Kotikäynnit kunniaan ja vertaisryhmiä uusille vanhemmille Työryhmä toisi neuvoloihin perhetyöntekijöitä

Lastenneuvoloita halutaan kehittää entistä selvemmin koko perheen neuvoloiksi, jotka tekevät yhteistyötä moneen suuntaan. Yhteistyön tehostamiseksi kunnissa pitäisi koota lapsiperhetyön palvelut perhepalvelukeskukseen, mieluiten saman katon alle, mutta ainakin verkostoon, suosittaa lastenneuvolatoiminnan asiantuntijaryhmä.

Suvi Sariola

Potilaslaki täytti kymmenen vuotta Terveydenhuolto kaipaa yhä avointa keskustelua

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista astui voimaan 1. maaliskuuta 1993. Se oli maailmassa ensimmäisiä ja myös sisällöltään hyvin edistyksellinen. Lain tavoitteena oli koota yhteen hyvän ja eettisesti korkeatasoisen hoidon periaatteet. Laissa määritellään mm. oikeus hoitoon, tiedonsaantiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä potilaan itsemääräämisoikeus.

Ulla Järvi

Tehohoidon kustannusvaikuttavuus kestää vertailun

Kriittisesti sairaan potilaan hoito teho-osastolla kuuluu sairaaloiden kalleimpiin hoitoihin. Tehohoito kuitenkin kannattaa, sillä sen kustannusvaikuttavuus kestää vertailun muihin kalliisiin hoitoihin. Tehohoidon kysynnän ja tarpeen välinen tasapaino vaihtelee Suomessa alueittain. Todennäköisesti paineet lisätä tehohoidon voimavaroja kasvavat lähivuosina kaikkialla väestön keski-iän noustessa ja yhä uusien hoitojen kehittyessä.

Markku Hynynen

Terveyttä ja elinvoimaa yhteisöllisyydestä

Maailmanpankin tutkijat käynnistivät kuusi vuotta sitten keskustelun sosiaalisesta pääomasta. Valtiotieteilijä Robert D. Putman oli osoittanut teoksessaan, kuinka Etelä-Italialta (Mezzogiornolta) puuttuu sosiaalista pääomaa ja siksi siellä menee huonommin kuin Pohjois-Italiassa. Sosiaalinen pääoma eli yhteisöllisyys tarkoittaa vapaaehtoista kansalaistoimintaa, joka syntyy väestön kulttuuriin kuuluvasta me-hengestä ja keskinäisestä luottamuksesta. Yhteisöllisyys liitettiin taloudelliseen hyvinvointiin ja mm. väestön terveyteen.

Markku T. Hyyppä

Sierainta laajentavien apuvälineiden vaikutus nenähengitykseen - terveiden koehenkilöiden nenän ilmavirtauksen mittaustutkimus

Nenähengitystä voidaan tehostaa nenäteipin tai sierainten laajentimen avulla. Tutkimuksessa terveet koehenkilöt arvioivat ilmavirtausvastuksen pienenemistä sieraimissa ja vertasivat nenäteippiä ja muovista sierainten laajenninta toisiinsa. Sekä nenän ilmavirtausmittauksen että koehenkilöiden omien arvioiden perusteella molemmat apuvälineet lisäsivät hengitysilman virtausta nenässä ja pienensivät nenän kokonaisresistanssia selvästi; sierainten laajennin jonkin verran enemmän kuin nenäteippi. Nenää laajentavia apuvälineitä voidaan käyttää kuorsauksen vähentämiseen, mutta patologisen ahtaan nenän tukkoisuuden lievittämiskeinoina niistä tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Lauri Peltonen, Markku Simola, Seija Vento, Henrik Malmberg

Tehohoidon tarpeen tunnistaminen ja potilasvalinta

Tehohoidon aiheista, hyödystä ja potilaiden pitkäaikaisennusteesta tehohoidon jälkeen on vain vähän tutkittua tietoa. Potilaiden valinta perustuukin suurelta osalta asiantuntijoiden ja tieteellisten yhdistysten konsensusohjeisiin. Potilasvalinnassa on tärkeintä arvioida potilaalle tehohoidosta saavutettava hyöty. Tehohoitoon tulee suunnata ainoastaan ne potilaat, joilla on ohimeneväksi arvioitu hengenvaarallinen tila ja joita ei voida hoitaa muualla. Tarpeeton tai turha tehohoito on eettisesti ja lääketieteellisesti perusteetonta.

Olli Takkunen, Ville Pettilä

Yhteisöllisyyden merkitys aivohalvauksen ehkäisyssä

Vapaaehtoisesta kansalaisaktiivisuudesta ja keskinäisen luottamuksen sitomasta ihmissuhdeverkostosta koostuvalla sosiaalisella pääomalla on merkitystä aivohalvauksen ehkäisyssä. Suomessa ruotsinkielisen väestön peruskulttuuriin kuuluva sosiaalinen pääoma näyttää selittävän suomen- ja ruotsinkielisen väestön suuren kuolleisuuseron. Uusin aivotutkimus sekä kansainväliset ja alustavat omat väestötutkimukset osoittavat, että sosiaalinen pääoma voi suojella aivohalvaukselta ja parantaa aivohalvaukseen sairastuneiden ennustetta.

Markku T. Hyyppä

Aikuisten lihavuuden hoito - mikä on realistista ja hyödyllistä?

Terveydenhuollossa lihavuuden hoitoon valitaan ne potilaat, joiden sairautta voidaan hoitaa laihduttamalla. Tärkeimmät sairaudet ovat tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, kohonnut verenpaine ja uniapnea-oireyhtymä. Realistinen ja hyödyllinen tavoite on 5-10 %:n pysyvä painon lasku, jonka saavuttaa 32-75 % potilaista. Lihavuuden perushoito on ohjausta asteittaisiin elämäntapojen muutoksiin, tavallisesti ryhmässä. Muita hoitomuotoja ovat lääkehoito ja valikoiduille sairaalloisesti lihaville potilaille leikkaushoito.

Pertti Mustajoki

Lyhyesti: Keuhkoinfektion aiheuttajat pitkäaikaista steroidihoitoa käyttävillä

Espanjassa tutkittiin, mitä taudinaiheuttajia löytyykään pitkäaikaista steroidihoitoa käyttäviltä tulehduksellisten keuhkoinfiltraattien takaa. Spesifinen diagnoosi saatiin 85 %:ssa (28/33) tapauksista; bronkoskopia aputekniikoineen auttoi 64 %:ssa. Tavallisimmat löydökset olivat Aspergillus spp (9,3 %) ja Staphylococcus spp (6,2 %). Kuolleisuus oli 45 %, ja sitä ennustivat yli 64 vuoden ikä, molemminpuoliset keuhkoinfiltraatit, diagnoosin viive, epäasianmukainen empiirinen hoito ja mm. mekaanisen ventilaation tarve. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin tulehdusvasteessa poikkeavuutta verrattuna henkilöihin, jotka eivät olleet pitkäaikaisessa systeemisessä steroidihoidossa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mikrobeja löytyy stratosfääristäkin

Englantilais-intialainen tutkijaryhmä löysi bakteereja ja sieniä 41 kilometrin korkeudelta stratosfääristä. Bakteerilajeja oli kaksi, Bacillus simplex ja Staphylococcus pasteuri. Sieni oli Engyodontium album. Näytteet kerättiin ilmapalloon kiinnitetyllä laitteella, joka oli suunniteltu niin, että näytteiden kontaminoituminen maan pinnan bakteereilla oli mahdotonta. Kaikki mahdolliset muutkin keinon kontaminaatioiden välttämiseksi käytettiin. Tutkijat pohtivat mikrobien alkuperää ja tulevat sille kannalle, että ne ovat tulleet avaruudesta.

Matti Viljanen