Iatrogeeninen lääkekoukku?
Oireiden palaaminen pitkän lääkehoidon jälkeen on karvas pettymys niin potilaalle kuin lääkärillekin; se tulkitaan herkästi sairauden saamaksi selkävoitoksi (1). Kuitenkin kyse saattaa olla - erityisesti nykyisten täsmälääkkeiden aikana - lääkkeen poisjättöoireesta (rebound) (1,2). Entsyymin tai reseptorin ankara ja pitkällinen pommittaminen agonisti- tai antagonistilääkemolekyylillä synnyttää nimittäin kompensaatiomuutoksia erilaisten biologisten palautejärjestelmien välityksellä: kohde-entsyymin tai -reseptorin aktiivisuus ja määrä ovat sopeutuneet lääkkeeseen (2). Niinpä lääkkeen yhtäkkinen lopettaminen saattaa herättää juuri hoidetun oireen entistäkin ärhäkämpänä. Siinä tilanteessa voidaan säikähtää päättelemään, että sairaus ei vielä parantunutkaan tai että se mokoma palasi nopeasti, ja lääkitystä jatketaan ja jatketaan...