78078 osumaa

Anafylaktisen sokin esto

Hengenvaarallinen anafylaktinen sokki väijyy salakavalasti erityisesti pistiäis- ja ruoka-aineallergisia ihmisiä. Jo ensimmäinen yliherkkyysreaktio voi viedä hengen, eivätkä aiemmat lievät kohtaukset suinkaan takaa selviämistä seuraavasta anafylaktisesta reaktiosta (1). Pähkinäallergia on tunnetuimpia kohtalokkaan anafylaktisen sokin syitä: esimerkiksi Yhdysvalloissa siitä kärsii noin 1,5 miljoonaa kansalaista, ja joka vuosi muutama kymmenen menehtyy varsin sattumanvaraisesti nielaistessaan ruoassa vahingossa jopa vain yhden tai kahden pähkinän annoksen (1). Niinpä jatkuva varuillaanolo ja jopa neurotisoituva pelko kahlitsevat näitä ihmisiä ruokakaupassa, ravintoloissa, kutsuilla ja pahimmillaan ennen jokaista vierasta suupalaa. Nopeasti kehittyvä anafylaktinen reaktio voidaan pysäyttää mukana kuljetettavan adrenaliinikynän avulla, mutta koska helpotus saattaa kestää vain hetken, potilas joutuu varmuudekseen yleensä turvautumaan vielä päivystysvastaanottoon (2).

Pekka Leinonen

Potilaan suojaaminen hypotermialta ensihoidossa

Hypotermia on todellinen uhka traumapotilaille, ja sen estämiseksi on kehitteillä uudentyyppinen ensihoidon potilassuojavaate. Vaatteen kylmänsuojausominaisuuksia tutkittiin Kuopion yliopiston vaatetusfysiologian kylmäkammiossa ja verrattiin nykyistä hoitokäytäntöä vastaavaan polyesteripeitteeseen. 30 minuutin kylmäaltistuksen vaikutuksesta koehenkilöiden iholämpötilat laskivat merkitsevästi sekä suojavaate- että peitemittauksissa. Lihasvärinää esiintyi peitemittauksissa pitempään. Koehenkilöt kokivat suojavaatteen lämpimämmäksi ja kaikin puolin miellyttävämmäksi sekä turvallisemmaksi kuin peitteen.

Niina Lintu, Matti A.K. Mattila, Jaana Holopainen, Salla Seppälä, Osmo Hänninen, Mari Koivunen

Aivohalvauspotilaan kävelyn painokevennetty kuntoutus kävelysimulaattorilla

Kävelyn uudelleen oppiminen on aivohalvauspotilaiden tärkeimpiä tavoitteita. Kuntoutusta voidaan tehostaa kävelysimulaattorilla. Siinä painoa kevennetään valjaiden avulla, jolloin huonokuntoinenkin potilas voi harjoitella kävelyä turvallisesti pelkäämättä kaatumista. Jalat ovat motorisoiduilla askellaudoilla, jotka liikuttavat jalkoja fysiologisesti aivan normaalin kävelyn tavoin. Simulaattorissa toistuvan askelluksen harjoittelumäärä saadaan vaivattomasti suureksi eikä terapeuttikaan joudu työskentelemään niin kuormittavasti kuin perinteisillä menetelmillä.

Sinikka H. Peurala, Ina M. Tarkka, Kauko Pitkänen, Juhani Sivenius

Tehohoitopotilaan sedaatio

Lähes kaikki tehohoitopotilaat tarvitsevat kivunhoitoa ja sedatoivaa lääkitystä. Sedatoivia lääkkeitä annetaan toistuvina annoksina tai jatkuvana infuusiona. Jatkuva lääkeinfuusio mahdollistaa tasaisemman sedaation, mutta lisää liiallisen sedaation riskiä. Yksittäisen lääkkeen valintaa tärkeämpää laadukkaan sedaation toteuttamisessa on sedaation monitorointi ja ohjeistus. Sedaation tavoitetaso määritellään yksilöllisesti ja se arvioidaan uudelleen toistuvasti. Sedaation pitkittymisen välttämiseksi lääkeannoksia on pyrittävä pienentämään systemaattisesti tai jatkuva infuusio on keskeytettävä päivittäin.

Ilkka Parviainen

Kauanko istute kestää, haaste laatutyölle

Istutteita käytetään ihmisen elimistössä yhä enemmän ja niillä on huomattavia pitkäaikaisvaikutuksia. Vaikka istutteiden on tarkoitus kestää koko loppuiän, joudutaan niitä silti uusimaan. Istutteiden pitkäaikaisseurantaa suorittaa Lääkelaitoksen implanttirekisteri. Istutteiden tarkempaa seurantaa varten tulisi niitä asettavilla yksiköillä olla oma järjestelmä, joka tarvittaessa pystyy nopeasti reagoimaan laatupoikkeamiin tai niiden uhkiin. Säännöllinen seuranta on tarpeen, ettei istute pääse aiheuttamaan elimistössä vaikeasti korjattavia vahinkoja. Artikkelissa kerrotaan istuteseurannan perusteista ja sen ongelmista sekä esitellään menetelmiä, joilla työyksiköt voivat seurata ja parantaa työnsä laatua.

Timo Niinimäki, Markku Larmas

Lyhyesti: Yskänrefleksin puutteellisuus voi aiheuttaa keuhkokuumeen

Valtaosassa uusiutuvista pneumonioista ei ole taustalla mitään selvästi altistavaa tekijää kuten perussairautta tai sen hoitoa. Japanilaiset selvittivät, voisiko toistuvien keuhkokuumeiden takana olla yskänrefleksin puutteellinen toiminta. Selvitys 2-6 pneumoniaa sairastaneiden seitsemän potilaan aineistosta tuki tätä hypoteesia. Refleksin herkkyyttä tutkittiin kapsaisiinihengittelyllä (pitoisuus, joka aiheutti vähintään viisi yskäisyä). Vertailuryhmään nähden ero oli selvä. Pitäisikö siis keuhkokuumeita sairastaneiden välttää yskänrefleksin herkkyyttä lamaavia lääkkeitä? Pneumonioiden lokalisaatio tuki tutkimuksessa toisaalta myös aspiraatioetiologiaa, joten siihenkin tulisi puuttua.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat