HUS-sairaankuljetuksella uusi infektioambulanssi

HUS-Sairaankuljetus sai heinäkuussa 2003 käyttöönsä uuden erikoisambulanssin, joka on suunniteltu ilmaeristystä vaativien infektiopotilaiden kuljetukseen. Sars-epidemia vauhditti erikoisambulanssin hankintaa, mutta tämän tyyppisen sairaankuljetusauton tarve on tiedostettu jo aikaisemmin.

Heli Siikamäki, Jukka Etelä

Pienestä pitäen olen halunnut lääkäriksi Lääketieteen opiskelijoiden tausta ja suuntautuminen

Lääkärit valitsevat opintoalansa usein jo varhain. Valintaan vaikuttaa koti- ja perhetausta. Useimpien opiskelijoiden vanhemmat ovat ylempiä toimihenkilöitä ja valtaosalla on lääkäreitä joko perheessään tai muussa lähipiirissään. Lääketieteen opintoihin hakeutumisen taustalla vaikuttavat kaksijakoiset motiivit: yhtäältä humaanit ja altruistiset, halu auttaa, toisaalta ammatilliset ja tieteelliset. Opiskelijat suuntautuivat ensisijaisesti potilastyöhön pääkaupunkiseudun sairaaloihin. Terveyskeskuksiin suuntautui vain alle 10 % tutkituista. Yli puolet piti tohtorintutkintoa hyvin todennäköisenä urallaan.

Eero Lahelma - Ulla Broms - Antti Karisto

Huolehdi verenpainemittauksesi laadusta - onko verenpainemittarisi lukema luotettava?

Verenpaineen hyvä hoito on suuri haaste suomalaiselle terveydenhuollolle. Oleellinen osa verenpainetason selvittämisessä on luotettavasti ja oikein tehty mittaaminen. Verenpainemittarin tulee osoittaa mittaushetkellä vallitseva todellinen verenpaine. Verenpainemittarit tulee huoltaa säännöllisesti ja kalibroida joka toinen vuosi. Perinteiset verenpainemittarit ovat aneroidi- tai elohopeamittareita. Elohopeamittareiden myynti tulee loppumaan kaikissa EU-maissa vuoden 2006 alussa. Viime vuosina on tullut markkinoille useita automaattisia digitaalisia mittareita, joita potilaat voivat ostaa kotimittareiksi. Ainoastaan olkavarsiverenpainemittarit ovat suositeltavia.

Tuula Tähtinen

Biologisempia tietokoneita?

Vaikka DNA-tietokoneet ovat vielä leluja, nykyisten piitietokoneiden kehitys suuntautuu entistä enemmän biologisten esikuvien mukaisesti.

Erkki Karjalainen

Apua vaikeaan psyykkiseen traumaan

Suomeksi on nyt saatavilla psyykkistä traumaa käsittelevä teos. Sen toimittajat toivovat kirjan valaisevan sitä työtä, joka on trauman kokeneella ja hänen auttajallaan edessä, kun he pyrkivät psyykkiseen elpymiseen, psyykkisen haavan paranemiseen ja sisäiseen eheytymiseen.

Antti Pakaslahti

Oletko tyytyväinen nykymaailmaan?

Väkivalta puhuttaa. Ei liene kahviporukkaa, ei hirviporukkaa, ei ompeluseuraa, jossa ei puhuttaisi maailman väkivaltaisesta touhusta. Sota sotkuineen on kestoaihe. Uutiset eivät olisi uutisia, jos niissä ei olisi kuvia sodista ja niiden uhreista. Ihmettelen, mitä uutisia ne ovat. Uutuusarvoa ei niillä ainakaan ole. Uutiset ja väkivallantekojen selostukset ovat tehneet olomme turvattomaksi. Tilanne on jättänyt jälkensä meihin ja lapsiimme. Rauhattomuus ja turvattomuuden tunteet ovat yleisiä niin lapsilla kuin vanhuksillakin. Tuskinpa me keski-ikäisetkään olemme tyytyväisiä oloomme.

Veikko Karskela

Satujen merkityksestä

Bruno Bettelheim on kirjoittanut kirjan Satujen lumous. Samasta aiheesta on jokin aika sitten julkaistu suomalainenkin kirja. Valitettavasti en muista sen nimeä enkä kirjoittajiakaan. Sadut ovat tärkeä kurkistusluukku maailmaan, joka on sekä lapsille että osalle aikuisistakin vielä tuntematon. Tuon kurkistusluukun kautta on hyvä tarkastella hyvän ja pahan taistelua. Jos pelottaa liikaa, voi luukun sulkea, kunnes taas on rohkeutta jatkaa.

Veikko Karskela

Entä me epäonnistujat?

Haluan tuoda esiin henkilökohtaisen näkökulmani keskusteluun lääkäreiden jaksamisesta ja lääkärivajeesta. Tänä suoritteiden ja ratkaisukeskeisyyden kulta-aikana selviytyjät ja menestyjät, onnistujat, huomioidaan ja heille suodaan palstatilaa mediassa; myös medisiinan mediassa. Entä ne meistä, lääkäreistä, jotka putoavat? Ne, jotka eivät ole jaksaneet, mutta ovat edelleen laskettavissa tilastoihin, poissa työelämästä. Yleisesti tiedossa ovat tosiasiat lääkäreiden itsemurhista, niitä en lähde tässä toistamaan.

Nimimerkki Epäonnistumisen Kokemus

Ympärileikkauksen eduista ei ole tieteellistä näyttöä

Gideon Bolotowsky ja Deiv Weintraub kirjoittivat Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessa 16.10.2003, että vastasyntyneiden poikien ympärileikkauksesta koituu tieteellisesti perusteltuja terveydellisiä etuja. Tosiasiassa ei ole olemassa yhtään satunnaistettua tutkimusta, jonka tulokset osoittaisivat vastasyntyneen pojan ympärileikkauksesta olevan terveydellistä hyötyä.

Harry Lindahl

Onko päihdeongelman hallinnan illuusio ongelmia hoitavienkin suurin harha?

Mikko Salaspuro uskoo tieteellisen näytön tasoittavan koulukuntaerot opiaattienkäyttäjien hoitoa koskevassa keskustelussa päihdelääketieteessä (SLL 41/2003, s. 4162-3). En usko että kompleksia päihdeilmiötä voi redusoida Salaspuron tapaan buprenorfiinin syöttämiskysymykseksi. Salaspuro mainitsee esimerkiksi lääkkeettömien hoitojen ja lyhyiden vieroitushoitojen kokonaiskuntoutuksen olevan tehotonta ja siteeraa ensimmäiseksi itseään (1). Salaspuro väittää, ettei tuloksellisia vieroitushoitoja ole esitetty. Hensel ym. (2) kirjoittavat, että 68 % nopean opiaattivieroituksen läpi käyneistä opiaattipotilaista pysyi 12 kuukautta täysin ilman lääkkeitä (potilaat olivat hoitoon motivoituneita ja siten valikoituneita). Terapeuttisten yhteisöjen pidemmissä hoidoissa valikoituneissa aineistossa on tavallista 80 % toipuminen (3). Suomessakin lääkkeettömän huumehoidon, Villa-Hockeyn, tulokset ovat samaa luokkaa.

Juha Kemppinen