Korkea kolesteroli on huonosti hoidettu Suomessa Koulutus ja ikä eivät suojaakaan riskeiltä

FINRISKI-tutkimuksen tuloksia perataan parhaillaan. Tarkistuneet tutkimustulokset eivät anna kaunista kuvaa suomalaisten terveydestä tai terveydenhuollon tilasta.

Ulla Järvi

Kuka korvaa vahingon, jos lääkevahinkovakuutusta ei ole?

Suomessa korvataan vuosittain noin 130 lääkevahinkoa. Valtaosa korvauksista aiheutuu pienehköistä haittavaikutuksista iholle tai ruoansulatuskanavalle. Mutta aina silloin tällöin lääke on kuolemaksi; vuosittain korvataan keskimäärin kolme kuolemantapausta.

Ulla Järvi

SARS-koronavirukselle ei tunneta lähisukulaisia

SARS:n aiheuttajan genomin sekvensointi on osoittanut viruksen aivan uuden ryhmän koronavirukseksi. Eläimillä koronaviruksia on paljon erilaisia, mutta hypoteesiä SARS-viruksen siirtymisestä eläimistä ihmiseen ei ole vahvistettu.

Kuolevan solun elvyttäminen

Ainakin entisen psykiatrin ja oikeuslääkärin silmin nykyinen solubiologia näyttää surulliselta, sillä mikroskooppiinsa tuijottava tutkija kirjaa yhä useammin solun välittömäksi kuolinsyyksi itsemurhan, kauniimmin sanottuna apoptoosin. Molekyylibiologisen tiedon kartuttua solun väkivaltakuoleman (nekroosin) ja itsemurhan (apoptoosin) välistä eroa voi olla yhtä vaikea todentaa kuin kuolemanluokkaa Sisiliassa: samat molekyylit ovat paljastumassa tappajiksi niin sairauksien, myrkytysten kuin ikääntymisenkin murhatessa eläviä soluja ja kudoksia (1,2,3). Tuoreimmat havainnot solujen kuolinkamppailusta luovat kuitenkin myös toivoa. Voisiko niiden perusteella kehittää patenttilääkkeen estämään äkillisiä vaarallisia kudostuhoja kuten sydän- ja aivoinfarkteja tai maksanekrooseja?

Pekka Leinonen

Haiman pään poistoleikkausten keskittäminen vaatii ohjaavia toimia

Haiman pään poistoleikkaukseen, ns. Whippleen, liittyy merkittävä leikkauksen jälkeinen kuoleman riski, joka pienenee sairaala- ja kirurgikohtaisten leikkausmäärien kasvaessa. Suomessa tehdään eri tyyppisissä sairaaloissa 0,5-26 haiman pään poistoleikkausta vuodessa. Sairaaloille osoitetussa kyselytutkimuksessa ilmeni, että leikkausten keskittymistä on viime vuosina jonkin verran tapahtunut ja samalla sairaalakuolleisuus on pienentynyt. Vaikka keskittämisen edut tunnetaan hyvin, asenteet estävät merkittävän vapaaehtoisuuteen perustuvan lisäkeskittymisen. Leikkauksen jälkeisen kuolleisuuden väheneminen ei jatku ilman ohjaavia toimia.

Isto Nordback, Sari Räty, Juhani Sand

Kohdun limakalvon lämpöhoito - nopea polikliininen toimenpide runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa

Kohdun limakalvon tuhoaminen on varteenotettava vaihtoehto runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa silloin, kun endometriumissa ei ole todettu poikkeavaa. Toimenpide tehdään yleisimmin polikliinisesti yleisanestesiassa. Kahden menetelmän vertailututkimus 31 potilaalla osoittaa, että endometriumin termoablaation tuloksissa ei ollut merkitseviä eroja menetelmien välillä. Kaikilla potilailla yhtä lukuun ottamatta tilanne muuttui olennaisesti paremmaksi ja noin kaksi kolmasosaa potilaista oli hoitoon erittäin tyytyväisiä.

Kimmo K. Vihko, Reijo Raitala, Esko Taina

Rupiset Riimit: Pityriasis rosea punatäplähilseily

Tässä näetkin taudin teeman

Olavi Kiminki

Glukokortikoidikorvaushoito stressitilanteissa

Käsitykset glukokortikoidikorvaushoidon soveltamisesta stressitilanteissa, kuten leikkauksissa, ovat muuttuneet. Aiemmissa ohjeissa ei ole riittävästi otettu huomioon toimenpiteen tai stressin määrää, jonka vuoksi on suositeltu tarpeettoman suurta glukokortikoidikorvausta. Uusissa ohjeissa suuret annokset rajataan kriittisesti sairaille potilaille, ja pienten ja keskisuurten toimenpiteiden yhteydessä suositellaan selvästi aikaisempaa pienempiä glukokortikoidiannoksia. Lisäksi periaatteena on palata normaaliin korvaushoitoon 2-3 vuorokauden kuluessa toimenpiteestä, ellei potilaan kliinisen kuvan perusteella ole syytä tästä poiketa.

Ritva Kauppinen-Mäkelin, Timo Sane

Elämänlaatu tehohoidon jälkeen

Tehohoidon tuloksia on perinteisesti tarkasteltu kuolleisuusmittareilla, mutta yhä enemmän huomiota kiinnitetään myös elämänlaadun näkökulmaan. Potilaiden tehohoidon jälkeistä terveydentilaa ja toimintakykyä selvitetään erilaisten terveyskyselyjen avulla. Elämänlaadun muutokset osatekijöineen ovatkin nykyään hyväksytty mittari tehohoidon tuloksien kuvaamiseen. Tällainen näkökulma pohjautuu WHO:n määritelmään, jonka mukaan terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan myös fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Jaana Ohukainen, Jouko Laurila, Tero Ala-Kokko

Näyttöä salmeterolin ja flutikasonin yhdistelmän hyödystä keuhkoahtaumassa

Kroonisen keuhkoahtaumataudin hoito on kasvava ongelma, ja siinä on myös kiinni valtava määrä rahaa. Nyt julkaistiin laaja TRISTAN-tutkimus, jossa oli mukana 1 465 keuhkoahtaumapotilasta (myös suomalaisia) ja heillä käytössä inhaloiden sokkoutetusti ja lumekontrolloidusti joko 50 myyg salmeterolia x 2/pv, 500 myyg flutikasonia x 2/pv, näiden yhdistelmä tai lumelääke.

Hannu Puolijoki