Korvaako tietokonetomografia diagnostiset sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset?

Tietokonekerroskuvaus ja magneettitutkimus kehittyvät nopeasti ja ovat lähivuosina muuttamassa sepelvaltimotaudinkin diagnostiikkaa. Tietokonekerroskuvauksessa käytetyillä elektronisella (EBCT) tai mekaanisella (MSCT) tekniikalla on edelleen ongelmansa ja etunsa sepelvaltimotaudin kuvantamisessa.

Juhani Airaksinen

Psykogeenisten ei-epileptisten kohtausten ennuste

Psykogeenisiä ei-epileptisiä kohtauksia diagnostisoitiin 329 henkilöllä saksalaisessa epilepsiaklinikassa kymmenen vuoden aikana. Kohtausoireiden ennustetta, potilaiden persoonallisuuspiirteitä ja psyykkisiä oireita selvitettiin retrospektiivisesti postikyselyllä. Kyselyyn vastasi 98 sellaista potilasta, joilla oli pelkästään ei-epileptisiä kohtauksia, ja 66 potilasta, joilla oli sekä epileptisiä että ei-epileptisiä kohtauksia. Potilaat vastasivat kyselyyn keskimäärin 12 vuotta oireiden alkamisen jälkeen ja keskimäärin 4 vuotta diagnoosin tekemisen jälkeen.

Kari Majamaa

Amalgaamipaikat eivät aiheuta vaarallista elohopean kertymistä sikiöön

Amalgaamipaikkojen elohopean sikiölle aiheuttamasta vaarasta tiedetään vähän. Viitteitä elohopean vahingollisista vaikutuksista on saatu epämuodostumia, keskenmenofrekvenssejä ja lasten neurologista kehitystä tutkittaessa.

Pertti Kirkinen

Tupakanhimo on samanlaista kuin muukin riippuvuus

Viime aikoina kehittynyt kuvantamistutkimus on paneutunut innolla myös riippuvuuskysymysten selvittelyyn. Tutkimusten mukaan ympäristön vihjeet, jotka liittyvät päihteen tai huumeen käyttöön, johtavat aivojen otsalohkon rakenteiden aktivoitumiseen. Amerikkalaisessa tutkimuksessa kuvattiin himotupakoitsijoiden ja tupakoimattomien henkilöiden aivojen metaboliaa PET-menetelmällä, kun heille näytettiin tupakointiin liittyviä kuvia.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Lievässä astmassa montelukasti ei tuo lisähyötyä flutikasonihoitoon

Leukotrieeniantagonistit hakevat asemaansa astman hoidossa. Nyt selvitettiin 28:n lievää astmaa sairastavan aineistossa pelkän inhaloitavan flutikasonin 200 myyg/pv vaikutusta verrattuna montelukastin 10 mg illalla liittämiseen hoitoon (vaihtovuoroinen lumekontrolloitu tutkimus; hoitoaika jaksoa kohti 8 vk). Eroja ei saatu hoitojen välille ventilaatiofunktioiden, bronkiaalisen hyperreaktiviteetin eikä bronkusbiopsioiden solujen tai sytokiinien suhteen. Tämän tutkimuksen tulosten valossa lievässä astmassa pieniannoksisella flutikasonilla saatavaa vastetta ei kyetä montelukastilla lisäämään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Reuma ja sydäninfarktin vaara

Tulehdusreaktiolla näyttää olevan keskeinen osa äkillisen sepelvaltimotautitapahtuman patogeneesissä. Amerikkalaisessa prospektiivisessa sairaanhoitajien terveystutkimuksessa selviteltiin nivelreuman yhteyttä sydäninfarktin ja aivohalvauksen ilmaantumiseen. Seurantaan osallistui 114 342 naissairaanhoitajaa, joilla ei ollut seurannan alussa vuonna 1976 merkkejä sydänsairaudesta tai nivelreumasta. Noin 20 vuoden seurannan aikana 577 hoitajalla ilmeni nivelreuma. Sydäninfarkteja ja aivohalvauksia ilmaantui puolestaan 3 622 potilaalle. Nivelreumaan liittyi kaksinkertainen sydäninfarktin ilmaantumisen vaara. Taudin keston ylittäessä 10 vuotta oli sydäninfarktin vaara yli kolminkertainen Aivohalvauksen suhteen ei todettu merkittävää vaaran lisää.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Normaalin umpisuolen poisto voi olla merkki psyykkisestä haavoittuvuudesta

Yksittäisten tutkimusten mukaan akuutteihin, vaille selitystä jääneisiin vatsakipuihin liittyy, varsinkin naisilla, lisääntynyt psyykkinen sairastavuus ja itsetuhoisuus. Englantilaistutkijat vertasivat kahta umpisuolileikkausaineistoa (molemmissa 253 tapausta), joista toisilta oli poistettu terve ja toisilta tulehtunut umpisuoli. Tiedot keskimäärin 16 vuoden ajalta operaation jälkeen osoittivat, että terveen umpisuolen menettäneet käyttivät psykiatrista ja muuta sairaalahoitoa selvästi enemmän kuin potilaat ja myös itsensä vahingoittamisesta johtuneiden ensiapukäyntien määrä oli suurempi. Psykiatristen palvelujen käyttö oli erityisen yleistä, jos leikkaus oli tehty lapsuusiässä. Tulos oli samanlainen miehillä ja naisilla. Terveen umpisuolen poiston yhteydessä tulisikin paneutua myös potilaan psykososiaalisiin tekijöihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ukkosastmassa homeitiömyrskyjä?

Kanadalaiset tutkivat ukkosen aiheuttaman astman pahenemisen taustakijöitä kuuden vuoden ajalta. Käytössä oli tietoja 151 ukkospäivältä ja 919 tavanomaiselta vuorokaudelta ilman saasteista, allergeenipitoisuuksista ja käynneistä lasten astmaa hoitavassa päivystysyksikössä. Käynnit lisääntyivät ukkospäivinä 8,6:sta 10:een (nousua noin 15 %, p < 0,05), samalla kun ilman homeitiöiden määrät kaksinkertaistuivat. Sen sijaan siitepöly- ja saastepitoisuudet kasvoivat vain vähän. Tutkijat suosittelevat analysoimaan asiaa myös muissa ilmastoissa kuin Ontariossa. Matematiikkaa harrastavalle artikkelin liitteen analyysiosuus saattaa antaa kiehtovia elämyksiä...

Hannu Puolijoki

Joka kolmannella lipidilääkitystä käyttävällä on sepelvaltimotauti

Vuonna 2002 seerumin kolesterolia alentavien lääkkeiden käytöstä sai korvausta 311 000 henkilöä. Luku oli kuusi kertaa niin suuri kuin vuonna 1995. Noin kolmannes käyttäjistä oli sepelvaltimotautipotilaita, ja toisen kolmasosan muodostivat diabetes- ja verenpainepotilaat, joilla ei ollut sepelvaltimotautia. Lipidilääkkeitä käytettiin eniten Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ja vähiten Lounais-Suomessa.

Mareena Paldán, Timo Klaukka

Ranska leikkaamassa lääkekorvauksia

Ranskan terveysministeriö on todennut, että yli 600 lääkevalmisteen tehokkuus on heikko tai vähäinen ja niiden korvausprosentti lasketaan 65 %:sta 35 %:iin. Valmisteisiin kuuluu mm. yleisesti käytettyjä ihon sienilääkkeitä, antiseptisiä valmisteita, aknelääkkeitä, antihistamiineja, tulehduskipulääkkeitä ja ruokatorven refluksisairauden lääkkeitä sekä kurkkumätä-, tetanus- ja hinkuyskärokotteet. Valmisteet edustavat nyt noin 13 %:a maan lääkekorvauksista, joten muutos on merkittävä. Sitä pidetäänkin merkkinä siirtymisestä yhteiskunnan kustantamista lääkkeistä kuluttajien ja potilaiden ratkaisevasti lisääntyvään omavastuuseen. Pääsiäispyhinä yllättäen julkaistua hallituksen ukaasia pidetään perusteltuna taloudellisesti, mutta ei lääketieteellisesti. Potilasta kohti lasketut vuotuiset lääkekustannukset ovat Ranskassa lähes kaksinkertaistuneet noin kymmenen vuoden kuluessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä