78077 osumaa

Akavan työmarkkinatutkimus 2002: Akavalaisen palkka keskimäärin 3130 euroa

Akavan työmarkkinatutkimus 2002 -tutkimusraportti on valmistunut. Tällä kertaa selvitettiin palkkoja, kannustavia palkaneriä, työaikoja, ylityökorvauskäytäntöjä, epätyypillisiä työsuhteita ja liikkuvuutta työnantajasektoreiden välillä. Erityisaihealueina kartoitettiin työssä jaksamista ja halukkuutta siirtyä ulkomaille töihin tai opiskelemaan.

Mika Vehkasaari

Täydennyskoulutukseen panostamisessa vielä paljon tehtävää

Suomen Lääkäriliitto on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon täydennyskoulutukseen liittyvistä lakimuutoksista kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolain 10 §:ään. – Täydennyskoulutusta koskevien määräysten sijoittaminen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin on oikea ratkaisu, todetaan liiton lausunnossa. Lue lisää http://www.fimnet.fi/cl/pdf/2003/SLL362003-3582.pdf

Akavalaisen palkka keskimäärin 3130 euroa

”Akavan työmarkkinatutkimus 2002” –tutkimusraportti on valmistunut. Tällä kertaa selvitettiin palkkoja, kannustavia palkaneriä, työaikoja, ylityökorvauskäytäntöjä, epätyypillisiä työsuhteita ja liikkuvuutta työnantajasektoreiden välillä. Erityisaihealueina kartoitettiin työssä jaksamista ja halukkuutta siirtyä ulkomaille töihin tai opiskelemaan. Lue lisää http://www.fimnet.fi/cl/pdf/2003/SLL362003-3586.pdf

Citius, altius, fortius - jos Sinä haluat

Suomen Lääkäriliitto perustettiin vuonna 1910 valvomaan lääkärikunnan etuja, kehittämään maamme terveydenhuoltoa sekä vaalimaan lääkärien eettisiä periaatteita ja kollegiaalisuutta. Sitä ennen jokainen lääkäri oli toiminut omalla alueellaan omin neuvoin. Keisarillinen valtiovalta halusi säädellä lääkärien palkkioiden muodostumista ja toimintaa yhdessä uuden eduskunnan kanssa. Tällöin kollegamme totesivat, että lääkärien yhdistyminen ja yhteistyö ajaa paremmin yksittäisen lääkärin ja myös potilaan asiaa kuin toimiminen yksin suuriruhtinaskunnan virkakoneistoa vastaan tai sen käskyvallassa. Lääkärit katsoivat myös, että kehityksen ohjaaminen onnistuu paremmin, jos lääkärit voivat esiintyä yhdellä yhteisellä äänellä. Nämä totuudet pitävät edelleen paikkansa.

Heikki Pälve

Citius, altius, fortius - om du vill

Finlands Läkarförbund grundades år 1910 för att bevaka läkarkårens intressen, utveckla hälso- och sjukvården i vårt land samt värna läkarnas etiska principer och sammanhållning. Dessförinnan hade varje läkare arbetat på egen hand inom sitt område. Den kejserliga statsmakten ville tillsammans med den nya riksdagen reglera utvecklingen av läkarnas arvoden och verksamhet. Då konstaterade våra kolleger att det bättre skulle främja den enskilde läkarens och även patienternas intressen om läkarna gick ihop och samarbetade i stället för att agera ensamma mot storfurstendömets förvaltningsmaskineri eller under dess befälsrätt. Läkarna ansåg vidare att det skulle gå lättare att styra utvecklingen om de kunde träda fram med en röst. Dessa sanningar äger fortfarande giltighet.

Heikki Pälve

Kenellä on oikeus minun geeneihini? Suomessa on suhtauduttu toistaiseksi vapaamielisesti geenitiedon käyttöön

Iso osa geeniperimäämme näkyy meistä päältä. Voimme myös avoimesti tunnustaa perineemme vanhemmiltamme eriasteisia riskejä sairastua vaikkapa diabetekseen tai sydäntauteihin. Mutta haluammeko, että vakuutusyhtiö tai tuleva työnantajamme saavat oikeuden päästä tiedostoihin, joista tulevaisuudessa saattaa selvitä koko geneettinen koodistomme?

Ulla Järvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat