Uudet lääketutkimusohjeet Ruotsiin

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) on julkaissut EU:n uudet, vuonna 2004 voimaan tulevan lääketutkimusdirektiivin edellyttämät ohjeet kliinisille lääketutkimuksille. Ohjeet hyväksyttiin kesäkuussa ja julkaistiin heinäkuun lopulla (ks. LVFS 2003:6). Kuten EU-direktiivi edellyttää, ohjeita on noudatettava kaikissa jäsenmaissa viimeistään toukokuusta 2004 lähtien. Näin Ruotsi ja Britannia ovat näyttäneet tietä muille EU-maiden lääkevalvontaviranomaisille, jotka painiskelevat edelleen ohjeiden valmistelun parissa. Ruotsin ja Britannian lääketutkijoille ja sponsoreille on näin tarjoutunut etuoikeus, eli lähes vuosi aikaa, sopeutua ennakolta uusiin EU:n velvoittaviin ohjeisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Selekoksibin ja rofekoksibin vaikutukset maha-suolikanavaan

Australian lääkevalvontaviranomainen (Therapeutic Goods Administration) ilmoittaa saaneensa merkittävän määrän haittavaikutusraportteja, joissa ulkus (mukana joskus perforaatio tai verenvuoto) tai maha-suolikanavan verenvuoto ilmeni selekoksibin (Celebra, Pharmacia/Pfizer) tai rofekoksibin (Vioxx, MSD) käytön yhteydessä. Monilla potilaista oli tähän riskitekijöitä, kuten vähintään 60 vuoden ikä, aikaisempi ulkus, tai riskiä lisäävien muiden lääkkeiden käyttö. Toisaalta selekoksibin käyttäjien 16 ulkustapauksessa (n = 101) ja 16 suolikanavan vuototapauksessa (n = 250) ei esiintynyt lisäriskitekijöitä. Suhteutettuna kirjoitettujen reseptien määrään haittavaikutusraportteja saatiin Australiassa noin kaksi kertaa enemmän selekoksibin kuin rofekoksibin käytöstä. Lääkeviranomainen esittää yhteenvetona, että COX-2:n estäjien selekoksibin ja rofekoksibin käyttöön tulee suhtautua samalla varovaisuudella kuin minkä tahansa muun tulehduskipulääkkeen käyttöön. Tämä lienee hyvä neuvo etenkin silloin, kun hoidetaan ikääntyviä, tai kun potilaalla on ilmennyt maha-suolikanavan haittoja muiden tulehduskipulääkkeiden käytössä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kurkkukipuisen ihottuma

Nuori mies tuli vastaanotolle valittaen kurkkukipua sekä vartalolla olevaa ihottumaa. Hänellä ei ollut koskaan aiemmin ollut ihottumia tai atopiaa eikä lääke- tai muitakaan allergioita.

Leena Varesmaa-Korhonen, Pekka Mäntyselkä

Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 1990-1999

Rekisteriaineiston avulla tutkittiin Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloja vuosina 1990-1999. Henkilöstön lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät vuosikymmenen aikana. Niiden lukumäärä kasvoi yli kymmenen prosenttia. Miehillä oli naisia vähemmän sairauspoissaoloja. Paremmin koulutetuilla ja määräaikaisessa työsuhteessa olevilla oli muita vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja. Niiden kasvun kääntäminen laskuun edellyttää uusia valmiuksia ja toimia henkilöstöhallinnolta, työsuojelulta ja työterveyshuollolta, jotta taustalla vaikuttaviin syihin voidaan puuttua.

Kustaa Piha, Ossi Rahkonen, Eva Roos, Eero Lahelma

Kattava katsaus nykypäivän käsitykseen mielenterveydestä

Kuopion yliopiston psykiatrian professorin Johannes Lehtosen 60-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistun kokoomateoksen kantavana ajatuksena on Johannes Lehtosen käsitys mielenterveydestä uusiutuvien luonnonvarojen kaltaisena inhimillisenä voimavarana: mielenterveyden primaarinen ulottuvuus on psyykkinen, joka luo ihmisen sisäisen todellisuuden välittömän kokemusperustan sisältäen ihmiselle ominaisen kyvyn sanalliseen vuorovaikutukseen. Mielen psyykkinen ulottuvuus on toisaalta sidottu biologisen elimistön, erityisesti hermoston, toimintaan toisaalta sosiaaliseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

Matti Keinänen

Aggressio työelämässä

Työrooli on perinteisesti merkinnyt työntekijälle turvallista tukikohtaa. Epäselvyys työroolista ja rooliristiriidat lietsovat pelkoa ja tekevät työstä kuluttavampaa, kuin se asiallisesti pitäisi olla. Epäsuhta resurssien ja haasteiden välillä koetaan yksilöllisenä häpeänä, koska työntekijä ei voi nykyisessä itseohjautuvassa työkulttuurissa enää politisoida ongelmia luokkakonfliktiksi. Nykyinen työvoimayrittäjä ei taistele työnantajaa vastaan työehdoista, vaan työpaikastaan yhdessä työnantajan kanssa. Konfliktit työntekijöiden välillä ilmenevät sisarkateutena, kun auktoriteettikonfliktin mahdollisuus on poistunut. Aggressio kanavoidaan myös itseen.

Juha Siltala

Miksi uskomushoidoille on edelleen tarvetta?

Yliopistolääketieteen tulisi päättäväisesti ja rohkeasti kysyä, itseltään, miksi uskomushoitoja käytetään. Olisi myös kysyttävä, mitkä ovat lääketieteen sisäiset rajat, rajoitukset sekä ylipäätään ihmiskuva ja mahdollisuudet ihmisen, potilaan kohtaamisessa ja auttamisessa.

Pauli Vesakas

Terveydenhuollon syksy

Kesä on mennyt, syksyyn päästy - vaikka tällä hetkellä ilma onkin taas kesäisen lämmin parin viikon koleiden, syksyisten säiden jälkeen. Terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta alkanut syksy on tärkeä: monia isoja, palvelujärjestelmämme rakenteita, rahoitusta ja myös palvelujen saatavuutta koskevia uudistuksia on vireillä, liittyen kansalliseen terveysprojektiin. Jos terveydenhuollosta käydyn keskustelun aktiivisuuden voi arvioida kuvastavan asian koettua tärkeyttä, mennyt kesä lupaa hyvää - olivathan terveydenhuollon kysymykset päivälehtien vakioteemoja.

Heikki Pärnänen

Lääketieteen etiikan päivää vietetään 18. syyskuuta

Maailman lääkäriliiton WMA:n puheenjohtajan Kati Myllymäen aloitteesta järjestö on päättänyt perustaa kansainvälisen lääketieteen etiikan päivän (Medical Ethics Day). Lopullisesti asiasta päättää parhaillaan Helsingissä koolla oleva WMA:n yleiskokous. Järjestön hallitus on jo hyväksynyt päivän viettämisen.

Mika Vehkasaari

Liiton hallitus perusti liikelaitos-työryhmän

Lääkäriliiton hallitus perusti viime kokouksessaan liikelaitostyöryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa kunnallisten liikelaitosten käyttöönoton laajuus, niihin liittyvät lääkäreitä koskevat ongelmat ja toimintojen siirtämiseen osakeyhtiöille liittyvät ongelmat ja esittää niihin omat kannanottonsa ja ratkaisuehdotuksensa.