Glargininsuliini erityiskorvattavaksi tyypin 1 diabeteksessa

Glargininsuliini on hyväksytty erityiskorvattavaksi lääkkeeksi tyypin 1 diabeteksen hoidossa marraskuun alusta lähtien. Jotta potilas saisi erityiskorvauksen, lääkkeen määräävän lääkärin on tehtävä lääkemääräykseen merkintä Tyypin 1 diabetes tai lyhyesti DM 1. Lisäksi potilaalla on luonnollisesti oltava diabeteksen erityiskorvausoikeus. Asiasta kerrotaan Kansaneläkelaitoksen lääkäreille lähettämässä kirjeessä, jonka liitteenä erityiskorvattavuuksia koskeva tuore valtioneuvoston asetus on.

Pohjois-Savon lääkäriyhdistyksen palkinnot Kaarnirannalle ja Turuselle

Pohjois-Savon lääkäriyhdistys julkisti Martti Hämäläisen nimeä kantavan nuoren tutkijan palkinnon ja Vuoden lääkäri -palkinnon saajat Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa viime viikolla. Lääketieteen tohtori Kai Kaarniranta sai Martti Hämäläisen palkinnon ja Vuoden lääkäri -palkinto myönnettiin ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Veli Turuselle. Molempien palkintojen arvo on 5 000 euroa.

Rinta- ja eturauhassyöpä kuolleisuus laskussa

Rinta- ja eturauhassyövät ovat lisääntyneet rajusti viimeisten vuosikymmenten aikana. Ilmaantuvuus on yhteydessä länsimaiseen elämäntapaan: pidentyneeseen elinaikaan, kasvavaan elintasoon ja elopainoon. Kuolleisuus näihin tauteihin on niin ikään ollut reippaassa nousussa 90-luvun alkuun asti.

Päivi Hietanen

Rintaimplantin hankkineilla on kolminkertainen itsemurhariski Sydänkuoleman riski puolestaan hyvin pieni

Kosmeettisista syistä rintaimplanttileikkauksiin hakeutuvien naisten psyykkisen ja fyysisen terveydentilan selvittäminen on erittäin tärkeää. Näiden naisten riski kuolla itsemurhaan on tuoreessa tutkimuksessa todettu kolminkertaiseksi keskimääräisväestöön verrattuna. Toisaalta sydänperäisen kuoleman riski on huomattavasti keskivertoa pienempi.

Ulla Järvi

Kipulääkkeestä on kerrottava, jotta se tehoaa Kivun tutkijat pohtivat kehon ja mielen yhteistoimintaa

Vain otettu lääke tehoaa, muistuttaa suomalainen valistuskampanja.

Ulla Järvi

Koululaisen väsymys - huolenpidon puutetta

Terve lapsi syö kohtuullisen järkevästi, liikkuu mielellään, nukahtaa helposti ja nukkuu useimmiten riittävästi. Hänellä ei ole toistuvia kipuja tai särkyjä, eikä hän ole jatkuvasti törmäyskurssilla ympäristönsä kanssa. Näillä arkipäivän mittareilla on arvioitu lapsen hyvinvointia tietäen, että syömisongelmien tai epäterveellisten ruokailutottumusten, liikkumattomuuden, somaattisen oireilun tai sosiaalisen selviytymättömyyden takana on usein vaikeasti selvitettävä huolten kertymä ja sairauttakin. Huoli näyttää myös nopeasti leviävän; alun perin somaattisen terveydentilan ongelma muuttuu myös psyykkiseksi elämää rajoittavaksi vaikeudeksi ja päinvastoin, jos syytä lapsen tai nuoren oireiluun ei selvitetä ja siihen puututa.

Outi Strid

Väsymys ja sen yhteys kouluruokailuun ja nukkumistottumuksiin peruskoulun kuudesluokkalaisilla

- Oppilaiden väsymys on kasvava ongelma kouluissamme. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keskisuuren kaupungin kuudesluokkalaisten (n = 199) väsymyksen yleisyyttä ja ajankohtaa, kouluruoan syömisen tai syömättä jättämisen yhteyttä väsymykseen sekä oppilaiden nukkumistottumuksia.

Virva Pere, Elina Riihiviita, Soili Keskinen

Löytyykö traumapotilaalle oikea diagnoosi? - sadan tapaturmaisesti kuolleen potilaan ruumiinavauslöydösten ja kliinisten diagnoosien vertailu

- Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen antia voidaan hyödyntää rikosoikeudessa, vakuutus- ym. korvausten perusteista päätettäessä sekä palveltaessa omaisten tiedontarvetta. Ruumiinavauksen löydöksistä on hyötyä myös suoritettaessa hoidon laadunvalvontaa ja tutkimustoimintaa.

Katri Jalovaara - Kari Karkola - Veli Turunen - Heikki Kröger

Sydämen kaikututkimus - yleislääkärin stetoskooppi?

Stetoskoopin käytöllä diagnostisena apuvälineenä on pitkät perinteet. Sydänsairauksien diagnostiikassa sitä tukemaan tuli EKG noin 100 vuotta sitten, samoihin aikoihin kuin rintakehän röntgentutkimuskin. Sittemmin aloitettiin varjoainekuvaukset. Sydämen kaikututkimus on ollut käytössämme jo yli 30 vuotta. Ajan mittaan on opittu kuvaamaan ja mittaamaan veren virtauksia sydänlokeroissa ja suonissa. Diagnostisten apuvälineiden käytön myötä ymmärrys fysiologiasta ja sairauksien aiheuttamista muutoksista on lisääntynyt suuresti. Sairauksien hoitokäytäntöihin tällä kehityksellä on ollut erittäin merkittävä vaikutus. Kirjoituksessa kuvataan lyhyesti stetoskoopin historiaa ja käyttöä sekä laajemmin sydämen kaikututkimuksen historiaa ja mahdollisuuksia. Sydämen kaikututkimusten järjestämistä avohoidossa pohditaan myös.

Vesa Järvinen

Myeloomapotilas terveyskeskuksessa

Multippeli myelooma on syöpäsairaus, jonka tukihoidot ovat viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavasti monipuolistuneet. Kantasolusiirron mahdollisuus on parantanut ennustetta joidenkin potilaiden osalta, mutta korkeahkon iän takia iso osa potilaista jää edelleenkin perinteisen solunsalpaajahoidon tai oireenmukaisen hoidon piiriin. Erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvaessa terveyskeskusten apua tarvitaan erityisesti tukihoitojen ja oireenmukaisen hoidon toteuttamisessa.

Outi Laine