Diureetit takaisin hypertonian hoitoon

Norjalaistutkijat selvittivät hypertonian lääkitystä Britanniassa, Kanadassa, Norjassa, Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa, ja totesivat, että tiatsididiureetti yksin tai yhdessä muun verenpainelääkityksen kanssa sopisi noin 45 %:lle kaikista hypertonian takia lääkitystä saavista. Tiatsididiureetti ei sovi niille, jotka potevat hypertonian lisäksi muita kardiovaskulaarisia sairauksia - heitä arvioidaan olevan hypertoonikoista noin 40%. Jos hoidoissa palattaisiin halpoihin diureetteihin, säästöt olisivat huomattavia jokaisessa em. maassa. Euroopan kardiologiseuran tuoreessa suosituksessa todetaan, että hypertonian hoito voidaan aloittaa millä tahansa seuraavista lääkkeistä: diureeteilla, beetasalpaajilla, kalsiumkanavan salpaajilla, ACE:n estäjillä tai angiotensiinireseptorin salpaajilla. Norjalaistutkimuksen tekijät ovat maan hallituksen palkkalistoilla ja myöntävät kiinnostuksensa lääkekustannuksien hillitsemiseen, mutta toteavat, että kustannuksiltaan halvat diureetit ovat myös hyvin siedettyjä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeiden tv-mainonta alkaa Tanskassa

Tanska on päättänyt sallia reseptittä ostettavien lääkkeiden tv-mainonnan. Ensimmäinen mainos koskee asetyylisalisyylihapon ja kodeiinin yhdistelmävalmistetta (Kodimagnyl, Nycomed), ja vaikutuksia myyntiin tarkkaillaan huolellisesti. Tv-mainonta on jo kasvattanut huomattavasti lääketehtaiden markkinointibudjetteja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Teollisuuslääkärille vapautus syytteestä

Organonin palveluksessa ollut teollisuuslääkäri viivytti muutama vuosi sitten lääketutkimuksen käynnistämistä toteamiensa eettisten ongelmien vuoksi, ja hänet tuomittiin korvaamaan yhtiölleen 350 000 euroa. Asiaa on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2002;57:2557). Nyt Amsterdamin valitusoikeus on kumonnut tuomion. Sillä välin tutkimus valmistui ja tulokset eivät tukeneetkaan teollisuuslääkärin väittämiä tutkimusasetelman epäeettisyydestä. Valitusoikeus katsoi kuitenkin, että lääkäri oli asettanut potilaiden edun lääketehtaan etujen edelle konfliktitilanteessa ja oli siten ollut vapaa ilmaisemaan julkisesti oman kriittisen kantansa tutkimuksesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Loiselämää

Kaikkinainen loiselämä on aina askarruttanut Octopuksen mieltä. Elämä ilman loisia on utopiaa, sillä evoluutio tuottaa aina elämänmuotoja, jotka kalvavat, saivartavat, jäytävät ja hyväksikäyttävät muita.

Claes Andersson aloittaa Lääkärilehden kolumnistina

- Minua huolestuttaa nykyinen latistunut, kapeutunut, mekanisoitunut ja medikalisoitunut ihmiskäsitys. Esimerkiksi psykiatriassa puhutaan nykyään lähes yksinomaan aivojen biokemiasta ja perintötekijöistä, mutta hyvin vähän interaktiosta, ihmissuhteista ja ihmisestä kokonaisuutena, miettii kirjailija, psykiatri Claes Andersson.

Suvi Sariola

Maailma seis! Mikä on elämän tarkoitus?!

Välillä tuntuu siltä, että maailma menee yhä hullummaksi ja elämä yhä vaikeammaksi mitä nopeammin kehitys kiihtyy ja muutokset muuttavat elinolojamme. Tuntuu siltä, että elämän perusarvot ovat kääntyneet päälaelleen, ylösalaisin. Tavaroiden ja palvelujen hengästyneestä kuluttamisesta on tullut onnemme ja hyvinvointimme tärkeimmät mittarit. Kulutan, olen siis olemassa? Tämäkö uusi credomme? Estääkö vauhtisokeus meitä näkemästä elämän tärkeimpiä asioita - kanssaihmisiämme, yhteisiä unelmiamme, yhteistä maailmaamme ja tulevaisuuttamme?

Claes Andersson

Lapsi ja vajaakykyinen potilaana

Kiiretilanteita lukuun ottamatta potilaan hoitoon vaaditaan aina hoitosuostumus. Potilaslakia muutettiin vuonna 1999 siten, että myös vajaakykyisten aikuisten hoitoon tarvitaan suostumuksen antaja. Lääkäri ei voi koskaan toimia omin päin. Silloin, kun suostumuksen antajia on useita ja heidän näkemyksensä eroavat toisistaan, olisi valittava potilaan hoitotahtoa tai henkilökohtaista etua parhaiten vastaava vaihtoehto. Alaikäisten hoidossa lääkärillä ei kuitenkaan ole valintaoikeutta, vaan huoltajien olisi päästävä yhteisymmärrykseen. Vaikeita tilanteita voi syntyä, jos lääkäri katsoo suostumuksen antajan jättävän huomioimatta potilaan aikaisemmin ilmaiseman tahdon. Hankalissa tapauksissa voidaan aikuispotilaalle määrätä edunvalvoja, joka voi puolueettomasti tulkita potilaan hoitotahtoa. Lapsi voidaan tarvittaessa ottaa huostaan tai hänelle voidaan määrätä oheishuoltaja hoidon takaamiseksi.

Markku Helin

Päivystyksen ylläpidon kustannukset yliopistosairaaloissa

Päivystysvalmiustyöryhmän loppuraportissa määriteltiin maassamme aikaisemmin sopimatta olleet käsitteet päivystys, päivystystoimenpide ja päivystyspotilas sekä esiteltiin kustannuksien laskenta. Yliopistollisten sairaaloiden avohoidon laskutuksesta kohdistui päivystystoimintaan vuonna 2002 somaattisilla erikoisaloilla noin 22 % ja psykiatrian erikoisaloilla noin 10 % avohoidon koko laskutuksesta. Vuodeosastohoidosta päivystyksenä saapuneiden potilaiden osuus oli noin 50 % koko vuodeosastolaskutuksesta sekä psykiatriassa että somaattisilla erikoisaloilla. Kaikkiaan 40 % yliopistollisten sairaaloiden laskutuksesta kohdistuu päivystystoimintaan. Päivystysvelvoitteita lisäävät myös useat yliopistosairaaloiden erityistehtävät, kuten keskitetty erityistason hoito, sekä opetus-, tutkimus- ja koulutusvelvoitteet.

Anne Karikumpu - Anneli Ermes - Matti O. Halinen - Jaakko Herrala, Juhani Jokinen - Pekka Kaisto - Risto Laalo - Seppo Nieminen, Juhani Valkama - Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Musta surma - paiserutto vai jokin muu tauti?

Olisiko ruton aiheuttaja voinut olla Ebola-tyyppinen virus? Entä miksi ruttoon kuolleiden haudoista on löytynyt pernaruttoa? Yli sata vuotta vanha teoria ruton aiheuttajasta on asetettu kyseenalaiseksi.

Pekka T. Heikura

Syöpäkivuista kärsivät maksumiehiksi

Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset velvoittavat julkista valtaa järjestämään tasokkaan kivunlievityksen myös niille potilaille, joiden kohdalla parantavista hoidoista on luovuttu.

Eero Vuorinen