B-hepatiitin hoito paranee huomattavasti

B-hepatiitti kuuluu maailman suuriin kulkutauteihin: sitä sairastaa yli 350 miljoonaa ihmistä. Vuosittain B-hepatiitin seurauksiin (maksakirroosiin ja maksasyöpään) kuolee miljoona ihmistä. Onneksi Suomessa tauti on verraten harvinainen ja potilaat lasketaan muutamassa sadassa. HBe-negatiivisilla potilailla maksakomplikaatioiden riski on erityisen suuri, sillä näillä potilailla tauti on progressiivinen eikä hoitovaihtoehtoja juuri ole: interferoni ei paranna tautia pitkän päälle ja lamivudiini tuottaa resistenttejä viruskantoja. Gilead Sciences -yhtiö on kehittänyt melko spesifisen virushepatiittilääkkeen, adefoviiridipivoksiilin, joka toimii nukleotidianalogiperiaatteella. Aikaisemmat kliiniset lääketutkimukset ovat osoittaneet lääkkeen tehokkaaksi ja turvalliseksi B-hepatiittilääkkeeksi. Nyt on julkistettu vaiheen III tulokset.

Robert Paul

Fyysinen aktiivisuus suojaa keuhkoahtaumapotilasta sairaalahoidon tarpeelta

Kroonisen keuhkoahtaumataudin (COPD) merkitys sairaalahoidon aiheuttajana on kasvamassa koko maailmassa. Espanjassa selvitettiin, mitä tekijöitä löytyy uusiutuneeseen sairaalahoitoon johtavan prosessin takaa, joko suojaavia tai altistavia. Aineistossa oli 340 keuhkoahtaumapotilasta, jotka otettiin mukaan tutkimukseen neljästä Barcelonan alueen sairaalasta. Seuranta-aika oli runsaan vuoden mittainen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sydämensiirron ennuste

Noin 30 vuoden kehityksen kuluessa sydämensiirron tulokset ovat vakiintuneet. Ensimmäisen vuoden aikana kuolee 15-20 % potilaista. Sen jälkeen vuotuinen kuolleisuus on noin 4 % ja noin puolet potilaista on elossa yli 10 vuotta siirron jälkeen. Luonnollisesti potilaan ikä ja kunto sekä siirtosydämen kunto vaikuttavat yksilölliseen ennusteeseen. Joka kolmannelle potilaalle ilmaantuu siirtosydämeen sepelvaltimotauti, ja munuaisten toimintahäiriötkin ovat yleisiä. Vaikka sydämen vajaatoiminnan lääkehoito on ratkaisevasti parantunut viime vuosikymmenen aikana, on sydämensiirto edelleen tärkeä vaikean sydämen vajaatoiminnan hoito. Sydämensiirtotoiminta on kuitenkin kaikkialla vähenemässä, ja aika näyttää, tulevatko mekaaniset vaihtoehdot kuten apupumput korvaamaan vaikeasti saatavat siirtosydämet.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Astman ja COPD:n erot

Italialaiset kollegat tutkivat mm. bronkusten limakalvojen solulöydöksiä ja vastaavia tekijöitä astmaa (n = 19) ja keuhkoahtaumatautia (n = 27) sairastavilta, joiden ilmatieahtauma oli samanasteinen (FEV1 tasoa 56 %). Erot osoittautuivat huomattaviksi, kuten olettaa saattaakin, ja niitä oli monissa tekijöissä, mm. eosinofiilien esiintymisessä perifeerisessä veressä, ysköksessä tai bronkoalveolaarinesteen CD4+/ CD8+-suhteessa, joka oli astmaatikoilla suurempi. Myös muilta osin ventilaatiofunktoiden, kuten diffuusiokapasiteetin tai uloshengitysilman typpioksidipitoisuuden erot olivat selviä, puhumattakaan astmaatikkojen suuremmasta vasteesta bronkodilataattoreihin tai steroideihin. Astmapotilaat on siis tärkeää poimia obstruktiivisten henkilöiden joukosta.

Hannu Puolijoki

Miten vahva on näyttö? Lääkemainosten markkinointiväittämät ja niiden viitteet

Lääkärien ammattilehdissä julkaistaan runsaasti lääkemainoksia ja lääkärit käyttävät niitä tietolähteenä. Markkinoinnin puitteet annetaan laissa ja asetuksessa sekä alan sisäisissä ohjeissa. Tässä alkuperäistutkimuksessa on paneuduttu mainoksissa käytettyihin bibliografisiin viitteisiin sekä niiden ja markkinointiväittämien yhtäpitävyyteen. Hyvä tieteellinen viite ei välttämättä takaa mainoksen informaatioarvoa. Kriittinen ajattelu on näyttöön perustuvan lääketieteen perusta, eikä sitä kannata unohtaa mainoksia lukiessakaan. Kirjoituksessa esitetään kehittämiskohteita alan toimijoille.

Arja Helin-Salmivaara, Inka Puumalainen, Kati Marttinen, Tero Levola, Kari S. Lankinen

Väärä henkilöllisyys - päihderiippuvaisen mahdollisuus

Helmikuun lopussa kiireisen terveyskeskuksen päivystykseen saapui iltapäivällä kookas nuori mies kontaten ovesta hoitajan luo. Hän kertoi työssä pudonneensa 2,5 metriä korkealta telineeltä ja loukanneensa vasemman olkapäänsä sekä vasemman pakaraseutunsa. Hän valitti kipua olkapäässä. Tässä oli vanha vamma, jota oli yritetty korjata leikkauksella. Arpi oli leveä. Uutena potilaana hän todisti henkilöllisyytensä Kela-kortilla. Kortin mukaan hänen ikänsä oli 44 vuotta. Mukana oli myös toinen mies, joka oli lievemmin loukkaantunut samassa rytäkässä.

Veikko Viitasalo, Niina Julkunen, Pekka Mäntyselkä

Suomalaisten ruokavalio suosituksiin verrattuna

Ravintoaineiden riittävä ja suositusten mukainen saanti ei enää ole suomalaisen ruokavalion ongelma. Energiaravintoaineiden suhteissa liian runsas kovan rasvan ja niukanlainen kuidun saanti vaativat vielä korjaamista, vaikka ruokavalio onkin keskimäärin tasapainottunut ja monipuolistunut. Kohtuullisuus jättää eniten toivomisen varaa. Tulevissa suosituksissa tarpeen mukaiseen syömiseen ja riittävään fyysiseen aktiivisuuteen tullaankin kiinnittämään huomiota ja lihavuuden hallinnalle löydetään toivottavasti tähänastista konkreettisemmat tavoitteet.

Antti Aro

Valvontako vastuuseen terveydenhuollossa?

Suomessa on 1990-luvulla purettu normi- ja resurssiohjausta, siirrytty uuteen valtionosuusjärjestelmään ja vähennetty valtion ohjausta sekä valvontaa kuntien järjestämisvastuulla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Informaatio-ohjaus on tullut toimintakohtaisen ja korvamerkityn resurssiohjauksen ja valvonnan sijaan. Tällä vuosikymmenellä suunta näyttää olevan kääntymässä. Valvontaa ja vastuuta kysytään, varsinkin jos jotain pahaksi tai vääräksi koettua on tapahtunut. Onko valvonta toiminut? Miten näin on päässyt käymään?

Risto Kapari

Astman alueellisen hoitoketjun vaikutukset erikoissairaanhoidossa käyneiden potilaiden hoitoon

Hyvinkään sairaanhoitoalueelle vuonna 1998 laaditussa astman hoitoketjussa sovittiin työnjako astmapotilaiden tutkimusten, hoidon ja seurannan järjestämisestä alueen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Syksyllä 2001 selvitettiin astman hoitoketjun vaikutuksia tutkimalla erikoissairaanhoidon poliklinikalla sekä ennen hoitoketjua että hoitoketjun laatimisen jälkeen käyneiden astmapotilaiden hoidon järjestymistä. Hoitoketjun aikana erikoissairaanhoidossa käyneiden potilaiden poliklinikkakäyntimäärät vähenivät, ja potilaat siirtyivät nopeammin perusterveydenhuollon seurantaan. Astmaohjaus oli tehostunut, ja valmiudet astman omahoidon toteuttamiseen olivat lisääntyneet.

Pirkko E. Brander

Kunnat palvelujen ostajina

Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen avaimet ovat Suomessa pitkälti kunnilla. Väestön terveyteen vaikuttavat yleensä enemmän muut tekijät kuin terveyspalvelut. Suurin osa hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista toimista on koko yhteisöä koskevia ja tulisi myös käsitellä yhteisöstrategiassa. Näin ei kuntatasolla kuitenkaan vielä aina tapahdu.

Matti Liukko, Aino-Maija Luukkonen