Ovatko lääninhallitusten huomautustoimivalta ja muutoksenhakuoikeuden puuttuminen huomautusratkaisuissa perustuslain vastaisia?

Se, että terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat saada valvontaviranomaisilta huomautuksen eikä ratkaisuun ole oikeutta hakea muutosta, on perustunut ajatteluun, että kyseessä ei ole hallintopäätös vaan osa hallinnon tosiasiallista toimintaa. Lääninhallitusten huomautustoimivallasta ei ole säännöksiä laissa. Kysymystä on kuitenkin syytä tarkastella uudelleen, sillä julkisen vallan käyttöä koskevat oikeudelliset oppirakennelmat ovat muuttuneet. Toisaalta huomautuksen kohteen oikeussuoja asettuu uuteen valoon myös sen vuoksi, että huomautukset merkitään rekisteriin, jossa ne säilyvät vähintään kymmenen vuotta.

Ilpo Paaso

Kirje Yhdysvalloista

Tammikuussa Circulationissa julkaistuissa ohjeissa esitetään CRP-mittausta käytettäväksi tapauksissa, joissa muilla menetelmillä arvioiden sydäninfarktin riski on keskitasoa eikä hoitolinjoista näin ollen olla varmoja. Suuren tai vähäisen riskin potilaille lisätutkimusta ei tarvita. Yleiseksi seulontatestiksi CRP:tä ei suositella. Ohjeet on laatinut American Heart Associationin ja CDC:n asiantuntijalautakunta.

Tuula Fabrizio

Vilkaisu: Perhettä perustavien huoli perinnöllisistä taudeista

Tautien perinnöllisyydestä saadaan koko ajan lisää tietoa. Monet perheenlisäystä suunnittelevat parit hakeutuvat perinnöllisyysneuvontaan ja haluavat kartoittaa suunnitellun lapsen riskit syntyä sairaana tai vammaisena. Kirjassa esitellään yleistajuisesti perimän rakenne ja sen siirtyminen uusiin soluihin. Periytyvän taudin suhteen kyse on aina pienemmästä tai suuremmasta todennäköisyydestä, ja vanhempien perimää tarkastelemalla ei voi varmuudella sanoa, että syntyvä lapsi olisi täysin terve tai varmasti vammainen. Loppujen lopuksi päätös lapsen hankkimisesta tai alkaneen raskauden keskeyttämisestä jää aina vanhemmille.

Vilkaisu: Miten uutta työturvallisuuslakia tulee soveltaa?

Uusi työturvallisuuslaki tuli voimaan vuoden alussa. Se on yksi työelämän peruslaeista, joka kattaa lähes kaikki työnteon muodot. Lakia on sovellettava sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kaikenkokoisilla työpaikoilla. Uusi laki kumoaa vanhan, vuodelta 1958 peräisin olleen työturvallisuuslain.

Vilkaisu: Naisiin kohdistuva väkivalta

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa yleistä ja erityisesti maahanmuuttajanaisiin kohdistuessaan se saa omia erityispiirteitä. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeen (STM, Stakes) julkaisu valottaa aihetta erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta. Naisten kokema väkivalta jää yleensä kodin seinien sisäpuolelle ja tulee tietoisuuteen vasta heidän hakeutuessaan turvakotiin. Esim. Espoossa noin viidennes turvakoteihin hakeutuvista naisista on maahanmuuttajia. Turvakodeissa annetaan mm. tietoa Suomen lainsäädännöstä ja naisten oikeuksista. Maahanmuuttajien kokemaa väkivaltaa on pidetty yleisesti perheen sisäisenä tai maahanmuuttajan kulttuuriin kuuluvana ilmiönä. Kirjassa painotetaan, että tällaiselle ajattelulle ei saa antaa valtaa - vaikka kulttuurisen taustan ymmärtämistä tarvitaan, väkivalta on meidän lakiemme mukaan aina rikos ja lisäksi se on vakava ihmisoikeusloukkaus.

Roomalaiset hoitivat kylpylöissä terveyttään

Roomalaiset olivat kovia kylpijöitä. Keisariaikana (27 eKr. - 476 jKr.) he kävivät kylvyssä joka päivä, innokkaimmat jopa useita kertoja päivässä. Kylpyrituaali tapahtui julkisissa kylpylöissä, vain harvat kylpivät kotonaan.

Pekka T. Heikura

Veikö väestövastuu lapsen oikeuden skolioosin seulontatutkimuksiin?

Idiopaattinen skolioosi on harjaantumattomalle silmälle näkymätön, hajuton ja oireeton, mutta potentiaalisesti vakava terveysongelma - se lienee ainoa ehkäistävissä oleva selkäsairaus. Jos kouluterveydenhuolto ei selän käyristymistä noteeraa, ei sitä kukaan muukaan ajoissa huomaa. Hoitamattomana voi vähäisestä käyryydestä tulla 50 asteen deformiteetti, joka olisi ollut korsettihoidolla estettävissä. Tällainen ei tapa eikä lyhennä elämää, mutta kuka toivoisi sitä omalle lapselleen?

Maunu Nissinen, Elina Hermanson, Mikko Poussa

Järki voitti - muuntokoulutus ei toteutunut!

Väistyvän hallituksen opetusministeri kävi tiukan kamppailun saadakseen runnottua läpi terveydenhoitajien, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, kätilöiden ja sairaanhoitajien pikakoulutuksen lääkäreiksi 3-4 vuodessa. Kuten tunnettua, tässä ei onnistuttu. Pikakoulutuksen tilalle tuli kiintiökoulutus, jonka suunnittelu ja rahoitus ovat täysin auki. Varmaa on vain se, että mikäli tämä uusi kiintiökoulutus Satakunnassa alkaa, niin kiire on valtava ja se tuskin voi olla vaikuttamatta työn jälkeen jatkossakaan.

Harri Hyppölä

Palkkatilastointi edunvalvonnan tukena

Lääkärien menestyksekäs palkkaedunvalvonta perustuu luotettaviin, ajankohtaisiin ja mahdollisimman yksityiskohtaisiin tietoihin eri ryhmien palkanmuodostuksesta ja ansiokehityksestä. Palkkatutkimusten ja -tilastojen rooli edunvalvonnassa on ollut aina keskeinen, mutta luotettavan tiedontuotannon merkitys tulee entisestään korostumaan. Palkkaneuvottelujen painopisteen siirtyessä paikallisiin yksiköihin, on entistä enemmän panostettava siihen, että tutkitut tiedot ovat myös jäsenkunnan käytettävissä.

Jukka Vänskä

Lääkärin palkka ja ansiot 2003 -kyselytutkimus lääkäreille

Lääkärien palkka ja ansiot 2003 -kysely- tutkimus postitetaan kaikille Suomessa asuville työikäisille lääkäreille ensi viikon aikana.