Lääkkeiden lapsille aiheuttamat haittavaikutukset esiin?

Euroopan lääkearviointivirasto on julkaissut aiepaperin, jolla pyritään tehostamaan lääkkeiden lapsille aiheuttamien haittavaikutusten seurantaa. Lasten sairastamat taudit ja niihin käytettävien lääkkeiden teho, haitat sekä farmakokinetiikka ja metabolia eroavat huomattavasti aikuisten taudeista ja lääkityksen vaikutuksista. Jotkut lääkkeiden haittavaikutukset ilmenevät vain lapsilla, mutta lääkkeen kehittelytutkimuksissa lapsia on mukana harvoin tai ei ollenkaan. Silti uusia lääkkeitä joudutaan antamaan myös lapsille, ja tutkimustiedon puute hankaloittaa erityisesti keskosten lääkehoitoa. Usein käytettävissä ei ole edes lapsille sopivaa annosmuotoa. EU-maihin laaditaan nyt ohjeisto, jolla lääkkeiden lapsille aiheuttamia haittavaikutuksia pyritään ehkäisemään ja niiden seurantaa tehostetaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pfizerin ja Pharmacian fuusio supistaa toimintoja

Pfizer suunnittelee kolmen tutkimuskeskuksen sulkemista ja tutkijoiden siirtoja, kun toimintoja integroidaan Pharmacian kanssa. Pharmacia puolestaan lopettanee toimipaikkansa Illinoisissa ja San Fransiscossa ja Pfizer Italiassa ja Ranskassa. Muutoksien arvellaan kohdistuvan noin 2 000 työntekijään. Pfizer aikoo jatkaa Pharmacian useimpien tutkimusputkessa olevien valmisteiden kehittelyä, mutta lopettaa myös omien lääkekandidaattien kehittelytutkimuksia. Yhteensä fuusiossa syntyvän yrityksen kehittelyohjelmiin jäisi vielä noin 370 tutkimusprojektia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Matala-annosvalmiste hormonikorvaus-hoitoon

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt uuden matala-annoksisen valmisteen hormonikorvaushoitoon. Lääkkeessä (Prempro, Wyeth) on 0,45 mg konjugoituja estrogeenejä ja 1,5 mg medroksiprogesteronia. Estrogeeniä on siten 28 % ja progestiinia 40 % vähemmän kuin alkuperäisessä valmisteessa. Valmiste osoittautui nk. HOPE-tutkimuksessa (Women's Health Osteoporosis Progestin and Estrogen) yhtä tehokkaaksi kuin korkea-annoksinen valmiste. Toistaiseksi ei ole pitävää näyttöä siitä, vähentääkö hormoniannoksien pienentäminen sydänvaivojen, aivohalvauksen, rintasyövän ja tromboosien riskiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

YK:n lautakunta kritisoi lääkkeiden suoraa yleisömainontaa

Samalla kun keskustelu reseptilääkkeiden suoran yleisömainonnan haitoista on lisääntynyt Yhdysvalloissa ja Uudessa Seelannissa, on YK:n huumausainelautakunta kritisoinut nykytilannetta. Lautakunta katsoo, että mainonta on mm. johtanut metyylifenidaatin ja muiden amfetamiinin kaltaisten lääkkeiden liikakäyttöön koululaisten keskittymisvaikeuksien hoidossa. Vanhempiin ja opettajiin kohdistunut mainonta on lisännyt myös nuorten tietoisuutta keskushermostoa stimuloivista aineista. Tämä voi lisätä niiden käyttöä huumausaineina, ja ilmiöstä näkyy jo oireita. Yhdysvaltojen kulutus vastaa noin 90 %:a koko lääkeryhmän maailmanlaajuisesta käytöstä. Naapurimaassa Kanadassa kulutus on kääntynyt laskuun. YK:n huumausainelautakunta on huolestunut myös bentsodiatsepiinien lisääntyneestä käytöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikrosiruteknologiat - biologisia mittauksia miniatyyrikoossa

Mikrosirut mahdollistavat tuhansien geenien aktiivisuuden samanaikaisen mittauksen näytteestä. RNA-pitoisuuksia mittaavien mikrosirujen ohella kehitetty myös muita samaa periaatetta hyödyntäviä sovelluksia, kuten geneettisiä muutoksia ja proteiineja mittaavat sirut. Mikrosirutekniikoilla on mahdollista tuottaa nopeasti runsaasti uusia tutkimustuloksia, joten nämä tekniikat ovat tehokkaita työkaluja niin perustutkimuksessa kuin lääkekehityksessäkin. Todellinen haaste tutkimukselle on selvittää, kuinka uusien tekniikoiden avulla tuotetusta mittavasta tietomäärästä jalostetaan tietoa, joka johtaa esimerkiksi tautien syntymekanismien ymmärtämiseen tai uusien diagnostisten ja terapeuttisten tuotteiden kehittämiseen.

Heli K. Hämäläinen, Riitta Lahesmaa

Jonojen harhat vai harhojen jono?

Jonot ovat kestopuheenaihe maissa, jotka ovat omaksuneet pohjoismaisen tai brittiläisen mallin terveydenhuoltonsa järjestämiseksi. Ongelman ratkaisemiseksi tuotetaan laajoja selvityksiä, käynnistetään jonorekistereitä ja luvataan potilaille takuu hoitoon pääsystä määräajassa. Silti jonot ja jonottaminen tuntuvat olevan enemmänkin pysyvä olotila kuin ratkaistavissa oleva ongelma. Otsikon mukaisesti laitan tässä kirjoituksessa jonoon muutamia jonoihin liittyviä harhoja sekä lopuksi esitän eräitä vielä kokeilemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa ongelmaan.

Mikko Nenonen

Terveystietoja verkosta

Internetissä julkaistaan lukuisia kansainvälisiä terveystilastoja, joita selaamalla voi löytää mielenkiintoisia vertailuaineistoja eri maista. Kansainvälisiä tilastoja käytettäessä kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa muuttujista perustuu maakohtaisiin terveydenhuolto- ja tilastojärjestelmiin, jotka saattavat poiketa suurestikin omista järjestelmistämme. Myös luonnonkatastrofit tai äkilliset muutokset paikallisissa poliittisissa oloissa voivat vaikuttaa rajusti johonkin terveysmuuttujaan.

Mika Gissler, Mika Vuori

Ei-kiireelliseen hoitoon pääsy terveyskeskuslääkärille

Perusterveydenhuollon ajanvarausaikojen saatavuus on huono koko maassa. Kolmen päivän sisällä pääsi kaikille terveyskeskuksen lääkäreille vain seitsemässä prosentissa vastanneista terveyskeskuksista (n = 180). Hoitoonpääsy oli keskimäärin parempi niissä terveyskeskuksissa, joissa oli käytössä väestövastuuvirkaehtosopimus sekä niissä, joiden virkojen täyttöaste oli korkea.

Kirsi Viisainen, Ulla Saalasti-Koskinen, Marja-Leena Perälä

Diabeetikon leikkauskomplikaatio potilasvahinkona

Potilasvakuutuksesta korvataan infektiovahingot 1.5.1999 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan ns. siedettävyysharkinnan perusteella. Ennen mainittua ajankohtaa ilmenneet infektiovahingot korvataan, jos hoitoon on liittynyt alhainen infektioriski. Korvauskäytännössä infektioriskin on arvioitu olevan alhainen ns. puhtaiden leikkausten yhteydessä, jolleivät potilaan yksilölliset seikat lisää riskiä. Näin ollen esimerkiksi huonossa sokeritasapainossa olevan sokeritautipotilaan haavainfektiota ei kohonneen infektioriskin takia korvata potilasvakuutuksesta infektiovahinkona. Leikkauksen suorittaminen huonossa sokeritasapainossa olevalle potilaalle voi kuitenkin sinänsä olla menettelyä, joka tarpeettomasti altistaa potilaan komplikaatiolle. Tällöin diabeetikon haavainfektio voi tulla korvatavaksi vahinkona, joka olisi ollut vältettävissä hoitamalla hyperglykemiaa paremmin ennen leikkausta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lääketiede tarvitsee 64-bittisiä tietokoneita

Pitkät 64-bittiset osoitteet tekevät mahdolliseksi käyttää tietokonemuisteja, jotka ovat suurempia kuin neljä miljardia tavua. Suuret muistit ovat kohta välttämättömiä arkityössä.

Erkki Karjalainen