Kuka on ketjun seuraava omistaja?

Turkulaisen Lääkäriasema Pulssin puheille on vuosien mittaan pyrkinyt monia kosijoita, mutta yritys on pysynyt irti ketjuista.

Suvi Sariola

Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Markku Kojo: EY-tuomioistuimen ratkaisu saattaa heijastua Suomeenkin

EY-tuomioistuimen mukaan lääkärin sairaalassa viettämää päivystysaikaa on kokonaisuudessaan pidettävä työaikana riippumatta siitä, suorittaako lääkäri koko ajan työtehtäviä. Työaikaa ovat siten myös ne päivystysaikaan sisältyvät jaksot, joina lääkäri esimerkiksi pääsee nukkumaan. Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Markku Kojo ennakoi ratkaisun voivan heijastua Suomeenkin.

Kuka kerää hyödyn lääketieteellisistä tutkimustuloksista?

- Onko hyväksyttävää käväistä tutkimassa uutuuslääkkeen ominaisuuksia kehitysmaassa, mutta hyödyntää tulokset vain teollisuusmaiden rahakkailla markkinoilla? kysyy pääsihteeri Juhana Idänpään-Heikkilä. Pitäisikö tutkimuksen rahoittajan siis pystyttää köyhään tutkimusmaahan kokonainen terveydenhuolto?

Ulla Järvi

Tiedekuntien määrän kasvu vaarantaa lääkärikoulutuksen laadun

Maailman lääkäriliiton WMA:n yleiskokouksessa tuotiin esille, että lääketieteellisten tiedekuntien määrän lisääntyminen heikentää lääkärikoulutuksen laatua.

Mika Vehkasaari

WMA tuomitsee kidutuksen

WMA:n yleiskokous tuomitsi kidutuksen kaikissa muodoissaan ja muistutti lääkäreitä, ettei kidutukseen tule osallistua millään tavalla. Lisäksi WMA hyväksyi uuden periaatelauselman, joka velvoittaa lääkärit ilmoittamaan kaikista tietoonsa tulleista kidutustapauksista.

Mika Vehkasaari

Yo-sairaanhoitopiirien johtajat: EVO-korvausten tasoa pakko nostaa

Yliopistollisia sairaaloita ylläpitävien sairaanhoitopiirien johtajat ovat tyytymättömiä EVO-korvausten nykytasoon. Korvauksen reaalitason on laskettu kymmenessä vuodessa pudonneen kolmisenkymmentä prosenttia.

Ulla Järvi

Mikä osteoporoosin lääkkeeksi?

Väestön vanhenemisen ja ikärakenteen muuttumisen takia joudutaan yhä useammin tekemisiin osteoporoosiin liittyvien murtumaongelmien kanssa. Suurin merkitys on lonkkamurtumien lisääntymisellä (1). Osteoporoosin ehkäisyn ja hoidon tärkein tavoite on estää murtumien syntymistä (2).

Jorma Viikari

Liikunta osteoporoosin ja osteoporoottisten murtumien ehkäisyssä

Osteoporoosissa alentunut luun mineraalimassa ja luukudoksen mikroarkkitehtuurin heikentyminen johtavat murtumariskin lisääntymiseen. Joihinkin osteoporoottisten murtumien riskitekijöihin, kuten alaraajojen lihasvoimaan sekä luun mineraalimassaan ja rakenteeseen voidaan kuitenkin vaikuttaa. Säännöllinen liikunta saattaa olla ainoa keino ehkäistä osteoporoottisia murtumia, sillä se vaikuttaa sekä luun lujuuteen että vähentää kaatumisia. Kriittinen vaihe on 10-12-vuotiaana, jolloin luusto on herkin fyysiselle kuormitukselle. Kehon painoa kantavaa ja iskutyyppistä kuormitusta sekä voimaharjoittelua suositellaan lapsuudesta vanhuuteen. Ikääntyneiden harrastaman liikunnan tulisi parantaa tasapainoa, alaraajojen lihasvoimaa, joustavuutta ja koordinaatiota.

Ari Heinonen, Saija Karinkanta

Itsemurhan postventio

Itsemurhan postventiosta on Suomessa kirjoitettu vähän. Postventiolla tarkoitetaan yksilöllisesti valittavia menetelmiä, joilla pyritään lievittämään tapahtuneen itsemurhan aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia omaisissa, läheisissä ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Tavoitteena on vähentää mahdollisia traumaperäisiä stressireaktioita, masennusta ja itsetuhokäytöstä sekä ylläpitää terveydenhuollon ammattilaisten työkykyä ja samalla lisätä heidän ymmärrystään itsemurhasta ilmiönä. Artikkelissa kuvataan erilaisia postventiotilanteita. Tarjolla olevista menetelmistä ja hoitomuodoista tulisi tiedottaa jokaiselle läheisen itsemurhan kokeneelle.

Veera Pohjolainen, Pirjo Saarinen

Ohjelmoituvatko kansantautimme jo sikiökaudella ja varhaislapsuudessa?

Useassa tutkimuksessa on todettu, että monelle kansantaudille, kuten tyypin 2 diabetekselle, verenpainetaudille ja sepelvaltimotaudille, altistavat riskitekijät ovat peräisin sikiökaudelta ja varhaislapsuudesta. Syntymälaihuus, usein yhdistyneenä hitaaseen kasvuun varhaislapsuudessa, näyttää lisäävän sairastumisriskiä moneen kansantautiin. Riski sairastua varttuneemmalla iällä näyttää latautuvan elimistöön erittäin varhaisessa vaiheessa. Tulevaisuuden haasteena on selvittää varhaisen kasvun ja kehityksen, perimän sekä ympäristön yhteisvaikutukset aikuisiän terveyteen.

Johan G. Eriksson, Tom Forsén, Eero Kajantie, Hilkka Ylihärsilä