Onko Norjan mallista Suomeen?

Norjassa uudistettiin erikoissairaanhoidon järjestelyjä hyvin radikaalisti vuoden 2002 alusta. Erikoissairaanhoito siirtyi kokonaan valtion omistukseen. Maahan muodostettiin viisi itsenäistä alueellista terveysyritystä, jotka vastaavat alueensa terveydenhoidosta. Yksittäiset sairaalat kuuluvat johonkin näistä melko itsenäisistä yrityksistä, jotka toteuttavat valtion ja suurkäräjien asettamia terveyspoliittisia tavoitteita. Yritykset omistaa valtio, joka myös maksaa sairaaloiden kulut.

Taito Pekkarinen

Passar Norgemodellen i Finland?

I Norge omstöptes organisationen för den specialiserade sjukvården mycket radikalt från och med år 2002 genom att den specialiserade sjukvården i sin helhet övergick i statens ägo. Fem självständiga regionala hälsoföretag bildades för att ansvara för hälsovården inom sitt eget område. De enskilda sjukhusen tillhör något av dessa förhållandevis självständiga företag, vilka uppfyller de hälsopolitiska mål som uppställts av norska staten och stortinget. Företagen ägs av staten, som även betalar sjukhusens utgifter.

Taito Pekkarinen

Luottamusmiehet lukusilla

Kevät toi uusitun lääkärisopimuksen ja liiton luottamusmiehet sitä opiskelemaan Helsinkiin. Kevään toisilla luottamusmiespäivillä käytiin läpi moninaisia kriteerejä, joiden perusteella maan eri puolilla jaetaan paikallisia järjestelyeriä. Myös työsuojelukysymykset kiinnostavat yhä useampia lääkäreitä. Päivystäjiä kehotettiin ottamaan nokoset!

Suvi Sariola

Kemissä haetaan järjestelyvarasta apua päivystykseen

Länsi-Pohjan keskussairaalassa etsitään paikallisesta järjestelyvarasta apua vaikeisiin päivystysjärjestelyihin. Uudessa paikallisessa sopimuksessa osa järjestelyvarasta suunnitellaan käytettäväksi etupäivystäville lääkäreille päivystyspalkkioina, joita maksettaisiin yöllisten potilaiden määrän perusteella.

Suvi Sariola

Euroopan Erikoislääkäriliitto: Muuntokoulutus ei täytä direktiivin vaatimuksia

Euroopan Erikoislääkäriliiton, UEMS:n mukaan Suomeen kaavailtu terveydenhuoltohenkilöstön muuntokoulutus lääkäreiksi ei täytä EU:n lääkäridirektiivin vaatimuksia.

TYKS sijoittanut jononpurkurahoja lisäkorvauksiin

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on toteutettu viime kuukausina uudenlaista sisäistä yrittäjyyttä. Jononpurkuvaroilla on maksettu urakkatyyppisestä työstä lisäkorvauksia henkilökunnalle, jotta jonojen purku todella etenee.

Ulla Järvi

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa: Poikien ympärileikkaukset eivät kuulu julkiselle terveydenhuollolle

Yliopistosairaalat saivat sosiaali- ja terveysministeriöltä ja Kuntaliitolta maaliskuun alussa ohjauskirjeen, jossa toivotaan, että poikien ympärileikkaukset niitä haluaville tehtäisiin julkisessa terveydenhuollossa. Kirjeessä sanotaan myös, että lääkäreillä on eettisen vakaumuksensa perusteella oikeus kieltäytyä tekemästä leikkausta. Suomessa tehdään tällä hetkellä arviolta noin 100 poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta vuodessa. Kaikki uskonnollisilla perusteilla sairaaloissa suoritetut ympärileikkaukset on tehty islaminuskoisille, sillä juutalaisyhteisössä omat lääkärit tekevät ympärileikkaukset hygieenisissä oloissa.

Ulla Toikkanen

Koronavirus toinen ehdokas SARS:n aiheuttajaksi

Kaakkois-Aasiasta käynnistyneen keuhkokuume-epidemian aiheuttajaa etsitään yhä. Viime viikolla Hongkongissa potilasnäytteistä löytyi paramyksoryhmän virus, jota pidettiin todennäköisenä SARS:n (severe acute respiratory syndrome) aiheuttajana. Nyt kuvaa muuttaa toinen ehdokas, koronavirus, jonka CDC:n tutkijat ovat löytäneet näytteistä. Viruksia on löytynyt näytteistä yhdessä tai erikseen, eikä vieläkään tiedetä, aiheuttaako taudin jompikumpi vai molemmat yhdessä tai peräkkäin. Kumpaakaan virusta ei ole pystytty tunnistamaan tarkemmin, ja niitä pidetäänkin mahdollisesti uusina muotoina.

Lääkärien ja hoitajien työnjakoa kehitetään

Lääkärien ja hoitajien työnjakoa kehitetään useissa hankkeissa eri puolilla Suomea. Kansallisen terveysprojektin määrärahoista myönnettiin maaliskuussa hankerahoitusta yli kymmenelle hankkeelle, jotka käsittelevät terveydenhuollon eri ammattiryhmien välistä työnjakoa. Työnjakoa kehitetään esimerkiksi Jyväskylässä, Outokummussa, Ylivieskan seudulla sekä Etelä-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiireissä.

Suvi Sariola

Kasvoton suru ja suloinen muisto

Rakkaus ja suru ovat elämän valo ja varjo. Surusta toipuminen edellyttää kypsyyttä rakastaa, kykyä luopua ja taitoa muuttua. Suru on vaste menetykseen, monesti ihmiselle ylivoimaiseen, jolloin selviytyminen on uhattuna; elinehdoksi saattaa tulla surun häivyttäminen, laventaminen ja naamioiminen oireiksi, melankoliaksi, depressioksi. Luopumisen ja menetyksen käsitteleminen ovat psyykkisen toiminnan keskeinen tehtävä koko elämän ajan (1). Psykologinen kyky surra alkaa versoa ensimmäisessä ihmissuhteessa äitiin ja kehittyy jokaisen menetyksen myötä. Mitä surun psykodynamiikan tarkastelu on paljastanut surusta ja sen monimuotoisesta patologiasta?

Pekka Leinonen