartoitettiin seksuaalisuuden käsittelyä lääketieteen peruskoulutusohjelmissa. Yleisimpiä aiheita olivat seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö sekä erektiohäiriöt. Pitkäaikaissairauksien vaikutuksia seksuaalisuuteen käsiteltiin niukasti, eniten syöpätautien ja vähiten neurologian alalla. Ikääntymisen vaikutukset, samoin kuin seksuaalisuuden moninaisuus ja erilaiset orientaatiot, jäivät lähes täysin vaille huomiota. Pitkäaikaissairauksien opetukseen tulisi integroida seksuaalilääketieteellinen näkökulma. Seksologian tulisi antaa käsitys ihmisen seksuaalisuudesta elämän eri vaiheissa.

Elise Kosunen

Kohdunpoistoon liittyvät potilasvahingot

Kohdunpoisto on vallitsevan hoitokäytännön mukaan aiheellinen toimenpide, mikäli kyseessä on kohdun pahanlaatuinen sairaus, kookkaat tai nopeasti kasvavat kohdun lihaskasvaimet, hoitoon huonosti vastaava vuotohäiriö taikka kohdun laskeuma. Vaikka kohdunpoistoleikkaus on suhteellisen turvallinen toimenpide, kehittyy joillekin leikatuista potilaista leikkauksen jälkeen virtsaamisongelmia tai alavatsan kiputiloja, joita haetaan korvattavaksi potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Ongelmallinen hoitotahto Puolesta ja vastaan

Hoitotahto on osa potilaan itsemääräämisoikeutta. Laatimalla kirjallisen hoitotahdon ihminen voi ennalta päättää hänelle annettavasta hoidosta tilanteessa, jossa ei kykene ilmaisemaan tahtoaan. Mutta vastaako kenties vuosia aikaisemmin laadittu hoitotahto sairastumishetkellä vallitsevaa tahtotilaa ja miten käytännön lääkärintyössä tulkitaan hoitotahdossa käytettyä käsitettä toimintakykyinen ja itsenäinen elämä?

Pekka Louhiala

Hoitotahto käytännössä

Pekka Louhiala on ansiokkaasti eritellyt hoitotahdon ongelmia Exitus-yhdistyksen hoitotahtolomakkeen pohjalta. Olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että hoitotahtoon liittyvät varsinaiset ongelmat eivät liity hoitotahdon oikeudelliseen merkitykseen, vaan käytännön työhön ja ymmärtämiseen. Tärkeintä on se, mitä hoitotahdon laatija on tarkoittanut toimintakyvyllä ja itsenäisyydellä. Missä se raja kunkin kohdalla kulkee? Etukäteen ihmisen on vaikea kuvitella sairauksien kulkua ja elämän moninaisuutta. Ajatus riittävän toimintakykyisestä ja itsenäisestä elämästä on usein erilainen terveenä täysissä voimissa kuin sairaana kuoleman kynnyksellä. Monelle sosiaaliset asiat ovat tärkeämpiä kuin itsenäinen selviytyminen. Parhaiten yhteisymmärrys asiasta syntyy potilaan ja lääkärin välisissä keskusteluissa, joissa yhdessä ajan kuluessa ratkaistaan, mitä tehdään ja milloin ja mitä ei tehdä. Potilaalle läheisen mukana olo on arvokasta.

Leena Niinistö

Lääketurvaa aakkosjärjestyksessä

Nyt arvosteltavana olevan kirjan on kirjoittanut lääketurvatoiminnan kaksi todellista asiantuntijaa. Cobert työskentelee johtajana Schering-Plough lääketurvallisuusosastolla, ja Biron farmakologian professorina Montrealin yliopistossa. Cobertin ja Bironin kaltainen kaksikko on hyvä valinta lääketurvatoimintaa käsittelevän kirjan kirjoittajaksi. Bironilla on vahva akateeminen tausta, ja paljon alaan liittyvää julkaisutoimintaa. Lääketeollisuudelle aukottomasti toimiva lääketurvatoiminta on elinehto, joten ison yhtiön lääketurvaosastolla Cobert on joutunut paneutumaan kirjassa käsiteltäviin asioihin. Lisäksi Cobertin englanninkielen hallinnalla ranskankielisen Bironin osaaminen pääsee oikeuksiinsa. Kun kirjoittajat ovat Atlantin takaa, kirjan painotukset ovat hieman amerikkalaisia. Suomessa toimivaltaisten viranomaisten, Lääkelaitoksen ja Euroopan lääkearviointiviraston (EMEA), rooli jää lukijalle hieman hataraksi. Tämä ei kuitenkaan häiritse liika, sillä lääketurvatoiminta jos mikä on globaalia yhteistyötä.

Hannu Kokki

Suomalaiset synnytyslääkärit synnyttävät omat lapsensa normaalisti

Haluamme kiittää professori Pentti Jouppilaa ansiokkaasta tarttumisesta aiheeseen, jonka parissa me synnytyksiä hoitavat lääkärit painimme lähes päivittäin (SLL 41/2003, s. 4097, pääkirjoitus). Synnytyspelkopotilaan kohtaaminen ja hoito ovat jo melko pitkälle opittuja asioita Suomen synnytyssairaaloissa. On myös hyväksyttyä käyttää synnytyspelkoa keisarileikkausaiheena silloin, jos raskauden aikana annettu tuki, neuvonta ja mahdollisesti terapiakaan ei ole vähentänyt synnytyspelkoa niin, että synnyttäjä voisi ajatella voivansa luottavaisesti lähteä synnyttämään normaalisti. Sen sijaan ns. mukavuussektiota tai sosiaalisin perustein (miehen työmatka, lastenhoitovaikeudet) tehtävää sektiota ei ole pidetty hyväksyttävänä (1).

Terhi Saisto, Erja Halmesmäki, Maija Haukkamaa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat