Ravinnon rasvalla ja miesten aivohalvauksilla ei yhteyttä

British Medical Journal (2003; 327:777-81) julkaisi Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa tehdyn 14 vuoden kohorttitutkimuksen, johon osallistui 43 732 terveydenhuollossa työskentelevää miestä. Tutkittavat henkilöt olivat 40-75-vuotiaita, ja heillä ei ollut sydän- ja verisuonisairauksia eikä diabetesta. Tutkimuksen mukaan koko ravinnon sisältämillä rasvoilla ja kolesterolilla ei ollut yhteyttä aivohalvauksiin, ei myöskään ravinnon rasvojen tyypillä.

Ulla Toikkanen

Vyötärölihavuus kuriin terveysliikunnan avulla

Monille liikunta on laihduttamisen ja painonhallinnan väline. Liikunnan ja ruokavalion yhdistäminen on tehokkaampi tapa pitää paino kurissa kuin pelkän dieetin noudattaminen. Suomalaisilla kertyy tyypillisesti rasvaa vyötärön seutuun, mitä pidetään esim. diabeteksen ja sydäntautien selvänä riskitekijänä ja merkittävänä terveydellisenä ja taloudellisena ongelmana.

Maira Palosuo

WHO korostaa kroonisten tautien jatkuvaa ehkäisyä

WHO:n uusi asiantuntijaraportti kokoaa samojen kansien sisään tuoreimman tiedon ravinnon ja kroonisten tautien ehkäisystä. Raportti tähdentää, että kroonisia tauteja täytyy ehkäistä läpi elämän. Ravinnolla on merkittävä osuus mm. diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien, syövän sekä osteoporoosin syntyyn. Raportti kertoo, kuinka ruokavalion avulla voidaan vähentää kroonisten sairauksien riskiä maailmanlaajuisesti. Sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä sekä diabetes lisääntyvät nyt erittäin nopeasti kehitysmaissa.

Ulla Toikkanen

Psykoterapeutit huolissaan Kelan psykoterapiapäätöksistä

Psykoterapeutit ovat huolissaan Kelan päätöksistä, jotka supistavat harkinnanvaraista psykoterapiakuntoutusta. Päätökset rajoittavat terapiakäyntien määrän yhteen viikossa aikaisemman kahden tai kolmen sijasta. Viimeisimmän ohjeen mukaan tänä vuonna ei enää saa tehdä uusia päätöksiä psykoterapiakuntoutuksen aloittamisesta.

Suvi Sariola

Vastaanotolla elämää suuremmissa elokuvissa

Hippokrates on antanut meille lääkärin ja potilaan välistä suhdetta käsittelevät ohjenuorat, jotka monelta osin pätevät vielä tänäänkin. Hänen neuvonsa Niihin taloihin, joissa käyn, menen auttaakseni sairaita tekemättä tahallisesti mitään vääryyttä ja vahinkoa sekä pidättyen rakkaudesta naisten ja miesten, vapaiden ja orjien kanssa on hyvä esimerkki niistä rajoista, joiden säilyttäminen on hyvän hoidon edellytys. Vaikka perussäännöt ovat yhä voimassa, ovat muutoksen tuulet puhaltaneet lääkärin vastaanotolla viimeisten vuosikymmenten aikana.

Päivi Hietanen

Potilas vaivansa tulkkina - ymmärtääkö lääkäri yskän?

- Lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksen onnistumisella on suuri merkitys vastaanoton lopputulokselle ja potilastyytyväisyydelle.

Johanna Ruusuvuori - Liisa Raevaara - Anssi Peräkylä

Angioödeeman diagnostiikka ja hoito

Hereditaarinen angioödeema (HAE) on harvinainen perinnöllinen tauti, joka aiheuttaa ajoittaisia ihon, kurkunpään ja suoliston alueen turvotuksia. HAE johtuu komplementti- ja kiniinijärjestelmiä estävän C1-estäjän puutteesta. Suomessa on 50-100 potilasta. Vaikka tauti on harvinainen ja turvotukset menevät yleensä itsestään ohi, on kohtausten hoito tärkeä osata, koska kurkunpään turvotuksiin liittyy tukehtumisvaara. Tässä katsauksessa käymme läpi taudin kliinisen kuvan, diagnostiikan ja hoidon.

Hanna Jarva - Seppo Meri

Miten potilas motivoituu hoitonsa aktiiviseksi osapuoleksi?

Useimmat potilaat eivät vastaanottohetkellä ole valmiita ryhtymään elämäntapojen muutoksiin. Ihmisten valmiutta muuttaa elämäntapojaan voidaan havainnollistaa janalla: vasemmassa reunassa olevat eivät ole lainkaan kiinnostuneita muutoksesta, oikeassa reunassa olevat ovat jo muuttaneet elämäntapojaan. Elämäntapojen muuttaminen on prosessi, jossa potilas liikkuu janalla asteittain oikealle. Lääkärin suora kehotus muuttaa elämäntapoja ei motivoi potilasta, vaan johtaa usein muutosvastarintaan. Potilaan oma motivaatio voi herätä potilaskeskeisellä työskentelyllä, joka johdattaa potilaan itse ajattelemaan asiaa ja tekemään päätöksen elämäntapojen muuttamisesta. Varsinainen ohjaus elämäntapojen muuttamiseksi kannattaa suunnata niille potilaille, jotka ovat valmiita tekemään muutoksia.

Pertti Mustajoki

Lehmän epiteelin aiheuttaman astman diagnostiikka

Lehmäastma on perinteisesti diagnosoitu keuhkoputkialtistuksella, mutta näyttää siltä, että se voidaan diagnosoida luotettavasti ilman sitäkin. Astmaatikko, jonka oireet ovat yhteydessä karjanhoitotyöhön, tulisi lähettää keuhkosairauksien klinikkaan, missä hänelle tehdään ihokoe lehmän epiteelille sekä määritetään seerumin lehmäspesifisen IgE:n pitoisuus. Jos ihokoe on negatiivinen, ei kyseessä ole lehmäastma, vaan mahdollisesti jokin muu maatalouden ammattiastma. Mikäli IgE-pitoisuus on 5 IU/l tai enemmän, lehmäastmaa voidaan pitää varmistettuna. Jos taas ihokoe on positiivinen, mutta IgE-pitoisuus on alle 5 IU/l, suoritetaan keuhkoputkialtistus tai jos se ei ole mahdollista, PEF:n työpaikkaseuranta. Näiden suositusten avulla lehmäastman diagnostiikka tullee aikaisempaa käytäntöä halvemmaksi ja nopeammaksi.

Heikki Koskela - Antti Taivainen - Henrik Nordman

Lyhyesti: Reagointi äkilliseen ääneen kertoo traumaperäisestä stressireaktiosta

Äkillisen kovan äänen aiheuttamaa sydämen lyöntitiheyden nousua pidetään hyvänä patofysiologisena traumaperäisen stressireaktion merkkinä. Epäselvää kuitenkin on, onko kyseessä traumaa edeltänyt ja sille altistanut ominaisuus vai itse trauman aiheuttama poikkeava reaktio. Tätä tutkittiin Vietnamin sotaan osallistuneilla ja heidän taisteluihin osallistumattomilla kaksossisaruksillaan. Taisteluihin osallistuneilla ja traumaperäisestä stressireaktiosta kärsivillä veteraaneilla voimakas ääni nosti sydämen lyöntitiheyttä. Sen sijaan heidän taisteluihin osallistumattomilla kaksossisaruksillaan vastaavaa pulssin kohoamista ei havaittu. Tulos viittaakin siihen, että kovaa ääniärsykettä seuraava sydämen lyöntitiheyden kohoaminen on trauman aiheuttama häiriö eikä sukuun liittyvän alttiuden ilmentymä.

Raimo Kr Salokangas