78324 osumaa

Lyhyesti: Leikkauksen keuhkokomplikaatiot voidaan arvioida etukäteen

Monikansallisena yhteistyönä pyrittiin selvittämään, miten onnistuu preoperatiivinen arvio leikkauksen jälkeisistä keuhkokomplikaatioista. Aineisto koostui 272 peräkkäisestä muun kuin rintakehän alueen leikkaukseen menevästä, ja heistä 22:lle (8 %) tuli keuhkokomplikaatioita. Monimuuttujamallin perusteella komplikaatioita ennustivat parhaiten ikä yli 65 vuotta (suhteellinen riski OR 1,8), yli 40 askivuoden tupakka-anamneesi (OR 1,9) ja maksimaalinen laryngeaalinen korkeus vähemmän kuin 4 cm (OR 2,0). Muillakin yksittäisillä tekijöillä oli yhteyttä riskiin (mm. hyperkapnia, matala FVC, painoindeksi yli 30 kg/m2), mutta nämä sulkeutuivat epäitsenäisinä selittäjinä monimuuttujamallissa pois.

Hannu Puolijoki

Resepti maksoi keskimäärin 49 euroa vuonna 2002

Kela postittaa näinä päivinä lääkäreille henkilökohtaisen koosteen heidän vuoden 2002 aikana määräämistään korvatuista lääkkeistä. Kirjeen saavat lääkärit, joiden määräämistä lääkkeistä on maksettu korvausta vähintään 200 kertaa. Reseptin keskimääräinen hinta oli viime vuonna 49 euroa, kun vuonna 2001 summa oli 44 euroa. Reseptien määrä kasvoi suhteellisen vähän, eli lääkekorvausten noin 12 % nousun selittää valtaosin uusien lääkkeiden käyttöön otto.

Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Jaana Martikainen, Sinikka Rajaniemi

Lasten kuntoutuksen muutospaineet

Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on käsitelty runsaasti lasten kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä etenkin oppimisen ja sen häiriöiden osalta. Monet perheet ovat tyytymättömiä, ja luottamus palvelujärjestelmään on heikentynyt. Arvostelu kohdistuu ensisijaisesti palvelujen huonoon saatavuuteen, järjestelyjen heikkoon sujumiseen ja vanhempien kohtuuttomaan taakkaan. Kuntoutuksen edellyttämä tietotaito on tuotava lapsen omaan ympäristöön, jossa kuntoutusta koskeva suunnitelma on tehtävä. Tämäntyyppisestä toiminnasta on jo saatu hyviä kokemuksia kolmannen sektorin keskuksissa. Erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin yksiköt toimivat näin resurssikeskuksina rinnakkain.

Nina Melamies, Helena Miller, Tuula Haukka-Wacklin, Matti Koivikko

Mitä ammatillinen kuntoutus odottaa lääkäriltä?

Työ- ja kansaneläkejärjestelmien ammatillista kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistuksessa 2004 korostetaan kuntoutuksen varhaista käynnistymistä. Muuttuva käytäntö edellyttää myös hoitavalta lääkäriltä aikaisempaa suurempaa herkkyyttä havaita potilaansa kuntoutustarve. Lääkäri on potilaan sairauden asiantuntija, jonka tulee toimia sekä potilaan että kuntoutusjärjestelmän tietolähteenä, kuntoutuksen tukijana ja arvioijana. Kuntoutusohjelman suunnittelussa lääkäri voi luottaa kuntoutusjärjestelmän ammattilaisiin. Myös lääkärin tulee voida odottaa ammatilliselta kuntoutukselta hyötyjä oman työnsä hallintaan.

Jukka Kivekäs

Kainuun hallintokokeilu ja muut alueen kuntien yhteistyöhankkeet

Eduskunta hyväksyi 17.2.2003 lain Kainuun hallintokokeilusta. Lain mukaan maakunta huolehtii jatkossa pääosasta nykyisin alueen kuntien vastuulla olevista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen tehtävistä. Ennen lain voimaantuloa on alueella solmittu eri kuntien ja sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin välisiä yhteistyösopimuksia, joilla yksittäisen kunnan terveydenhuollon palvelut on ainakin osittain siirretty toisen kunnan tai kuntayhtymän järjestettäviksi.

Sami Lukkarinen

Myrskyä Tyynellämerellä: AIDS-katastrofi uhkaa Papua-Uutta-Guineaa

Papua-Uutta-Guineaa runtelee AIDS-epidemia, joka uhkaa pyyhkäistä pois 40 % maan aikuisväestöstä seuraavien 20 vuoden aikana, toteaa Australian ulkomaanavun, AusAidin hiljattain julkaisema raportti. Uusien HIV-infektioiden määrän on arvioitu kasvavan 30 %:n vuosivauhdilla. Naisten eliniänodote on jo nyt Tyynenmeren alueen alhaisin, ja sen arvioidaan romahtavan vuoteen 2010 mennessä 51:stä 38:aan ikävuoteen. Heikko perusterveydenhuolto, epidemian tavoin raivoavat sukupuolitaudit ja kylä- ja perherakenteiden katoamisen aiheuttamat sosiaaliset ongelmat edesauttavat AIDS-epidemian nopeaa leviämistä Papua-Uudessa-Guineassa.

Seppo Suomela

Heippa, mitä mikrobi?

Jokseenkin näin Pentti Huovinen juttelee mikrobien kanssa kirjassaan. Kodikkaasta jutustelusävystä huolimatta kirjoittajan lukeneisuus näkyy muualtakin kuin lähdeluettelosta. Kirjoittaja on tiedemies parhaasta päästä, ehdoton alansa osaaja ja mainio ja innostava tiedon kansanomaistaja. On ymmärrettävää, että hänen on ollut vaikea valita, mistä näkökulmasta hän lukijoitaan lähestyy ja mihin tarpeeseen hän kirjoittaa.

Jukka Lumio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat