Euroopan Lääkäriliitto tuomitsee muuntokoulutuksen

Brysselissä 28.-29.3. kokoontunut Euroopan Lääkäriliitto (CPME) tuomitsee yksimielisesti Suomen opetusministeriön suunnitelmat hoitajien lyhennetystä lääkärikoulutuksesta.

Korvikeviinan käyttäjiä yhä tuhansia

Suomessa on yhä tuhansia korvikeviinan käyttäjiä. Alkoholin korvikkeita enemmän tai vähemmän säännöllisesti käyttäviä henkilöitä arvioidaan olevan Suomessa noin 6 000 - 8 000. Korvikeviinaan kuolee vuosittain 30-50 ihmistä, ilmenee sosiaali- ja terveysminsiteriön julkaisemasta selvityksestä

Väestön ikääntyminen kasvattaa erektiolääkkeiden markkinoita

Suomessa arvioidaan olevan 570 000 yli 50-vuotiasta miestä, joilla on vähintään lievä erektiohäiriö. Sukupuolielämää pahasti haittaavasta häiriöstä kärsii noin 200 000 miestä.

Ulla Järvi

Lääkäri-kansanedustajat valiokunnissa

Uusi eduskunta on valinnut jäsenet valiokuntiin. Lääkärikansanedustajista Eero Akaan-Penttilä (kok) valittiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajaksi sekä varajäseneksi suureen valiokuntaan ja puolustusvaliokuntaan.

SARS-testejä odotetaan

Diagnostisen testin saaminen SARS-keuhkokuumeeseen voi kestää vielä kuukausia. Useissa WHO:n kokoaman verkoston laboratorioista on näytteistä eristetty uudentyyppinen koronavirus, ja sille kehitetään testejä kuumeisesti. Potilasnäytteitä käsittelevissä laboratorioissa turvallisuusluokituksen on oltava tasoa 3.

Mielenterveyspalveluja maahanmuuttajille - onko niitä?

Maahanmuuttajien mielenterveyspalvelujen tarvetta ja niiden saatavuutta selvitetään Suomessa ensimmäistä kertaa. Selvityksen tekee Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa työskentelevä psykiatri Asko Rauta. Erityisyksikkö kuuluu Helsingin Diakonissalaitokseen.

Suvi Sariola

Iatrogeeninen lääkekoukku?

Oireiden palaaminen pitkän lääkehoidon jälkeen on karvas pettymys niin potilaalle kuin lääkärillekin; se tulkitaan herkästi sairauden saamaksi selkävoitoksi (1). Kuitenkin kyse saattaa olla - erityisesti nykyisten täsmälääkkeiden aikana - lääkkeen poisjättöoireesta (rebound) (1,2). Entsyymin tai reseptorin ankara ja pitkällinen pommittaminen agonisti- tai antagonistilääkemolekyylillä synnyttää nimittäin kompensaatiomuutoksia erilaisten biologisten palautejärjestelmien välityksellä: kohde-entsyymin tai -reseptorin aktiivisuus ja määrä ovat sopeutuneet lääkkeeseen (2). Niinpä lääkkeen yhtäkkinen lopettaminen saattaa herättää juuri hoidetun oireen entistäkin ärhäkämpänä. Siinä tilanteessa voidaan säikähtää päättelemään, että sairaus ei vielä parantunutkaan tai että se mokoma palasi nopeasti, ja lääkitystä jatketaan ja jatketaan...

Pekka Leinonen

Masennuspotilaiden osastohoito - kesto ja kustannukset vaihtelevat Suomessa

Sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja masennuksen hoidossa. Sairauspoissaolojen sekä sairaalahoitojaksojen pituudet ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti. Erityisesti lievempien masennustilojen hoidossa ja kustannuksissa on suuria eroja, jotka eivät vaikuta kliinisesti perustelluilta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten masennuspotilaiden sairaalahoidon kestoa ja kustannuksia eri sairaanhoitopiireissä sekä sairauspoissaoloja ennen sairaalahoitoa ja sen jälkeen kolmen vuoden ajalta. Kirjoittajien mielestä masennuksen yhtenäisiä hoito-ohjeita ja laatukriteerejä tarvitaan kipeästi.

Heimo Viinamäki, Arto Vehviläinen, Ilkka Vohlonen

Ongelmana hyponatremia

Hyponatremia on erityisesti sairaalapotilailla tavallinen elektrolyyttihäiriö. Sen syynä ei yleensä ole todellinen natriumin puute, vaan useimmiten kyse on seerumin natriumpitoisuuden laimenemisesta nestetasapainon häiriintyessä. Hyponatremian selvittely on haasteellista, ja se voi paljastaa aiemmin diagnosoimattoman sairauden. Vaikea, neurologisia oireita aiheuttava hyponatremia on yleensä kehittynyt äkillisesti ja se edellyttää alkuvaiheessa nopeaa hoitoa. Sen sijaan hitaasti kehittyneen hyponatremian korjaus on alusta alkaen toteutettava riittävän hitaasti hoidon komplikaatioiden välttämiseksi.

Timo Sane

Kalsiumherkistys, uusi tapa vaikuttaa sydämen supistumisvoimaan

Kalsiumherkistäjät ovat uudella farmakologisella mekanismilla vaikuttavia lääkeaineita. Ne lisäävät sydänlihaksen supistumisvoimaa ilman perinteisten inotrooppien haittavaikutuksia. Levosimendaani on ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa kliiniseen käyttöön sopiva kalsiumherkistäjä. Paitsi että levosimendaani lisää sydämen pumppausvoimaa, se myös laajentaa laskimo- ja valtimosuonia samaan tapaan kuin nitroinfuusio. Sitä voidaan käyttää myös infarktiin liittyvän vajaatoiminnan hoitoon ilman lisääntynyttä rytmihäiriöriskiä. Levosimendaania käytetään Suomessa vaikeutuneen sydämen vajaatoiminnan akuuttiin hoitoon tilanteissa, joissa muu tavanomainen hoito ei riitä ja joissa tarvitaan inotrooppista tukea.

Mika Laine, Jyrki Lilleberg, Markku S. Nieminen