SARS-testejä odotetaan

Diagnostisen testin saaminen SARS-keuhkokuumeeseen voi kestää vielä kuukausia. Useissa WHO:n kokoaman verkoston laboratorioista on näytteistä eristetty uudentyyppinen koronavirus, ja sille kehitetään testejä kuumeisesti. Potilasnäytteitä käsittelevissä laboratorioissa turvallisuusluokituksen on oltava tasoa 3.

Mielenterveyspalveluja maahanmuuttajille - onko niitä?

Maahanmuuttajien mielenterveyspalvelujen tarvetta ja niiden saatavuutta selvitetään Suomessa ensimmäistä kertaa. Selvityksen tekee Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa työskentelevä psykiatri Asko Rauta. Erityisyksikkö kuuluu Helsingin Diakonissalaitokseen.

Suvi Sariola

Iatrogeeninen lääkekoukku?

Oireiden palaaminen pitkän lääkehoidon jälkeen on karvas pettymys niin potilaalle kuin lääkärillekin; se tulkitaan herkästi sairauden saamaksi selkävoitoksi (1). Kuitenkin kyse saattaa olla - erityisesti nykyisten täsmälääkkeiden aikana - lääkkeen poisjättöoireesta (rebound) (1,2). Entsyymin tai reseptorin ankara ja pitkällinen pommittaminen agonisti- tai antagonistilääkemolekyylillä synnyttää nimittäin kompensaatiomuutoksia erilaisten biologisten palautejärjestelmien välityksellä: kohde-entsyymin tai -reseptorin aktiivisuus ja määrä ovat sopeutuneet lääkkeeseen (2). Niinpä lääkkeen yhtäkkinen lopettaminen saattaa herättää juuri hoidetun oireen entistäkin ärhäkämpänä. Siinä tilanteessa voidaan säikähtää päättelemään, että sairaus ei vielä parantunutkaan tai että se mokoma palasi nopeasti, ja lääkitystä jatketaan ja jatketaan...

Pekka Leinonen

Masennuspotilaiden osastohoito - kesto ja kustannukset vaihtelevat Suomessa

Sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja masennuksen hoidossa. Sairauspoissaolojen sekä sairaalahoitojaksojen pituudet ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti. Erityisesti lievempien masennustilojen hoidossa ja kustannuksissa on suuria eroja, jotka eivät vaikuta kliinisesti perustelluilta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten masennuspotilaiden sairaalahoidon kestoa ja kustannuksia eri sairaanhoitopiireissä sekä sairauspoissaoloja ennen sairaalahoitoa ja sen jälkeen kolmen vuoden ajalta. Kirjoittajien mielestä masennuksen yhtenäisiä hoito-ohjeita ja laatukriteerejä tarvitaan kipeästi.

Heimo Viinamäki, Arto Vehviläinen, Ilkka Vohlonen

Ongelmana hyponatremia

Hyponatremia on erityisesti sairaalapotilailla tavallinen elektrolyyttihäiriö. Sen syynä ei yleensä ole todellinen natriumin puute, vaan useimmiten kyse on seerumin natriumpitoisuuden laimenemisesta nestetasapainon häiriintyessä. Hyponatremian selvittely on haasteellista, ja se voi paljastaa aiemmin diagnosoimattoman sairauden. Vaikea, neurologisia oireita aiheuttava hyponatremia on yleensä kehittynyt äkillisesti ja se edellyttää alkuvaiheessa nopeaa hoitoa. Sen sijaan hitaasti kehittyneen hyponatremian korjaus on alusta alkaen toteutettava riittävän hitaasti hoidon komplikaatioiden välttämiseksi.

Timo Sane

Kalsiumherkistys, uusi tapa vaikuttaa sydämen supistumisvoimaan

Kalsiumherkistäjät ovat uudella farmakologisella mekanismilla vaikuttavia lääkeaineita. Ne lisäävät sydänlihaksen supistumisvoimaa ilman perinteisten inotrooppien haittavaikutuksia. Levosimendaani on ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa kliiniseen käyttöön sopiva kalsiumherkistäjä. Paitsi että levosimendaani lisää sydämen pumppausvoimaa, se myös laajentaa laskimo- ja valtimosuonia samaan tapaan kuin nitroinfuusio. Sitä voidaan käyttää myös infarktiin liittyvän vajaatoiminnan hoitoon ilman lisääntynyttä rytmihäiriöriskiä. Levosimendaania käytetään Suomessa vaikeutuneen sydämen vajaatoiminnan akuuttiin hoitoon tilanteissa, joissa muu tavanomainen hoito ei riitä ja joissa tarvitaan inotrooppista tukea.

Mika Laine, Jyrki Lilleberg, Markku S. Nieminen

Tehohoidon vaikuttavuus: miksi tulokset vaihtelevat?

Vaikka tehohoidossa kertaluonteiset kustannukset ovat suuret, hoito tuottaa oikein kohdennettuna laadukkaita elinvuosia edullisemmin kuin useat muut hoitomuodot. Tulevaisuudessa tehohoidon tarpeen odotetaan lisääntyvän. Uudet vaikuttavat mutta kalliit hoitomuodot lisäävät osaltaan tarvetta lisätä voimavaroja vaikeasti sairaan potilaan hoitoon. Lääkehoidoilla voidaan parantaa tehohoitopotilaan ennustetta joissain sairauksissa, mutta huomattavasti parempi keino on teho-osaston organisointi asianmukaisesti sekä henkilökunnan riittävyyden varmistaminen. Myös hoidon systematisoinnilla voidaan tehostaa toimintaa ja parantaa tuloksia.

Esko Ruokonen

Lyhyesti: Kromosomi 4 ja alkoholismi

Alkoholiriippuvuus on yhdistetty kromosomissa 4 sijaitsevaan alkoholidehydrogenaasigeeniin (ADH2), sen polymorfisiin muutoksiin. Amerikan intiaaneilla tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että alkoholiriippuvuudesta kärsivillä tavattiin muita selvästi harvemmin ADH2-geenin alleeli 3 (OR = 0,028) ja muita useammin saman geenin alleeli 1 (OR = 2,00). Tutkittavat, joilla oli ADH2*3-alleeli, raportoivat nauttivansa kerralla selvästi muita pienempiä alkoholimääriä. Tutkimus vahvistaa aiempia löydöksiä, joiden mukaan kromosomi 4:n ASH2*3-alleeli voi suojata alkoholiriippuvuuden synnyltä. Tutkijoiden mukaan tätä tietoa voitaisiin käyttää arvioitaessa eri väestöjen alttiutta alkoholiriippuvuuden syntyyn. Niinpä, olisiko jo ammatinvalintavaiheessa syytä selvittää tämäkin puoli?

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Sarjatulta ampuva meningokokki

Norjalainen nuorimies löydettiin kotoaan tajuttomana. Hänellä oli korkea kuume ja runsaasti petekioita. Potilas meni septiseen sokkiin ja kuoli kuuden tunnin kuluttua sairaalan tulon jälkeen. Ankaran taudin aiheuttaja oli B-ryhmän Neisseria meningitidis. Bakteeri osoittautui elektronimikroskooppisessa tarkastelussa erittäin aktiiviseksi kalvopallosien eli blebsien tuottajaksi. Pallosissa on runsaasti endotoksiinia, jota löytyikin potilaan verestä erittäin paljon. Gramnegatiiviset bakteerien ampuvat ympäristöönsä myrkkyluoteja, joiden yhteismassa voi ylittää bakteerin oman massan. Tämänkin ilmiön parempi tunteminen auttaa paremmin hoitamaan vaikeita infektioita.

Matti Viljanen

Verenpainepotilaiden kolesterolin alentaminen kannattaa

Vuonna 1998 aloitettiin erilaisten verenpainetaudin hoitolinjojen vertailututkimus ASCOT, johon otettiin 19 342 suuren riskin potilasta Pohjoismaista ja Brittein saarilta. Tutkimus jatkuu edelleen. Ne potilaat, joiden seerumin kokonaiskolesteroli tutkimuksen alkaessa oli joko 6,5 mmol/ l tai sen alle, otettiin mukaan tutkimuksen erilliseen lipidihaaraan, johon satunnaistettiin 10 305 potilasta eli 53 % koko ASCOT-aineistosta. Tämä lipidihaara keskeytettiin kesken tutkimuksen vuoden 2002 loppupuolella, keskimäärin 3,3 vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta. Syynä oli lääke- ja lumeryhmien lopputapahtumien määrässä havaittu merkitsevä ero lääkeryhmän hyväksi.

Seppo Yt Junnila