78079 osumaa

"Suku surmaksi rupesi"

Suvun parjaamiseen on sananlaskuissa useita syitä, leikkimielisiä ja totisia. Nykyisenä genomin aikakautena sukuviat nähdään DNA:n tahroina: mustia lampaita koodaavina geeneinä. Käytännössä sukuanamneesi on toistaiseksi kestänyt genetiikan edustajana, vaikka järki monesti ällistelee enojen, tätien ja setien vaivojen kirjaamista. Suvun sairaudet ovat kuitenkin kiistattomia ja niihin piiloutuvat geenit saattavat olla vielä tuntemattoman mutta sairastumiseen johtavan tapahtumaketjun alku (1,2). Tähän näkökulmaan perustuva geenipolymorfismien (jonkin lyhyen geenialueen) ja sairauksien yhteyksien troolikalastus on räjähdysmäisesti lisääntynyt. Joskus näköalattomuudessaan ja hätiköivyydessään se uhkaa saastuttaa kliinisen ja biolääketieteen huippulehtiäkin (3). Geeni-sanaa on surutta käytetty seesamina, ja julkaisujen ovet ovat avautuneet liian monille epämääräisille vain yhden nukleotidin muutoksen (single nucleotide polymorphism, SNP) ja sairauden assosiaatioiden kuvauksille (3,4,5).

Pekka Leinonen

Vaikuttaako sairaalassa suoritettujen leikkausten määrä lonkkamurtumien hoidon tuloksiin?

Terveyspoliittisessa keskustelussa väitetään usein, että hoitotulokset ovat parempia suurissa hoitoyksiköissä. Tutkimustieto ei kuitenkaan toistaiseksi riitä tukemaan suurtuotannon parempia hoitotuloksia. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan sairaalassa hoidettujen lonkkamurtumapotilaiden määrä ei ollut yhteydessä huonompaan tai parempaan hoidon vaikuttavuuteen. Keskittäminen saattaa kuitenkin olla paikallaan muiden skaalaetujen, kuten kustannusten vuoksi. Aineisto koottiin Hoitoilmoitusrekisteristä, Kuolinsyyrekisteristä ja erikoissairaanhoidon Benchmarking-tietokannasta.

Pekka Rissanen, Reijo Sund, Miika Linna, Ulla Idänpään-Heikkilä, Timo Rousi, Isto Nordback

Aktivoitunut proteiini C - käyttöaiheet vaikeassa sepsiksessä

Fysiologisista antikoagulanteista aktivoitunut proteiini C estää hyytymistekijöiden Va ja VIIIa toimintaa ja trombiinin muodostumista sekä stimuloi fibrinolyysiä. Lisäksi sillä on anti-inflammatorisia vaikutuksia. Rekombinanttitekniikalla tuotetun ilmisperäisen aktivoituneen proteiini C:n on osoitettu olevan turvallinen ja vähentävän merkittävästi sepsispotilaiden kuolleisuutta. Uuden arvokkaan lääkkeen käyttöaiheita on tässä katsauksessa pyritty rajaamaan tarkasti, jotta hoidolla saavutettava hyöty olisi kustannuksiin nähden mahdollisimman suuri.

Ville Pettilä, Juha Perttilä, Esko Ruokonen, Esa Rintala, Ari Uusaro, Tero Ala-Kokko, Olli Takkunen

Iäkkään lonkkamurtumapotilaan kuntoutumiseen liittyvät ongelmat

Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutumista hidastavat mm. korkea ikä, muut sairaudet, heikentynyt toimintakyky, heikko ravitsemustila, sekavuus ja dementia. Hoitoajat erikoissairaanhoidossa ovat lyhentyneet ja potilaat siirtyvät mahdollisimman nopeasti terveyskeskussairaaloihin. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että varhainen kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi ja hyvä kokonaistilan hoito nopeuttavat kuntoutumista. Keskittämällä kuntoutus vanhusten sairauksiin perehtyneisiin ja riittävin resurssein varustettuihin yksiköihin voidaan nopeuttaa toimintakyvyn palautumista, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentää dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista.

Tiina M. Huusko

Totaalinen kipu - kärsimys

Kuolevan potilaan kokema totaalinen kipu on kärsimystä, johon liittyy fyysisen kivun lisäksi joukko muita oireita, kuten yleinen epämukavuus, ahdistuneisuus ja pelko. Oireisiin liittyy tunne oman ruumiin toimintakyvyn ja samalla itsenäisyyden menettämisestä. Potilaan oireiden tulkitseminen voi olla vaikeaa, joten kivun lievitys on kärsimyksen lievittämisen lähtökohta. Sen avulla voidaan vähentää potilaan ahdistusta ja auttaa häntä kokemaan turvallisuutta, merkityksellisyyttä ja omanarvontuntoa.

Juha Hänninen

Lyhyesti: Vähentävätkö uudet psykoosilääkkeet neurologisia sivuvaikutuksia?

Viime vuosikymmenellä markkinoille tulleet toisen polven psykoosilääkkeet aiheuttavat kliinisten tutkimusten mukaan vähemmän neurologisia sivuvaikutuksia kuin perinteiset psykoosilääkkeet. Epäselvää kuitenkin on, näkyykö tämä myös tavallisessa hoitokäytännössä. Skotlantilaiset tutkijat vertasivat 1999-2000 hoidossa olleiden skitsofreniapotilaiden neurologisten liikehäiriöiden määriä 20 vuotta aikaisemmin tehdyn samanlaisen tutkimuksen tuloksiin. Mahdollista tardiivia dyskinesiaa esiintyi 43 %:lla, parkinsonismia 35 %:lla ja akatisiaa 15 %:lla. Aiempaan tutkimukseen verrattuna tardiivi dyskinesia oli kaksinkertaistunut ja parkinsonismi, joka oli toisen polven lääkkeitä saaneilla yhtä yleistä kuin perinteisiä lääkkeitä saaneilla, oli aiempaa tasoa. Näyttääkin siltä, että ainakaan vielä toisen polven psykoosilääkkeet eivät väestötasolla ole lunastaneet toiveita sivuvaikutusten vähenemisestä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hengitysharjoituksista apua astmassa

Britit tutkivat, mikä on hengitystekniikan opetuksen osuus potilaan hyvinvoinnin kannalta. 33 aikuisesta astmaatikosta niille, joiden tekniikassa oli puutteita, tämän seikan lyhyestäkin läpikäynnistä todella oli hyötyä elämän laatua ja astman tasapainoa mittaavien pisteytysten perusteella. NNT-luku (number needed to treat) sille, että terapialla saatiin merkitsevää paranemista terveydentilaan oli yhden kuukauden kohdalla 1,96 ja kuuden kuukauden kohdallakin vielä 3,57. Tässä pohtimista pelkkään lääkehoitoon uskoville...

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat