78324 osumaa

Lyhyesti: Katekoliamiinit kiihdyttävät katetrien infektoitumista

Katetriperäiset infektiot ovat merkittäviä ongelmia teho- ja pitkäaikaishoidossa. Bakteerit viihtyvät katetrin pinnalle tuottamassaan geelimäisessä biofilmissä. Amerikkalais-englantilainen tutkijaryhmä osoitti, että elatusaineeseen lisätyt noradrenaliini ja dobutamiini suurentavat Staphylococcus epidermidiksen polystyreeni- ja silikonipinnoille tuottaman biofilmin määrän jopa kaksinkertaiseksi kontrolleihin verrattuna. Vaikutus perustuu todennäköisesti siihen, että katekoliamiinit parantavat stafylokokin raudansaantia. Pitäisiköhän katetrit vaihtaa normaalia tiheämmin katekoliamiineja käytettäessä?

Matti Viljanen

Vuosi 2002 oli tuskallinen monelle lääkeyritykselle

Suurten kansainvälisten lääkeyritysten näkökulmasta katsottuna lääkevuosi 2002 oli monella tavalla hankala. Myynnin maailmanlaajuinen kehitys hidastui, ja uusia vaikuttavia lääkeaineita tuli myyntiin vain 29. Vuotta aiemmin määrä oli 36 ja tätä ennen 43. Myös monien aikaisemmin myyntiin tulleiden valmisteiden kaupallinen menestys oli vaatimattomampi kuin edellisinä vuosina.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka

Terveyskeskusten laadunhallinta - missä mennään?

Terveyskeskuksissa laadunhallinta ei ole aiempien tutkimusten mukaan ollut niin systemaattista kuin erikoissairaanhoidossa, kuntoutuksessa tai kehitysvammahuollossa. Tämän tutkimuksen mukaan kattava laadunhallintajärjestelmä oli ainoastaan 10 %:lla terveyskeskuksista. Ostopalveluilta vaadittiin harvoin laadunhallintajärjestelmää. Asukaspohjaltaan suurissa terveyskeskuksissa tilanne oli parempi kuin pienissä. Terveyskeskusten laadunhallinnan tilanne ei näyttänyt kovin hyvältä, vaikkakin laadunhallinnan kehittäminen vie pitkän ajan.

Ulla Saalasti-Koskinen, Maarit Outinen

Ovatko lääninhallitusten huomautustoimivalta ja muutoksenhakuoikeuden puuttuminen huomautusratkaisuissa perustuslain vastaisia?

Se, että terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat saada valvontaviranomaisilta huomautuksen eikä ratkaisuun ole oikeutta hakea muutosta, on perustunut ajatteluun, että kyseessä ei ole hallintopäätös vaan osa hallinnon tosiasiallista toimintaa. Lääninhallitusten huomautustoimivallasta ei ole säännöksiä laissa. Kysymystä on kuitenkin syytä tarkastella uudelleen, sillä julkisen vallan käyttöä koskevat oikeudelliset oppirakennelmat ovat muuttuneet. Toisaalta huomautuksen kohteen oikeussuoja asettuu uuteen valoon myös sen vuoksi, että huomautukset merkitään rekisteriin, jossa ne säilyvät vähintään kymmenen vuotta.

Ilpo Paaso

Kirje Yhdysvalloista

Tammikuussa Circulationissa julkaistuissa ohjeissa esitetään CRP-mittausta käytettäväksi tapauksissa, joissa muilla menetelmillä arvioiden sydäninfarktin riski on keskitasoa eikä hoitolinjoista näin ollen olla varmoja. Suuren tai vähäisen riskin potilaille lisätutkimusta ei tarvita. Yleiseksi seulontatestiksi CRP:tä ei suositella. Ohjeet on laatinut American Heart Associationin ja CDC:n asiantuntijalautakunta.

Tuula Fabrizio

Vilkaisu: Perhettä perustavien huoli perinnöllisistä taudeista

Tautien perinnöllisyydestä saadaan koko ajan lisää tietoa. Monet perheenlisäystä suunnittelevat parit hakeutuvat perinnöllisyysneuvontaan ja haluavat kartoittaa suunnitellun lapsen riskit syntyä sairaana tai vammaisena. Kirjassa esitellään yleistajuisesti perimän rakenne ja sen siirtyminen uusiin soluihin. Periytyvän taudin suhteen kyse on aina pienemmästä tai suuremmasta todennäköisyydestä, ja vanhempien perimää tarkastelemalla ei voi varmuudella sanoa, että syntyvä lapsi olisi täysin terve tai varmasti vammainen. Loppujen lopuksi päätös lapsen hankkimisesta tai alkaneen raskauden keskeyttämisestä jää aina vanhemmille.

Vilkaisu: Naisiin kohdistuva väkivalta

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa yleistä ja erityisesti maahanmuuttajanaisiin kohdistuessaan se saa omia erityispiirteitä. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeen (STM, Stakes) julkaisu valottaa aihetta erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta. Naisten kokema väkivalta jää yleensä kodin seinien sisäpuolelle ja tulee tietoisuuteen vasta heidän hakeutuessaan turvakotiin. Esim. Espoossa noin viidennes turvakoteihin hakeutuvista naisista on maahanmuuttajia. Turvakodeissa annetaan mm. tietoa Suomen lainsäädännöstä ja naisten oikeuksista. Maahanmuuttajien kokemaa väkivaltaa on pidetty yleisesti perheen sisäisenä tai maahanmuuttajan kulttuuriin kuuluvana ilmiönä. Kirjassa painotetaan, että tällaiselle ajattelulle ei saa antaa valtaa - vaikka kulttuurisen taustan ymmärtämistä tarvitaan, väkivalta on meidän lakiemme mukaan aina rikos ja lisäksi se on vakava ihmisoikeusloukkaus.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat