Halitoosibakteerien metsästystä uusin asein

Halitoosi eli pahanhajuinen hengitys vaivaa kolmasosaa ihmisistä. Oikeastaan lemu vaivaa lähinnä muita, mutta sen lähde on usein autuaan tietämätön levittämästään ympäristöhaitasta. Hengityksen haju voi olla peräisin monista lähteistä, joista tärkeimpiä ovat suun ja erityisesti kielen pinnan bakteerit.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Hypertrofisen kardiomyopatian ennuste

Ulosvirtauskanavan ahtautumisen vaikutusta hypertrofisen kardiomyopatian ennusteeseen selviteltiin yli 1 100 peräkkäisen potilaan joukossa, jota seurattiin keskimäärin 6 vuoden ajan. Septumin tyvialueen paksuntuminen ahtautti vasemman kammion ulosvirtauskanavaa neljänneksellä potilaista aiheuttaen sinne yli 30 mmHg paine-eron levossa. Seurannan aikana 12 % potilaista kuoli ja 20 %:lle kehittyi vaikea vajaatoiminta. Ulosvirtauskanavan ahtautuminen lisäsi kuoleman vaaran lähes kaksinkertaiseksi. Vajaatoiminnan kehittymisen vaara kasvoi yli 40-vuotiailla potilailla jopa nelinkertaiseksi.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Nuoren maniaan liittyy heikko menestys matematiikassa

Usein nuoruudessa alkava kaksisuuntainen mielialahäiriö voi heikentää koulunkäyntiä. Kanadalaiset tutkijat vertasivat kaksisuuntaisesta (mukana mania) ja yksisuuntaisesta (vain depressiota) mielialahäiriöstä toipuneiden sekä terveiden nuorten psykologisia testituloksia. Niiden mukaan kaksisuuntaiseen häiriöön sairastuneet menestyivät muita huonommin matemaattista kykyä mittaavissa testeissä ja heidän reaktionopeutensa oli huonompi kuin muiden. Muissa testeissä ei eroa ollut. Maaniseen sairaudenkuvaan saattaa liittyä neuroanatomisia muutoksia, jotka hidastavat reaktionopeutta ja heikentävät matemaattista ajattelua tukevia kognitiivisia toimintoja. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät nuoret tarvitsevat erityistä tukea matemaattisten taitojen harjoittamisessa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Psyykkinen sairaus stigmatisoi myös omaisia

Ruotsalaiset tutkijat selvittivät vapaaehtoisesti tai tahdosta riippumatta sairaalahoitoon tulleiden potilaiden omaisten tilannetta. Enemmistö omaisista oli kokenut jossain muodossa psykososiaalista stigmaa, joka syntyi yhteydestä potilaaseen. Peräti 18 % oli ajatellut, että potilaan olisi parempi olla kuollut, ja 10 %:lla oli esiintynyt itsemurha-ajatuksia. Stigman kokeminen oli yleisintä omaisilla, joilla itsellään oli psyykkisiä ongelmia. Sen sijaan omaisen taustalla, kuten sukupuolella, ei ollut suurta merkitystä. Myös psykiatrisen potilaan omaiset tarvitsevat tukea, jolla pyritään vähentämään heihin väistämättä kohdistuvan stigman haitallisia vaikutuksia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Suoneen annetttu montelukasti auttaa akuutissa astmassa

Akuutin astman hoito hapella, beeta2-agonisteilla ja steroideilla on ollut rutiinia vuosia. Uutena vaihtoehtona on nyt tutkittu leukotrieeniantagonisti montelukastia, suoneen annettuna. Amerikkalaisten aineistossa 201 akuuttia vaihetta potevaa astmaatikkoa sokkoutettiin saamaan joko 7 mg tai 14 mg montelukastia tai lumelääkettä; muuna esihoitona annettiin kaikille kahdesti salbutamolia 2,5 mg sumuttimella. Aktiivinen lääkehoito yhtenä ryhmänä tarkasteltuna nosti lumeryhmään verrattuna FEV1-arvoa 20 minuutin kohdalla injektiosta selvästi enemmän (14,8 % vs 3,6 %, p = 0,007), vastetta kesti protokollaan kuuluneen kahden tunnin seurannan ajan. Havainto on mielenkiintoinen ja poikinee lisäselvityksiä mm. vaikutusmekanismista (siltikin bronkodilataatio?).

Hannu Puolijoki

Toteamatta jäävä Klinefelterin oireyhtymä - lisääntyvä ongelma?

XXY-genotyyppi, Klinefelterin oireyhtymä, aiheuttaa pojan kehityksen muutoksia johtaen eunukkimaiseen ruumiinrakenteeseen, sukuelinten muutoksiin ja infertiliteettiin, luu- ja lihasmassan kehityksen häiriöihin sekä moniin muihin somaattisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Testosteronikorvaushoito suositellaan aloitettavaksi puberteetti-iässä. Vastasyntyneiden kromosomitutkimusten perusteella on arveltu, että tätä muutosta esiintyy noin 150 tapauksessa 100 000 poikaa kohden.

Pertti Kirkinen

EB-virus ja MS-tauti

Pesäkekovettuma- eli MS-taudin aiheuttaja on tuntematon. Kuten muissakin autoimmuunitaudeissa, mikrobietiologiaa on haettu ja monesti myös väitetty löydetyn. Tavallisin todiste on mikrobivasta-aineiden löytyminen. Valitettavasti näissä taudeissa vasta-aineita voi syntyä herkästi muutenkin, joten syy-seuraussuhdetta on vaikea todistaa.

Heikki Arvilommi

Mikrobilääkkeiden yhteisvaikutukset - ovatko kaikki makrolidit samanlaisia?

Erytromysiinin rinnalle on tullut käyttöön useita uudempia makrolidiryhmän mikrobilääkkeitä. Erytromysiinillä on merkittäviä yhteisvaikutuksia useiden muiden lääkkeiden kanssa. Ovatko ryhmän muut aineet samanlaisia tässä suhteessa?

Hannu Raunio, Kirsti Laitinen

Suomalaistutkijat: gemfibrotsiilin ja repaglinidin yhteiskäytöstä ongelmia

Helsingin yliopiston tutkijaryhmä havaitsi, että lipidilääke gemfibrotsiili (Gevilon, Lopid) moninkertaistaa tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytetyn repaglinidin (Novonorm) pitoisuuden verenkierrossa. Tämän aiemmin tuntemattoman yhteisvaikutuksen johdosta repaglinidin verensokeria alentava vaikutus voimistuu ja pitenee huomattavasti. Gemfibrotsiilin ja repaglinidin yhteiskäytön seurauksena saattaa kehittyä vaikea ja pitkittynyt, jopa syvään tajuttomuuteen johtava verensokerin lasku.

Geneerisestä substituutiosta haittavaikutuksia Ruotsissa

Ruotsin lääkeviranomainen (Läkemedelsverket) kehoittaa terveydenhuollon henkilöstöä ilmoittamaan geneeriseen substituutioon liittyvistä haittavaikutushavainnoista. Viime vuoden lokakuusta alkaen lääkityksen vaihtoja on tapahtunut arviolta 430 000. Yhdeksästä haittavaikutusraportista seitsemässä ei yhteyttä geneeriseen substituutioon voitu sulkea pois. Ruotsissa on myös herännyt keskustelua koko substituution mielekkyydestä. Tilalle on harkittu geneeristä määräämistä.