78078 osumaa

Tehohoidon vaikuttavuus: miksi tulokset vaihtelevat?

Vaikka tehohoidossa kertaluonteiset kustannukset ovat suuret, hoito tuottaa oikein kohdennettuna laadukkaita elinvuosia edullisemmin kuin useat muut hoitomuodot. Tulevaisuudessa tehohoidon tarpeen odotetaan lisääntyvän. Uudet vaikuttavat mutta kalliit hoitomuodot lisäävät osaltaan tarvetta lisätä voimavaroja vaikeasti sairaan potilaan hoitoon. Lääkehoidoilla voidaan parantaa tehohoitopotilaan ennustetta joissain sairauksissa, mutta huomattavasti parempi keino on teho-osaston organisointi asianmukaisesti sekä henkilökunnan riittävyyden varmistaminen. Myös hoidon systematisoinnilla voidaan tehostaa toimintaa ja parantaa tuloksia.

Esko Ruokonen

Lyhyesti: Kromosomi 4 ja alkoholismi

Alkoholiriippuvuus on yhdistetty kromosomissa 4 sijaitsevaan alkoholidehydrogenaasigeeniin (ADH2), sen polymorfisiin muutoksiin. Amerikan intiaaneilla tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että alkoholiriippuvuudesta kärsivillä tavattiin muita selvästi harvemmin ADH2-geenin alleeli 3 (OR = 0,028) ja muita useammin saman geenin alleeli 1 (OR = 2,00). Tutkittavat, joilla oli ADH2*3-alleeli, raportoivat nauttivansa kerralla selvästi muita pienempiä alkoholimääriä. Tutkimus vahvistaa aiempia löydöksiä, joiden mukaan kromosomi 4:n ASH2*3-alleeli voi suojata alkoholiriippuvuuden synnyltä. Tutkijoiden mukaan tätä tietoa voitaisiin käyttää arvioitaessa eri väestöjen alttiutta alkoholiriippuvuuden syntyyn. Niinpä, olisiko jo ammatinvalintavaiheessa syytä selvittää tämäkin puoli?

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Sarjatulta ampuva meningokokki

Norjalainen nuorimies löydettiin kotoaan tajuttomana. Hänellä oli korkea kuume ja runsaasti petekioita. Potilas meni septiseen sokkiin ja kuoli kuuden tunnin kuluttua sairaalan tulon jälkeen. Ankaran taudin aiheuttaja oli B-ryhmän Neisseria meningitidis. Bakteeri osoittautui elektronimikroskooppisessa tarkastelussa erittäin aktiiviseksi kalvopallosien eli blebsien tuottajaksi. Pallosissa on runsaasti endotoksiinia, jota löytyikin potilaan verestä erittäin paljon. Gramnegatiiviset bakteerien ampuvat ympäristöönsä myrkkyluoteja, joiden yhteismassa voi ylittää bakteerin oman massan. Tämänkin ilmiön parempi tunteminen auttaa paremmin hoitamaan vaikeita infektioita.

Matti Viljanen

Verenpainepotilaiden kolesterolin alentaminen kannattaa

Vuonna 1998 aloitettiin erilaisten verenpainetaudin hoitolinjojen vertailututkimus ASCOT, johon otettiin 19 342 suuren riskin potilasta Pohjoismaista ja Brittein saarilta. Tutkimus jatkuu edelleen. Ne potilaat, joiden seerumin kokonaiskolesteroli tutkimuksen alkaessa oli joko 6,5 mmol/ l tai sen alle, otettiin mukaan tutkimuksen erilliseen lipidihaaraan, johon satunnaistettiin 10 305 potilasta eli 53 % koko ASCOT-aineistosta. Tämä lipidihaara keskeytettiin kesken tutkimuksen vuoden 2002 loppupuolella, keskimäärin 3,3 vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta. Syynä oli lääke- ja lumeryhmien lopputapahtumien määrässä havaittu merkitsevä ero lääkeryhmän hyväksi.

Seppo Yt Junnila

B-hepatiitin hoito paranee huomattavasti

B-hepatiitti kuuluu maailman suuriin kulkutauteihin: sitä sairastaa yli 350 miljoonaa ihmistä. Vuosittain B-hepatiitin seurauksiin (maksakirroosiin ja maksasyöpään) kuolee miljoona ihmistä. Onneksi Suomessa tauti on verraten harvinainen ja potilaat lasketaan muutamassa sadassa. HBe-negatiivisilla potilailla maksakomplikaatioiden riski on erityisen suuri, sillä näillä potilailla tauti on progressiivinen eikä hoitovaihtoehtoja juuri ole: interferoni ei paranna tautia pitkän päälle ja lamivudiini tuottaa resistenttejä viruskantoja. Gilead Sciences -yhtiö on kehittänyt melko spesifisen virushepatiittilääkkeen, adefoviiridipivoksiilin, joka toimii nukleotidianalogiperiaatteella. Aikaisemmat kliiniset lääketutkimukset ovat osoittaneet lääkkeen tehokkaaksi ja turvalliseksi B-hepatiittilääkkeeksi. Nyt on julkistettu vaiheen III tulokset.

Robert Paul

Fyysinen aktiivisuus suojaa keuhkoahtaumapotilasta sairaalahoidon tarpeelta

Kroonisen keuhkoahtaumataudin (COPD) merkitys sairaalahoidon aiheuttajana on kasvamassa koko maailmassa. Espanjassa selvitettiin, mitä tekijöitä löytyy uusiutuneeseen sairaalahoitoon johtavan prosessin takaa, joko suojaavia tai altistavia. Aineistossa oli 340 keuhkoahtaumapotilasta, jotka otettiin mukaan tutkimukseen neljästä Barcelonan alueen sairaalasta. Seuranta-aika oli runsaan vuoden mittainen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sydämensiirron ennuste

Noin 30 vuoden kehityksen kuluessa sydämensiirron tulokset ovat vakiintuneet. Ensimmäisen vuoden aikana kuolee 15-20 % potilaista. Sen jälkeen vuotuinen kuolleisuus on noin 4 % ja noin puolet potilaista on elossa yli 10 vuotta siirron jälkeen. Luonnollisesti potilaan ikä ja kunto sekä siirtosydämen kunto vaikuttavat yksilölliseen ennusteeseen. Joka kolmannelle potilaalle ilmaantuu siirtosydämeen sepelvaltimotauti, ja munuaisten toimintahäiriötkin ovat yleisiä. Vaikka sydämen vajaatoiminnan lääkehoito on ratkaisevasti parantunut viime vuosikymmenen aikana, on sydämensiirto edelleen tärkeä vaikean sydämen vajaatoiminnan hoito. Sydämensiirtotoiminta on kuitenkin kaikkialla vähenemässä, ja aika näyttää, tulevatko mekaaniset vaihtoehdot kuten apupumput korvaamaan vaikeasti saatavat siirtosydämet.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Astman ja COPD:n erot

Italialaiset kollegat tutkivat mm. bronkusten limakalvojen solulöydöksiä ja vastaavia tekijöitä astmaa (n = 19) ja keuhkoahtaumatautia (n = 27) sairastavilta, joiden ilmatieahtauma oli samanasteinen (FEV1 tasoa 56 %). Erot osoittautuivat huomattaviksi, kuten olettaa saattaakin, ja niitä oli monissa tekijöissä, mm. eosinofiilien esiintymisessä perifeerisessä veressä, ysköksessä tai bronkoalveolaarinesteen CD4+/ CD8+-suhteessa, joka oli astmaatikoilla suurempi. Myös muilta osin ventilaatiofunktoiden, kuten diffuusiokapasiteetin tai uloshengitysilman typpioksidipitoisuuden erot olivat selviä, puhumattakaan astmaatikkojen suuremmasta vasteesta bronkodilataattoreihin tai steroideihin. Astmapotilaat on siis tärkeää poimia obstruktiivisten henkilöiden joukosta.

Hannu Puolijoki

Miten vahva on näyttö? Lääkemainosten markkinointiväittämät ja niiden viitteet

Lääkärien ammattilehdissä julkaistaan runsaasti lääkemainoksia ja lääkärit käyttävät niitä tietolähteenä. Markkinoinnin puitteet annetaan laissa ja asetuksessa sekä alan sisäisissä ohjeissa. Tässä alkuperäistutkimuksessa on paneuduttu mainoksissa käytettyihin bibliografisiin viitteisiin sekä niiden ja markkinointiväittämien yhtäpitävyyteen. Hyvä tieteellinen viite ei välttämättä takaa mainoksen informaatioarvoa. Kriittinen ajattelu on näyttöön perustuvan lääketieteen perusta, eikä sitä kannata unohtaa mainoksia lukiessakaan. Kirjoituksessa esitetään kehittämiskohteita alan toimijoille.

Arja Helin-Salmivaara, Inka Puumalainen, Kati Marttinen, Tero Levola, Kari S. Lankinen

Väärä henkilöllisyys - päihderiippuvaisen mahdollisuus

Helmikuun lopussa kiireisen terveyskeskuksen päivystykseen saapui iltapäivällä kookas nuori mies kontaten ovesta hoitajan luo. Hän kertoi työssä pudonneensa 2,5 metriä korkealta telineeltä ja loukanneensa vasemman olkapäänsä sekä vasemman pakaraseutunsa. Hän valitti kipua olkapäässä. Tässä oli vanha vamma, jota oli yritetty korjata leikkauksella. Arpi oli leveä. Uutena potilaana hän todisti henkilöllisyytensä Kela-kortilla. Kortin mukaan hänen ikänsä oli 44 vuotta. Mukana oli myös toinen mies, joka oli lievemmin loukkaantunut samassa rytäkässä.

Veikko Viitasalo, Niina Julkunen, Pekka Mäntyselkä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat