Lyhyesti: Manian sairastaneen naisen suhtautuminen raskauteen

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy suhteellisen voimakas geneettinen taipumus, ja sairauden uusimistaipumus ja sen hoitoon käytettävät lääkkeet, kuten litium, karbamatsepiini ja valproaatti, ovat teratogeenisia. Manian sairastaneille naispotilaille onkin tärkeää antaa neuvontaa perheen suunnitteluvaiheessa.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Suolistoinfektiot suurentavat kuolleisuutta

Tanskalaistutkijat hyödynsivät erinomaisia sairausrekistereitään selvittääkseen suolistoinfektioiden vaikutusta kuolleisuuteen. Yli 46 000 potilaan ja lähes puolimiljoonaisen verrokkijoukon tietojen perusteella voitiin todeta, että salmonellojen, kampylobakteerien, yersinioiden ja shigellojen aiheuttamat infektiot suurentavat kuolleisuuden yli kolminkertaiseksi normaaliin verrattuna kuukauden ajan infektion jälkeen. Shigelloosin vaikutus on alussa voimakkain, mutta menee nopeasti ohi. Muut infektiot suurensivat pitkäaikaiskuolleisuuttakin. Muiden sairauksien huomioon ottaminen vaikutti tuloksiin yllättävän vähän. Ravintoperäiset infektiot eivät siis ole aivan harmiton riesa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vaikuttaako rintasyövän sädehoito sydänkuolleisuuteen?

Ruotsalaiset selvittivät kansallisen lähes 90 000 rintasyöpäpotilaan rekisterin perusteella, miten vasemman ja oikean rinnan syöpä vaikuttavat myöhempään sydänkuolleisuuteen. Syöpäkuolleisuus oli kummassakin ryhmässä sama. Noin 30 % potilaista sai sädehoitoa ja sydänkin sai osansa varsinkin vasemmanpuoleisen rintasyövän hoidon yhteydessä. Tiedetään, että sydämen säderasitus voi vaikuttaa haitallisesti sepelvaltimoihin, ja sepelvaltimotautikuolleisuus lisääntyikin noin 10 % suuremmaksi vasemman puoleisessa taudissa 10 vuoden kuluttua diagnoosista. Sädehoito on kehittynyt ja sydämeen kohdistuvat sädeannokset ovat varmasti pienentyneet 1970-luvulta, jolloin tämä potilasjoukko hoidettiin.

Juhani Airaksinen

Terveyskeskusten diagnostiset apuvälineet hengitystieinfektioissa

Mikrobilääkityksen valinta avohoidon tavallisimpien infektioiden hoidoksi riippuu diagnoosista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin diagnostisten apuvälineiden käyttöä sekä sen yhteyttä mikrobilääkkeen valintaan suomalaisissa terveyskeskuksissa. Yli puolessa infektiokäynneistä taudinmääritys tapahtui ilman apuvälineitä. Eniten niitä käytettiin poskiontelotulehduksessa. Testit ohjasivat hoitovalintoja vain joissakin infektioissa.

Mikstra-Työryhmä

'Sitkeä yskä aikuisella - mistä apua?

Sitkeän ja pitkittyneen yskän diagnostiikka aikuisella on ajoin varsin ongelmallista. Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että syy olisi lähes aina löydettävissä. Onko näin? Vastaanottotyötä tekevä kliinikko ei ehkä koko sydämestään yhdy tähän väitteeseen, vaikkakin viime vuosina on saatu paljon lisää tietoa asiasta.

Oikaisu

Suomen Lääkärilehdessä 13/2003 Lääkeinfo-palstalla (s. 1563) taulukon 1 suurten lääkeyritysten investointeja tutkimukseen kuvaavat luvut ovat virheellisesti miljoonia dollareita, kun niiden pitäisi olla miljardeja dollareita. Samalla sivulla taulukossa 2 on olopatadiinin (Opatanol) käyttöaiheeksi merkitty virheellisesti allerginen nuha. Oikea käyttöaihe on allerginen konjunktiviitti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Runsaiden koulupoissaolojen yhteys mielenterveysongelmiin yläasteikäisillä nuorilla

Peruskouluikäiset ovat oppivelvollisia, ja heidän tulee koulupäivinä osallistua koulutyöhön. Monissa oppilaitoksissa peruskoulun jälkeen myös oppivelvollisuusiän ohittaneiden on oltava läsnä päivittäin, ellei heillä ole erityistä sovittua lupaa olla poissa. Runsaat poissaolot koulusta johtavat yleensä ongelmiin oppimäärän suorittamisessa. Toisaalta runsaat poissaolot saattavat liittyä lukuisiin erilaisiin terveydellisiin ja psykososiaalisiin ongelmiin, joiden hoitaminen on koulunkäynnin onnistumisen edellytys.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Pauli Poutanen, Nina Kilkku, Matti Rimpelä

Ravitsemuksellisesti täydennettyjen elintarvikkeiden käyttö ja sen taustatekijät suomalaisilla aikuisilla

Markkinoilla olevien täydennettyjen elintarvikkeiden valikoima on Suomen EU-jäsenyyden myötä laajentunut voimakkaasti. Elintarvikeviraston tilaaman selvityksen mukaan yhdeksän kymmenestä vastaajasta uskoi saavansa normaalista ruokavaliostaan riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Kuitenkin viidennes vastaajista käytti täydennettyjä elintarvikkeita tai ravintoainevalmisteita. Erityisesti B- ja C-vitamiineja, rautaa, magnesiumia ja kalsiumia arveltiin tarvittavan normaalin ruoan lisäksi erilaisista lisistä.

Susanna Raulio

Sosiaalinen pääoma ja harrastaminen

LKT, dosentti ja Kelan vanhempi tutkija Markku Hyyppä esitti tutkimustuloksia ja katsauksen sosiaalisen pääoman merkityksestä aivohalvausten ehkäisyssä lehdessämme 7.3.2003. Kyseinen katsaus on mielestäni tärkeä. Se lisää tietämystä ihmisten yhteisten harrastusten ja kulttuurin merkityksestä terveyteen.

Veikko Karskela

Poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset kuntien maksettaviksi? Toteutuvatko lasten oikeudet?

Lipposen toisen hallituskauden lähestyessä loppuaan (maaliskuun 3. päivänä kuluvaa vuotta) peruspalveluministeri Eva Biaudet lähetti kirjeen Suomen sairaaloille. Näin tapahtui Risto Parjanteen ollessa Kuntaliiton toimitusjohtajana ja kirjeen toisena allekirjoittajana. Kirjeessä he näkivät välttämättömäksi tuoda esille sen, että (uskonnollisista syistä tehtäviä) ympärileikkauksia olisi syytä tehdä myös julkisessa terveydenhuollossa.

Esko Länsimies