Paine käyttää Käypä hoito -suosituksia oikeusjutuissa kasvaa

Suomessa koetaan parhaillaan useilla elämänalueilla juridisoitumista; myös terveydenhuollossa. Potilaat pitävät kiinni oikeuksistaan, entistä useammin käräjäsaleihin saakka.

Ulla Järvi

Hoitosuositukset ovat työkalu

Kansalliset hoitosuositukset eivät voi tarjota lopullisia ratkaisuja kaikkiin terveydenhuollon ongelmiin. Ne ovat kuitenkin tärkeitä työkaluja laadukkaamman potilashoidon rakentamisessa. Joskus on tärkeämpää valita suosituksesta jokin suppea alue sovellettavaksi kuin yrittää mullistaa kaikkia käytäntöjä kerralla.

Tuula Vainikainen

Aivoinfarktin akuuttihoito ontuu Suomessa

Aivoinfarktin akuuttihoito on Suomessa hyvin eriarvoista eri puolilla maata.

Ulla Järvi

Viidennes sosiaali- ja terveyspalveluista tuotetaan yksityisesti

Yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja yritykset, tarjoavat viidesosan kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista: yksityisen tuotannon osuus on kasvanut sosiaalipalveluissa 7 % ja terveyspalveluissa 2 % vuodesta 1995. Järjestöt tuottavat sosiaalipalveluista 17 % ja yritykset 5 %, kun taas terveyspalveluissa järjestöjen osuus on 3 % ja yritysten 17 %, kertoo Stakesin uusin selvitys.

Ulla Toikkanen

Raskaiden päivystysten jakamisesta hyviä kokemuksia

Raskaiden päivystysten jakamisesta on saatu hyviä kokemuksia suurissa sairaaloissa. Lääkäriliiton järjestöpäällikkö Erkki Laakso keräsi tietoja kokeiluista, joissa raskaimpia päivystyksiä on jaettu viikonloppuisin. Päivystäjien omat kokemukset osoittautuivat yleensä myönteisiksi.

Suvi Sariola

Joka kolmas haluaisi muuttaa työaikaansa

Joka kolmas suomalainen palkansaaja haluaisi muuttaa viikoittaista työaikaansa. Joka viides haluaisi lyhentää työviikkoaan, vaikka palkkataso laskisikin. Joka kuudes puolestaan haluaisi pidentää työviikkoaan. Palkansaajien näkemyksiä selvitettiin SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteisessä työaikatutkimuksessa Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus.

Urheiluseurat pohtivat nuorten päihdetutkimuksen tulosta

Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan urheiluseuratoiminnassa mukana olevat nuoret käyttävät enemmän päihteitä kuin seuratoimintaan kuulumattomat nuoret.

Maira Palosuo

Laadukasta ja luotettavaa psykiatrista tietoa - miksi ja mistä?

Lääketieteellisen tiedon runsauden vuoksi käyttökelpoisten tietolähteiden valinta on vaikeaa (1). Tiedon tulvan toteaa pyrkiessään kartoittamaan eri lähteitä tiedon hakua varten: lehtiä, kirjoja, oppaita, sähköistä mediaa, tietopalveluja sekä jokaisen omaa tieto- ja kokemusvarastoa. Pysyäkseen ajan tasalla lääkärin tulisi lukea huomattavasti enemmän kuin hän todellisuudessa ennättää (2).

Arja Tuunainen

Leikkauskuolleisuus Tampereen yliopistollisessa sairaalassa

Leikkauksia tehdään nykyään yhä huonokuntoisemmille potilaille, joiden perussairaudet lisäävät riskiä menehtyä leikkaukseen. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin leikkauskuolleisuuden yleisyyttä ja syitä. Seuranta-aika oli yksi vuosi. Leikkauskuolleisuus 30 vuorokauden kuluessa leikkauksesta oli 311 potilasta (1,4 %), joista 115:lle tehtiin ruumiinavaus. Yleisin peruskuolinsyy oli sepelvaltimotauti ja yleisimmät välittömät kuolinsyyt olivat sydäninfarkti, keuhkoembolia, verenvuoto ja keuhkokuume. Lääketieteellisen toimenpiteen aiheuttamat kuolemat olivat erittäin harvinaisia.

Noora Halme, Pekka J. Karhunen, Päivi Annila

Pihtaustako punasolujen antoon?

Verensiirtoihin liittyy aina riskejä, joiden vuoksi tarpeettomia verensiirtoja on vältettävä. Punasolujen siirron ainoa aihe on punasolumassan ylläpito veren hapenkuljetuskyvyn turvaamiseksi. Vaikka anemia lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta, punasolujen siirron aihe ei ole tietty veren hemoglobiinipitoisuus. Potilaan perussairaus, hapenkulutus ja hapen tarjontaa rajoittavat tekijät vaikuttavat tarpeeseen lisätä punasolumassaa. Verenvuoto ja iskeeminen sydänsairaus lisäävät anemiaan liittyvää riskiä. Näissä tilanteissa veren hemoglobiinipitoisuuden korvaaminen punasolusiirroilla on ennustetta parantava vaikutus.

Anne Kuitunen, Leena Capraro