Asbestisairauksien radiologiaa, ja tieteellistä muistia ja onko sitä?

Lääkärilehden numerossa 5/2003 julkaistiin artikkeli Asbestisairauksien radiologiaa, s. 513-517. Kirjoittajat ovat Mia Tiitola ja Tapio Vehmas. Artikkeli näyttää hyvin mielenkiintoiselta.

Ilmari Lindgren

Ultraääni asbestoosisairauksien tutkimisessa

Kommentoin Suomen Lääkärilehdessä 5/2003, s. 513-517 julkaistua Mia Tiitolan ja Tapio Vehmaksen artikkelia Asbestisairauksien radiologiaa.

Matti Wiikeri

Kirjoittajat vastaavat

Kiitämme kollegoita Lindgren ja Wiikeri asbestoosin radiologiaa koskevista täydentävistä kirjallisuusviitteistä. Viitteiden valinnasta tieteelliseen artikkeliin voidaan aina keskustella ja kirjoituksemme osalta valinta olikin vaikea, koska jo PubMed-haulla löytyy hakusanoilla asbestos ja radiology 328 viitettä (sadan uusimman viitteen joukossa oli 7 suomalaisten kirjoittajien kirjoitusta) ja yhdistelmällä asbestos ja pleura 735 artikkelia (sadan uusimman joukossa 3 suomalaisten artikkelia). Lisäksi on kysymys varsin kauan tunnetuista taudeista (1). Toisin kuin Lindgren toteaa, kirjoituksemme vanhin viite oli vuodelta 1965. Muualtakin maailmasta kuin Suomesta löytyy varmasti runsaasti tutkimuksia tai väitöskirjoja aiheesta ajalta ennen sähköisiä tietokantoja. Työperäisten sairauksien historiaa on käsitellyt mm. Greenberg (2), eikä alan historian esittely ollut tarkoituksemme. Artikkelissamme pyrimme kuvaamaan asbestisairauksien nykydiagnostiikkaa, erityisesti TT-diagnostiikkaa. Painotimme viitteissämme jonkin verran alan uudempia suomalaisia julkaisuja, siis niitä, joita lukijoiden on helpoin saada käsiinsä. Dosentti Wiikerin ansiokkaasta väitöskirjasta huolimatta pleuraplakkien ultraäänitutkimus ei vaikuta saavuttaneen juurikaan asemaa maailmalla, eikä edes Työterveyslaitoksella. Pleuramuutosten lisäksi käytetyn menetelmän tulisi näyttää myös keuhkomuutokset, mihin ultraääni ei ole sovelias.

Tapio Vehmas, Mia Tiitola

Kymmenen hyvää?

Työtä, hyvinvointia, perusturvaa. Yhteistyönrakentaja. Maakuntien ja Suomen parhaaksi. Rukkaset naulasta. Varma valinta.

Timo Kosonen

Terveydenhuoltohenkilöstön kansainvälisiltä järjestöiltä yhteinen julkilausuma: Siviilit sodan uhreina

Sairaanhoitajat, lääkärit, kätilöt, hammaslääkärit ja fysioterapeutit toteavat yhteisesti, että siviilit maksavat sodasta hirvittävän hinnan kuolemina, vammoina ja sairauksina.

WMA:n presidentti Kati Myllymäki: Maailman lääkäriliiton synnyn taustalla sodan kauheudet

Maailman tilanne on ylipäänsä aika kurja, eikä kyse ole pelkästään Irakin tilanteesta. Kansainvälisten terveydenhuollon ammattijärjestöjen lausumassa ei mainita erityisesti Irakin mahdollista sotaa, vaan siinä puhutaan yleisesti siviilien kärsimyksistä. Lausumassa ei oteta poliittista kantaa siihen, kuka on oikeassa ja väärässä, toteaa Maailman lääkäriliiton (World Medical Association) presidentti Kati Myllymäki.

Mika Vehkasaari

Laboratoriolääkärien palkkasuositusta korotettiin 7 prosentilla

Suomen Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 20.2.2003 päätettiin korottaa yksityisissä laboratorioissa ja teollisuuden palveluksessa sivutoimisina työsuhteisina lääkäreinä toimivien laboratoriolääkärien palkkasuositusta 7 prosentilla 1.3.2003 alkaen. Palkkasuositus on saatavissa Lääkäriliiton edunvalvontaosastolta.

Selvitys lääketieteen opiskelijoiden kesätyötilanteesta

Lääkäriliitto selvitti yhdessä Suomen Medisiinariliiton kanssa lääketieteen opiskelijoiden kesätyötilannetta vuonna 2002. Edellinen vastaavanlainen selvitys koski vuoden 1994 kesää, jolloin opiskelijoiden mahdollisuudet hankkia opiskeluaikana kokemusta lääkärin työstä olivat hyvin rajalliset.

Jukka Vänskä

Suomen Lääkäriliiton ohjeet erityispätevyyksistä tarkistettu Erityispätevyysjärjestelmä tukee kansallisen terveysprojektin tavoitteita

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 13.12.2002 erityispätevyysjärjestelmän kehittämistyöryhmän tarkistamat ohjeet erityispätevyyksistä. Erityispätevyysjärjestelmä perustettiin maaliskuussa 1993 ja se on laajentunut melkoisesti kymmenen vuoden aikana. Liitossa pidettiin tarpeellisena pohtia, millä edellytyksillä uusia erityispätevyyksiä perustetaan sekä tehdä erityispätevyysjärjestelmän jatkolinjauksia muut koulutusjärjestelmät huomioiden. Erityispätevyysjärjestelmän ohjeet tarkistettiin edellisen kerran vuonna 1998.

Pekka Anttila, Hannu Halila, Jari Mäkelä, Hanna Mäkäräinen, Juha Pekka Turunen, Ulla Anttila

Ohjeet Suomen Lääkäriliiton erityispätevyyksistä

Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.3.1993, tarkistettu 11.12.1998 ja 13.12.2002