Lyhyesti: Työperäinen nuha altistaa astmalle

Kotimaiset kollegat Karjalainen ym. tutkivat työperäisten sairauksien ja Kelan erityiskorvattavuustilastojen avulla, onko työperäistä nuhaa sairastavilla (aineisto 1988-99; n = 3 637) myöhemmin enemmän astmaa kuin muita ammattitauteja sairastavilla (n = 31 457). Varsin järkeenkäypää on, että nuhaisilla astmaan sairastumisen riskisuhde oli 4,8 (95 %:n luottamusväli 4,3-5,4). Niillä, joiden nuha oli myös katsottu korvauksiin oikeuttavaksi ammattitaudiksi, riski oli suurempi 5,4. Suurin riski oli maanviljelijöillä ja puun kanssa askaroivilla (n. 7-kertainen). Tulokset antavat ajattelemisen aihetta mm. suojauksen suhteen.

Hannu Puolijoki

Inhaloitavat beeta-agonistit eivät lisää keuhkoahtaumapotilaiden sydäninfarkteja

Hiljattain (Am J Respir Crit Care Med 2000;161:827-30) todettiin, että lyhytvaikutteiset beeta-agonistit saattavat lisätä astma- ja keuhkoahtaumapotilaiden sydäninfaktin riskiä. Nyt asiaa selvitettiin lisää Kanadassa Saskatchewanin alueella keuhkoahtaumapotilailla, joilla oli nimenomaan suuri sydänsairauden riski.

Hannu Puolijoki

Raskaudenaikaisesta masennuslääkityksestä ei ole haittaa lapsen kehitykselle

Raskaana olevista naisista 10-16 % kärsii masennuksesta. Hoitamaton raskausajan masennus voi tutkimusten mukaan johtaa mm. ravitsemuksen ja muun itsestä huolehtimisen laiminlyöntiin, sikiön kasvun hidastumiseen, itsemurhayrityksiin ja synnytyskomplikaatioihin. Yleisen suosituksen mukaan raskauden aikana tulee pyrkiä välttämään lääkkeitä, joiden käyttö ei ole välttämätöntä. Tätä periaatetta on pitkälti noudatettu myös masennuslääkkeiden käytössä eikä mm. FDA ole hyväksynyt yhtään masennuslääkettä käytettäväksi raskauden aikana. Usein suositellaankin lääkityksen lopettamista ja masennuksesta kärsivän odottavan äidin hoitamista muilla keinoin, kuten psykoterapialla. Käytännössä tähän on harvoin mahdollisuutta ja vaikean masennuksen hoidossa lääkitys katsotaan yleisesti välttämättömäksi. Niinpä asianmukainen lääkehoito olisi paikallaan, ellei siitä olisi haittaa sikiölle. Tutkimustietoa siitä, mitä vaikutuksia äidin raskaudenaikaisesta masennuksen lääkehoidosta on syntyneen lapsen kehitykseen, on kipeästi kaivattu.

Raimo K.R. Salokangas

Emätin suun limakalvosiirrännäisestä

Synnynnäisen kehityshäiriön takia emätin puuttuu yhdeltä naiselta 4 000-10 000:sta. Sädehoito tai kirurgia aiheuttaa joskus saman ongelman. Synnynnäisen vagina-aplasian hoidoksi on kehitetty lukuisia kirurgisia menetelmiä. Mekaaninen venytyshoito tuottaa myös usein hyvän lopputuloksen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Psykoosilääkkeet voivat altistaa rintasyövälle

Kaikki tehokkaat psykoosilääkkeet salpaavat dopamiinireseptoreja ja monet myös lisäävät prolaktiinin eritystä. Suurentuneeseen prolaktiinitasoon on eläinkokeissa liittynyt rintarauhasen pahanlaatuisia muutoksia. Amerikkalaisessa yli 100 000 naista käsittävässä rekisteritutkimuksessa dopamiinin toimintaa salpaavien psykoosilääkkeiden käyttö lisäsi rintasyövän vaaraa 16 % ja riski lisääntyi lääkeannoksen suuretessa. Suurimmat riskit liittyivät trifluoperatsiinin (30 %) ja tioridatsiinin (15 %) käyttöön. Sen sijaan haloperidoli ei lisännyt vaaraa merkitsevästi. Antidopaminergiset pahoinvointilääkkeet (proklooriperatsiini ja metoklopramidi) suurensivat riskiä 11 %. Vaikka tutkimuksessa antidopaminergisen lääkityksen käyttöön liittyi pieni rintasyöpäriskin lisäys, tutkijat korostavat, että tämän perusteella ei psykoosien hoitostrategiaa pidä muuttaa.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Katekoliamiinit kiihdyttävät katetrien infektoitumista

Katetriperäiset infektiot ovat merkittäviä ongelmia teho- ja pitkäaikaishoidossa. Bakteerit viihtyvät katetrin pinnalle tuottamassaan geelimäisessä biofilmissä. Amerikkalais-englantilainen tutkijaryhmä osoitti, että elatusaineeseen lisätyt noradrenaliini ja dobutamiini suurentavat Staphylococcus epidermidiksen polystyreeni- ja silikonipinnoille tuottaman biofilmin määrän jopa kaksinkertaiseksi kontrolleihin verrattuna. Vaikutus perustuu todennäköisesti siihen, että katekoliamiinit parantavat stafylokokin raudansaantia. Pitäisiköhän katetrit vaihtaa normaalia tiheämmin katekoliamiineja käytettäessä?

Matti Viljanen

Vuosi 2002 oli tuskallinen monelle lääkeyritykselle

Suurten kansainvälisten lääkeyritysten näkökulmasta katsottuna lääkevuosi 2002 oli monella tavalla hankala. Myynnin maailmanlaajuinen kehitys hidastui, ja uusia vaikuttavia lääkeaineita tuli myyntiin vain 29. Vuotta aiemmin määrä oli 36 ja tätä ennen 43. Myös monien aikaisemmin myyntiin tulleiden valmisteiden kaupallinen menestys oli vaatimattomampi kuin edellisinä vuosina.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka

Britannia julkaisi lääketutkimusdirektiivin soveltamisohjeet

Britannian lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Agency, MCA) on julkaissut kotisivuillaan ensimmäisenä EU:n jäsenmaana luonnoksen vuonna 2001 julkaistun Euroopan komission lääketutkimusdirektiivin (2001/20/EC) soveltamisohjeista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rohinaa ja vinkunaa

Pikkupojalla oli ollut flunssaa muutaman päivän. Päivähoitoon vietäessä poikaa oli yskittänyt enemmän ja henkeä oli ruvennut ahdistamaan. Lievempiä oireita oli ollut muutaman kerran pienempänäkin.

Pekka Mäntyselkä

Terveyskeskusten laadunhallinta - missä mennään?

Terveyskeskuksissa laadunhallinta ei ole aiempien tutkimusten mukaan ollut niin systemaattista kuin erikoissairaanhoidossa, kuntoutuksessa tai kehitysvammahuollossa. Tämän tutkimuksen mukaan kattava laadunhallintajärjestelmä oli ainoastaan 10 %:lla terveyskeskuksista. Ostopalveluilta vaadittiin harvoin laadunhallintajärjestelmää. Asukaspohjaltaan suurissa terveyskeskuksissa tilanne oli parempi kuin pienissä. Terveyskeskusten laadunhallinnan tilanne ei näyttänyt kovin hyvältä, vaikkakin laadunhallinnan kehittäminen vie pitkän ajan.

Ulla Saalasti-Koskinen, Maarit Outinen