78324 osumaa

Suolistoperäiset lymfosyytit ensimmäisiä tyypin 1 diabeteksen käynnistäjiä

Tyypin 1 diabeteksen immunopatogeneesin käynnistävät molekyylit näyttävät aktivoituvan suolistossa. Suoliston puolustusjärjestelmään kuuluvat lymfosyytit aiheuttavat ensimmäisinä haiman saarekesolujen tuhoon johtavan tulehduksen. Tietyt haiman verisuonten pinnalla ilmentyvät adheesiomolekyylit toimivat lymfosyyttien liikenteen ohjaajina, ja estämällä niitä tulehdus pystyttiin ehkäisemään hiirillä ja eläimet pysyivät terveinä.

Marianne Jansson

Toimiiko lasten astman hoidon porrastus? Seurantatutkimus OYS:ssa diagnosoiduista lapsiastmaatikoista

Astman hoidon varhainen aloittaminen ja hoidon tehokkuus ovat tärkeitä sairauden ennusteen kannalta. Astman itsehoidon ohjaus vähentää sairauspäiviä ja sairaudesta aiheutuvia kustannuksia. Hoidon porrastuksen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä lapsiastmaatikkoja on siirretty avosektorin kontrolleihin jopa yhden astmapoliklinikkakäynnin jälkeen. Vuosina 1996-97 diagnosoidut lapsiastmaatikot kutsuttiin seurantatutkimukseen vuonna 2000. Noin kolmannes astmaatikoista oli jäänyt täysin ilman seurantaa. Heillä oli oireita tiheämmin kuin kontrolleissa käyneillä. Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa on kehitettävä lapsiastmaatikkojen tarpeita paremmin vastaavaksi.

Teija Dunder, Seija Miettinen, Hanna-Mari Repola, Vuokko Klasila, Olavi Linna

Imeväisikäisen munuaiskalkkeumat

Kaikukuvausdiagnostiikan käyttöönoton jälkeen on imeväisikäisten munuaiskalkkeumat voitu todeta yhä varhaisemmassa elämänvaiheessa. Nefrokalsinoosi liittyy tautitiloihin tai oireyhtymiin, joissa esiintyy joko taudin tai hoidon seurauksena hyperkalsemiaa tai hyperkalsiuriaa tai happo-emästasapainon häiriöitä. Tärkein riskiryhmä on hyvin ennenaikaisina syntyneet sairaat keskoset. Jos toimintahäiriö on ohimenevä, korjautuvat munuaismuutokset usein vähitellen. Mikäli taas nefrokalsinoosin aiheuttajaa ei voida eliminoida ja tautiprosessi jatkuu, se voi pahimmillaan johtaa munuaisten pysyvään vajaatoimintaan.

Timo Saarela, Peter Lanning, Maila Koivisto

Elvytyslääkkeet ja niiden käyttö

Elvytyksessä tärkeintä potilaan selviytymisen kannalta on se, että lyyhistymisen ja puhallus-paineluelvytyksen aloittamisen ja defibrillaation välinen aika on mahdollisimman lyhyt. Mikäli sydän ei käynnisty kolmella defibrillaatioiskulla kammiovärinätilanteessa, tarvitaan lisäksi elvytyslääkkeitä. Kun alkurytminä on asystolia ja sykkeetön rytmi, elvytyslääkkeitä tarvitaan lähes poikkeuksetta. Elvytyslääkkeiden kahden pääryhmän, vasopressorien ja rytmihäiriölääkkeiden, asemaa ovat selkiinnyttäneet sekä tutkimukset että kansalliset ja kansainväliset hoitosuositukset.

Markku Kuisma

Ranteen tekonivelet - amputaatiosta nykyaikaan

Saksalainen Themistokles Gluck asetti ensimmäisen ranteen tekonivelen vuonna 1890. Sen jälkeen on erilaisia malleja kehitetty ja kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä. Suurimpina ongelmina ovat olleet komponenttien irtoamiset, sijoiltaanmenot ja murtumat. Vasta kun toisen sukupolven tekonivelmallit tulivat käyttöön 1980-luvulla, ovat tulokset proteesin pysyvyyden, ranteen kivuttomuuden ja liikelaajuuksien suhteen olleet lupaavia. Uusimmat tekonivelmallit ovat yksilöllisesti muokattavia ja niissä käytetyt materiaalit ovat hyvin siedettyjä.

Hannu Tiusanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat