Suomalaisten ruokavalio suosituksiin verrattuna

Ravintoaineiden riittävä ja suositusten mukainen saanti ei enää ole suomalaisen ruokavalion ongelma. Energiaravintoaineiden suhteissa liian runsas kovan rasvan ja niukanlainen kuidun saanti vaativat vielä korjaamista, vaikka ruokavalio onkin keskimäärin tasapainottunut ja monipuolistunut. Kohtuullisuus jättää eniten toivomisen varaa. Tulevissa suosituksissa tarpeen mukaiseen syömiseen ja riittävään fyysiseen aktiivisuuteen tullaankin kiinnittämään huomiota ja lihavuuden hallinnalle löydetään toivottavasti tähänastista konkreettisemmat tavoitteet.

Antti Aro

Valvontako vastuuseen terveydenhuollossa?

Suomessa on 1990-luvulla purettu normi- ja resurssiohjausta, siirrytty uuteen valtionosuusjärjestelmään ja vähennetty valtion ohjausta sekä valvontaa kuntien järjestämisvastuulla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Informaatio-ohjaus on tullut toimintakohtaisen ja korvamerkityn resurssiohjauksen ja valvonnan sijaan. Tällä vuosikymmenellä suunta näyttää olevan kääntymässä. Valvontaa ja vastuuta kysytään, varsinkin jos jotain pahaksi tai vääräksi koettua on tapahtunut. Onko valvonta toiminut? Miten näin on päässyt käymään?

Risto Kapari

Astman alueellisen hoitoketjun vaikutukset erikoissairaanhoidossa käyneiden potilaiden hoitoon

Hyvinkään sairaanhoitoalueelle vuonna 1998 laaditussa astman hoitoketjussa sovittiin työnjako astmapotilaiden tutkimusten, hoidon ja seurannan järjestämisestä alueen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Syksyllä 2001 selvitettiin astman hoitoketjun vaikutuksia tutkimalla erikoissairaanhoidon poliklinikalla sekä ennen hoitoketjua että hoitoketjun laatimisen jälkeen käyneiden astmapotilaiden hoidon järjestymistä. Hoitoketjun aikana erikoissairaanhoidossa käyneiden potilaiden poliklinikkakäyntimäärät vähenivät, ja potilaat siirtyivät nopeammin perusterveydenhuollon seurantaan. Astmaohjaus oli tehostunut, ja valmiudet astman omahoidon toteuttamiseen olivat lisääntyneet.

Pirkko E. Brander

Kunnat palvelujen ostajina

Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen avaimet ovat Suomessa pitkälti kunnilla. Väestön terveyteen vaikuttavat yleensä enemmän muut tekijät kuin terveyspalvelut. Suurin osa hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista toimista on koko yhteisöä koskevia ja tulisi myös käsitellä yhteisöstrategiassa. Näin ei kuntatasolla kuitenkaan vielä aina tapahdu.

Matti Liukko, Aino-Maija Luukkonen

Viva Lagerborg - lasten tuberkuloosihoidon uranuurtaja

Tuberkuloosin hoito oli käynnistynyt Suomessa hyvin hitaasti. Vasta vuonna 1894 avattiin Helsingissä Marian sairaalassa ensimmäinen tuberkuloottisten osasto. Tuberkuloosin hoidon uranuurtajia Suomessa olivat Klas Richard Sieversin (1852-1931) ja Anders Palmbergin (1831-1916) ohella Alma Josefina (Ina) Rosqvist ja tämän kirjoituksen kohteena oleva Viva Sofia Lagerborg (1871-1941), kaksi 1900-luvun alkutaitteen harvoista naislääkäreistä.

Arno Forsius

Osuva analyysi Suomen ravitsemuspolitiikasta

Suomalaisen ravitsemuspolitiikan vahvuudet ovat kansanterveyttä ja -ravitsemusta koskevassa tutkimustiedossa, kansalaisten halussa edistää terveyttään elintapoja muuttamalla ja asiantuntijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyökyvyssä laatia suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia sekä toteuttaa ehdotuksia. Näin päättelee Auli Suojanen ravitsemustieteen alan väitöskirjassaan, joka on myönteisellä tavalla poikkeuksellinen ympäristössään, vanhanaikainen tutkielma, jolle ovat faktan lisäksi ominaisia kokemus ja näkemys. Tekijä on seurannut elintarvikemarkkinoita sekä kansanravitsemusta koskevien suositusten ja toimenpiteiden laadintaa ja toteutumista Elintarvikeviraston erikoissuunnittelijana ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenenä.

Antti Aro

Potilasturvallisuus ja riskien hallinta - miten terveydenhuolto voi oppia virheistään?

Terveyspalvelujen tuotanto on tuhansien toisiinsa liittyvien toimintaprosessien järjestelmä. Jotta terveydenhuolto voisi parhaiten onnistua tehtävässään, eri toimintaprosesseista pitää kyetä muodostamaan toimivia hoitoketjuja. Hoitoketjut pitää lisäksi sovittaa yhteen siten, että ne toimivat porrasteisesti ja potilaat kohtaavat oikean osaamisen oikealla hetkellä oikeassa paikassa.

Kari Pylkkänen

Suomen Lääkäriliiton ohje asiantuntijana ja lausunnonantajana toimivalle lääkärille

Suomen Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 20. maaliskuuta 2003 ohjeen asiantuntijana ja lausunnonantajana toimivalle lääkärille.

Regler för läkare som anlitas som sakkunniga och ger utlåtanden

Antagna av Finlands Läkarförbunds styrelse den 20 mars 2003

Professori Reijo Tilvis on Vuoden luennoitsija

Geriatrian professori Reijo Tilvis on saanut Vuoden luennoitsija -tittelin. Titteli myönnettiin Vuoden opettaja -tilaisuudessa, jonka Lääketieteenkandidaattiseura, Nuorten lääkärien yhdistys ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta järjestävät. Samalla palkittiin myös viime vuoden parhaita opettajia, paras väitöskirja sekä parhaat syventävät opinnot.