Kuolema vuodeosastolla

Päivystävä lääkäri otti terveyskeskuksen vuodeosastolle yli 80-vuotiaan naisen sydämen vajaatoiminnan vaikeutumisen vuoksi. Lääkitystä lisäämällä vointi alkoi kohentua ja potilas palasi kotiin. Muutaman päivän päästä yleistila heikkeni jälleen ja päivystävä lääkäri otti potilaan taas vuodeosastolle.

Virve Nevalainen, Juhani Miettola, Pekka Mäntyselkä

Kohta kännyköitä bakteereillekin?

Joukkovoima ei onnistu ilman yhteistä kieltä, puhuttua, kirjoitettua tai piirrettyä signaalia, jonka merkitys on kaikille sama. Monilla meillä kehittyneillä eukaryooteilla, Octopus mukaanlukien, on kieli, mutta kuinka on asiainlaita bakteereilla? Jos tauteja aiheuttavilla bakteereilla olisi kieli, voisimme ehkä neuvotella niiden kanssa esim. yhteistyö- ja avunantosopimuksesta.

Astmapotilaiden tutkimukset ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä

Hyvinkään sairaanhoitoalueella astman hoitoketjussa on sovittu, milloin astmapotilas tulee lähettää erikoissairaanhoidon arvioon ja mitä tutkimuksia potilaalle tulisi perusterveydenhuollossa tehdä sitä ennen. Erikoissairaanhoitoon tulleiden astmapotilaiden lähetteistä käy ilmi, että PEF-seuranta ja spirometriatutkimus oli tehty potilaille ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä merkitsevästi useammin hoitoketjun aikana kuin aikaisemmin. Hoitoketjun ohjeistus erikoissairaanhoitoon lähettämisestä on omaksuttu hyvin alueen terveyskeskuksissa, mutta yksityislääkärit olivat noudattaneet ohjeita heikommin.

Pirkko E. Brander

Roche - kaupungin toiseksi suurin jättiläinen

Lääkejätti Roche on vasta toiseksi suurin kotikaupungissaan Baselissa - vielä suuremman Novartiksen jälkeen. Kumpikin on maailman 10-15 suurimman lääkeyrityksen joukossa. Rochella on ja on ollut monia myyntimenestyksiä, mutta maailmanmaineeseen yritys nousi 1960- ja 1970-luvuilla kahden psyykenlääkkeen - Libriumin ja Valiumin - ansiosta.

Åke Landquist

Haastattelu Rochen tutkimusjohtaja professori Jonathan Knowlesin kanssa

Roche panostaa vuosittain suuria summia ja asiantuntijavoimia laajaan tutkimus- ja kehitystyöhönsä. 5 272 henkilöä etsii ja kehittää uusia lääkkeitä Rochelle. Heidän budjettinsa oli 2 100 miljoonaa euroa (3 893 miljoonaa Sveitsin frangia) vuonna 2001.

Kirje Yhdysvalloista

Kun Kaakkois-Aasiasta maaliskuun puolivälissä tuli tieto poikkeuksellisesta influenssasta, johon liittyi atyyppinen keuhkokuume, ei vielä osattu aavistaa, mitä tuleman piti. Epidemia levisi modernisti lentokoneella eri puolille maailmaa. Sittemmin uudenlaisen koronaviruksen aiheuttamaksi paljastunut SARS (severe acute respiratory syndrome) on johtanut jopa keskiajan ruttoepidemioille tyypillisiin toimenpiteisiin: etsintöihin ovelta ovelle ja karanteenimääräyksiin ennen kaikkea Hongkongissa.

Tuula Fabrizio

Ihmiskäsitykset sairaus- ja hoitokäsitysten taustalla

Kautta aikojen ihminen on kysynyt sairastuessaan: miksi minä sairastan? Miksi näin on käynyt juuri minulle? Lievän sairauden kohdatessa nousee mieleen, olisiko tämän voinut välttää ennakoivilla toimenpiteillä. Vakavampi sairaus voi jo olla uhka minuudelle ja koko olemassaololle. Tämä saattaa johtaa ajatukset syvemmällekin pohtimaan sairauden merkitystä.

Kalle Mäki

Kouluterveydenhuollosta kokemuksella ja ammattitaidolla

Kouluterveydenhuolto-oppikirjan ensimmäinen painos vuonna 2000 myytiin nopeasti loppuun. Vuoden 2002 lopulla ilmestyi toinen, uudistettu painos. Nyt käsillä olevaan uuteen painokseen on liitetty kirjoitus peruskoululaista ja salassapitovelvollisuudesta sekä potilaslaista. Terveystieto tuli lakisääteisesti koulujen oppiaineeksi vuonna 2001, ja aiheesta on oma lukunsa. Uuteen painokseen on myös liitetty konsensuslausuma koululaisten terveydestä vuodelta 2001, Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen yhdistyksen kannanotto Hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset sekä Kouluterveys 2002 kyselylomake.

Marjut Jalonen

Yleinen terveysvakuutus - idea terveydenhuollon uudeksi rahoitusmalliksi

Tuomme pohdittavaksi terveydenhuollon rahoitus- ja toimintamallin, jota Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanenkin on julkisesti esitellyt. Mallin tarkoituksena on helpottaa etenkin pienten kuntien tilannetta erikoissairaanhoidon tilaajina ja perusterveydenhuollon järjestäjinä. Suuremmatkin kunnat hyötyisivät siitä, että kustannuspiikit tasattaisiin nykyistä paremmin kuntien kesken. Järjestelmä olisi pohjoismaisen perinteen mukaan verorahoitteinen, mutta se hyödyntäisi myös vakuutusmallin etuja.

Mikael Forss, Timo Klaukka

Core business

Lääkärin professioon liittyy enenevässä määrin odotuksia ja paineita. Sairas ihminen haluaa ennen kaikkea parantua. Potilas haluaa itse osallistua hoitoonsa ja saada perusteltuja vaihtoehtoja. Veronmaksaja haluaa vastinetta rahoilleen. Kuntapäättäjä vaatii budjetin ja valtiovalta terveyspolitiikan noudattamista. Media uutisoi.

Juha Pekka Turunen