ETLA ehdottaa: Verotuloja hoivarahastoon

Osa verotuloista voitaisiin siirtää erityiseen hoivarahastoon, ennen kuin väestön ikääntyminen alkaa todella näkyä hoivamenoissa, ehdotetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksessa. Kun hoivarahastosta maksettaisiin osa tulevista terveydenhoito- ja vanhuspalvelumenoista, tulevat verot jäisivät vastaavasti pienemmiksi.

Verolinja vähiten huono, muttei riskitön Alkoholipolitiikka puun ja kuoren välissä

Suomalainen alkoholipolitiikka joutui puun ja kuoren väliin, kun Viro päätettiin hyväksyä Euroopan Unionin jäseneksi. Kirkas viina on siellä lähes viisi kertaa halvempaa kuin Suomessa.

Ulla Järvi

Säännöllinen liikunta vähentää rintasyöpäriskiä

Säännöllisesti liikuntaa harrastavien naisten riski sairastua rintasyöpään on pienempi kuin liikuntaa harrastamattomien. Liikunnan tulee olla rasittavuudeltaan kohtalaista ja sitä tulee harrastaa vähintään kolme kertaa viikossa ainakin puoli tuntia kerrallaan. JAMA:ssa (2003;290:1331-6) julkaistussa artikkelissa käsiteltiin tutkimusta, jossa seurattiin yli 74 000 postmenopausaalisen naisen liikuntatottumusten ja rintasyövän ilmaantumisen välistä yhteyttä. Iältään naiset olivat 50-74-vuotiaita, ja lähdes viiden vuoden seuranta-aikana todettiin aineistossa uutta 1 780 rintasyöpää.

Maira Palosuo

Lääketieteellistä arviointia muutettava vakuutusoikeudessa

Lääketieteellinen arviointi vakuutusoikeudessa on tehtävä avoimemmaksi käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkkeitä ja tapaturvavakuutusta koskevia valituksia, katsoo oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin. Hän selvitti oikeusministeriön määräyksestä oikeusturvan toteutumista näiden valitusten käsittelyssä.

Kolorektaalisyöpä onkologisen hoidon haasteena

Suomessa todetaan vuosittain noin 2 000 uutta kolorektaalisyöpätapausta. Noin 30 % näistä todetaan levinneessä vaiheessa ja 50-60 %:iin liittyy myöhemmin metastaattinen tauti. Levinneen kolorektaalisyövän ennuste on huono, korkeintaan 5 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Suunsisäisen irtokojeen käytön aiheet ja hoitovaste puhehäiriöissä

Lähtökohdat Noin viidenneksellä lapsista on äännevirheitä, joiden hoito puheterapiassa on pitkäaikaista ja kallista.

Marja-Leena Haapanen

Lukemisvaikeudet ja silmien ohjausliikkeiden häiriö Alustavia lupaavia tuloksia näkökyvyn ja lukunopeuden parantamiseksi

Lähtökohdat Lukemishäiriön syitä on tutkittu sekä visuaalisen havaintohäiriön että geneettisen perimän näkökulmasta, mutta taustatekijöiden yleiskuva on edelleen epäselvä.

Tapani Rahko

Perinnöllisen paksusuolisyövän hoito ja ehkäisy

Paksusuolisyövän aiheuttaa jopa 5 %:ssa tapauksista periytyvä alttius, jonka välittävät geenimuutokset on löydetty viimeisten 15 vuoden aikana. Syöpätaipumus syntyy paksusuoleen kehittyvien lukuisien polyyppien takia suolistopolypoositaudeissa tai ilman lisääntynyttä polyyppimuodostusta ei-polypoottisessa koolonkarsinoomasyndroomassa. Periytyvien syöpämuotojen tunnistaminen on tärkeää, koska syöpä kehittyy nuorella iällä ja sen hoito vaatii yleensä koko paksusuolen poistoa. Kasvainvaara on lisääntynyt myös muissa elimissä. Erityisen merkittävää on ymmärtää syövän ehkäisyn mahdollisuus muilla suvun jäsenillä. Useimmissa tapauksista altistava geenivirhe kyetään tunnistamaan, mikä lisää ehkäisevän hoidon ja seurannan tehoa.

Heikki J. Järvinen

Influenssatalvi 2002-2003: oikea virus outoon aikaan

Syksyn 2002 influenssarokotteen päivitys ei ollut aivan helppoa. Maailmalla kiersi kaksi influenssa B -virusten antigeenista varianttia, joista vain toinen oli mahdollista ottaa rokotteeseen. WHO:n suositus rokoteviruksiksi osui oikeaan. Talven 2002-03 valtavirus Suomessa vastasi hyvin rokotteen uutta B-virusta. Tavanomaista varhaisempi epidemia kehittyi voimakkaaksi vain lasten ja nuorten keskuudessa. Sekä varhaisuudelle että ikäkirjolle löytyy selitys influenssa B -virusten evoluutiosta ja aiemmasta epidemiologiasta. Varusmiehiä syksyn 2002 influenssarokotus suojasi hyvin. Syksyn 2003 rokotteen haaste ovat H3N2-alatyypin uudet influenssa A -virukset, joiden ote voimistui keväällä 2003.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Heikki Korpela, Tero Axelin, Riitta Räty, Petri Ruutu, Riitta Santanen, Anja Villberg, Matti Sarjakoski

Itsemurhien ehkäisyn nykynäkymiä

Itsemurhakuolleisuus kasvoi Suomessa 1930-luvun alun lamavuosia ja sotavuosia lukuun ottamatta 1800-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen itsemurhien määrä on pienentynyt viidenneksellä ja on nyt 1970-luvun alkupuoliskon tasolla. Mahdollisia selityksiä vähenemiselle ovat kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti seurausvaikutuksineen, muutokset yhteiskunnallisissa olosuhteissa ja ihmisten elinolosuhteissa ja -tavoissa sekä masennuksen hoidon tehostuminen. Tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että masennus on edelleen alihoidettu sairaus Suomessa ja kliinisessä työssä tehokkain tapa ehkäistä itsemurhia on tunnistaa masentuneet ja hoitaa heitä aktiivisesti.

Jukka Hintikka, Marko Sorvaniemi