Lyhyesti: Sarkoidoosin syy monimuotoinen?

Sarkoidoosin syytä on etsitty eri tekijöistä: mikrobeista kuten mykobakteereista, ympäristöolosuhteista, perimästä jne. Sairauden taustatekijöiden selittäminen potilaalle onkin mahdoton puuha. Ilmeistä on, että yksittäistä syytä ei löydykään, vaan taustalla on yksilön poikkeava immunologinen reagointi useisiin ärsykkeisiin tai altisteisiin. Tarvitaan siis antigeeni ja sen esittely soluvälitteisessä immuniteetissa T-lymfosyyteille ym. Tähän päätyivät ongelmakenttää pohtineet katsausartikkelin tekijä ja pääkirjoittaja. Suomessa tauti (ainakin vaikeana) on onneksi anglosaksisia maita harvinaisempi.

Hannu Puolijoki

Alle 7-vuotiaiden vanhemmille avioerokielto?

Avioeroja on usein puolusteltu sillä, että lasten mielenterveyden kannalta riitelevien vanhempien ero on parempi kuin riitaisan perhe-elämän jatkaminen. Sellaista vaihtoehtoa, että riidat sovittaisiin ja yhdessäolo muuttuisi sopuisaksi, ei useinkaan ole nostettu esiin. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin masennuksen esiintymistä 18-39 vuoden iässä tutkittavilla, joiden vanhemmat olivat eronneet ennen kuin lapsi täytti kahdeksan vuotta. Vanhempien avioero lisäsi lapsen masennuksen riskin noin kaksinkertaiseksi. Äidin uudelleen avioituminen ei vähentänyt riskiä. Perhetilanteesta riippumatta myöskin lapsuuden aikainen heikko sosioekonominen tilanne lisäsi masennuksen riskiä. Kun analyyseihin otettiin mukaan vanhempien keskinäinen riitaisuus, avioeron riskivaikutus säilyi vieläpä niin, että avioeroon päättyneen riitaisen parisuhteen riskivaikutus oli 3,5-kertainen, jos äiti avioitui uudelleen. Siis avioero ei poistanut vanhempien keskinäisen riitaisuuden riskivaikutusta, pikemminkin näytti lisäävän sitä. Toisaalta ehjissä perheissä ja perheissä, joissa äiti oli jäänyt leskeksi, kasvaneilla ei ollut eroa masennusten määrissä sen mukaan, olivatko vanhemmat riidellet vai eivät.

Raimo K.R. Salokangas

Synnytyksen jälkeistä masennusta on vaikea ehkäistä

Synnyttäneen naisen masennus on alidiagnosoitu sairaus. Masennusta oletetaan esiintyvän lähes 15 %:lla synnyttäjistä. Masennus huonontaa lapsen kehitysmahdollisuuksia, häiritsee perheen sisäistä yhtenäisyyttä ja pahimmillaan aiheuttaa vakavan uhan naisen itsensä terveydelle. Uusi näyttö sen ennaltaehkäisyn vaikeudesta saatiin satunnaistettaessa raskauden aikana 600 riskiäitiä joko masennuksen ehkäisyyn tähtäävään interventioryhmään tai rutiininomaisen pre- ja perinataalihoidon ryhmään. Kaikilla näillä naisilla oli yksi tai useampi synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijä: huono sosiaalinen asema, anamnestinen psykiatrinen sairaus tai aiempi synnytyksen jälkeinen masennus, joko naisella itsellään tai hänen äidillään. Interventiomenetelminä oli tiedottaminen tästä sairaudesta ja sen hoitoon saatavasta tuesta. Naisilta myös mitattiin kyselyllä tietty riskiluku, joka kuvasti sairauden kehittymisen mahdollisuutta ja sen vakavuusastetta. Riskistä tiedotettiin potilasta hoitavalle lääkärille ja hoitohenkilökunnalle. 16 viikkoa synnytyksen jälkeen kaikilta naisilta kysyttiin masennuksen kehittymisestä ja sen vaikeudesta. Kysely paljasti, että 24 % interventioryhmästä ja 28 % vertailuryhmästä oli sairastunut synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Käytetyn laajuinen interventio ei siis vähentänyt näiden riskisynnyttäjien depressioriskiä. Tulos korostaa synnytyksen jälkeisen tuen ja seurannan tarpeellisuutta nykyään, kun potilaat siirtyvät yhä nopeammin avohoidon palvelujen käyttäjiksi.

Pertti Kirkinen

Tieteellisen tutkimuksen merkitys diabetespotilaille

UKPDS - eräs viime vuosisadan suurista diabetestutkimuksista - selvitti, miten tiukka versus vähemmän tiukka glukoositasapainon ylläpitäminen vaikuttaa komplikaatioiden ilmaantumiseen ja kuolleisuuteen kakkostyypin diabeetikoilla. Nyt pari kriittistä kollegaa on tutkinut UKPDS-tutkimuksen jälkeiset tieteelliset diabeteskatsaukset selvittääkseen, miten hyvin UKPDS:n potilaalle tärkeät löydökset ovat presipitoituneet kirjallisuuteen.

Robert Paul

Bronkodilataattorivasteesta ei apua COPD:n hoidon arvioinnissa

ISOLDE-tutkimuksesta on julkaistu hiljattain kaksikin uutta alkuperäistyötä ja löydöksiä kommentoiva pääkirjoitus. Kyse on COPD-potilailla tehdystä laajoista selvityksistä sen suhteen, onko vasteesta prednisolonille tai toisaalta salbutamolille tai ipratropiumille arvioitavissa myöhempää vastetta joko inhalaatiosteroidille tai bronkodilatoivalle hoidolle.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uutta sars-epidemiaa povataan jo

Sarsia koskeva kirjoittelu on laantunut myös lääketieteellisissä lehdissä. Uutta epidemiaa on kuitenkin povattu ensi talveksi, ja uusi tapaus löydettiinkin syksyn tullen Singaporesta. Siksi asiasta kiinnostuneiden kannattaa tutkia hyvä asiaa koskeva katsaus. Aiheuttajaksi todetun koronaviruksen genomisekvenssiä perätään, jotta nopea testi ja mahdolliset hoidot tai rokotteet saataisiin aikaiseksi. Nebulisaattoreiden käyttöä kehotetaan varomaan näiden potilaiden hoidossa, koska alkuvaiheen leviämisen hoitohenkilöstöön Hong Kongissa epäillään tapahtuneen juuri sen takia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Silmien keskinäinen kilpailu on hidastunut maniassa

Binokulaarisen kilpailun (BK) takia ihminen näkee muutaman sekunnin välein vuorotellen vertikaalisen ja horisontaalisen viivan, jos toiselle silmälle näytetään vertikaalista ja toiselle horisontaalista viivaa. Tämän havaintomuutoksen nopeus näyttää vaihtelevan systemaattisesti psyykkisissä häiriöissä. Australialaiset tutkijat vertasivat BK:n nopeutta terveillä sekä skitsofreniaa, masennusta ja maniaa (so. kaksisuuntaista mielialahäiriötä) sairastaneilla ja havaitsivat, että manian sairastaneilla BK oli merkitsevästi hitaampi kuin muilla tutkituilla ryhmillä, jotka puolestaan eivät eronneet toisistaan. Näyttääkin ilmeiseltä, että hidastunut BK on manian riskitekijä, mutta sen vaikutusmekanismia tutkijat eivät pohtineet.

Raimo K.R. Salokangas

Lesitiinin terveysvaikutuksista vain vaatimatonta näyttöä

Lesitiiniä ja sen sukulaisaineita markkinoidaan luontaistuotteina mm. parantamaan muistia ja alentamaan kohonnutta kolesterolia. Tuoteryhmän aineiden nimikkeistö on kirjava, ja kuluttaja voi harhautua kuvittelemaan aineita todellista tehokkaammiksi niiden komealta kalskahtavien nimien vuoksi. Näyttö tehosta on kuitenkin vaatimaton.

Anna-Liisa Enkovaara

Jälkiehkäisyvalmisteita käyttävät rekisteriin Australiassa?

Australiassa lääkärit vaativat, että jälkiehkäisyvalmisteita ostavien henkilöiden yhteystiedot kirjataan apteekissa. Valmisteiden käyttäjä saattaa olla tietämättään sukupuolitautien levittäjä, ja kysymys on suojaamattomasta seksistä. Naisen terveydentilan kannalta hoitamaton tauti voi olla haitaksi. Lääkärit pitävät toisena vaihtoehtona valmisteiden saantia vain reseptillä. Jälkiehkäisyn puolustajat vastustavat käyttäjien henkilötietojen rekisteröintiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uudentyyppinen antibiootti käyttöön

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on myöntänyt myyntiluvan daptomysiinille (Cubicin, Cubist Pharmaceutical Inc.). Aine kuuluu syklisiin lipopeptideihin, ja sen vaikutusmekanismi poikkeaa muista antibiooteista. Lääke on tarkoitettu erityisesti komplisoituihin ihoinfektioihin, joita aiheuttavat mm. metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus, pyogenes tai agalactiae, Streptococcus dysgalactiae tai Enterococcus faecalis. Lääkkeellä on hoidettu tähän mennessä 1400 potilasta. Lääkkeen hankalia haittavaikutuksia olivat injektiokohdan reaktiot, joihin saattoi liittyä lihasvaurion oireita. Sen vuoksi kreatiniinifosfokinaasin seuranta on aiheellista, jos paikallisoireita ilmenee. Lääkkeen mahdollisesta tulosta Euroopan markkinoille ei ole tietoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä