Päivi Hietanen Lääkärilehden lääketieteelliseksi päätoimittajaksi

Tieteellisessä tutkimustyössään Päivi Hietanen on keskittynyt rintasyövän ennusteellisiin tekijöihin ja hoitoon sekä syöpään liittyviin psykososiaalisiin näkökohtiin. Parhaillaan tutkimustyö keskittyy rintasyövän uusiin lääkehoitoihin ja pohjoismaisen projektin yhteydessä siihen, kuinka syöpäsairaus vaikuttaa työelämään palaamiseen. Hän on tutkinut myös potilasinformaation kehittämistä hoitotutkimusten yhteydessä.

Lääkäriliitto: Muuntokoulutuksen aloittamiselle ei ole komission hyväksyntää

– Asianlaita on suullisesti varmistettu komissiosta opetusministeriön ristiriitaisen tiedotteen jälkeen, sanoo Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila.

Mitä puolueet lupaavat tehdä terveydenhuollon eteen?

Lue lisää Lääkärilehti 9/2003, s. 1088-1093.

Suomalaisten D-vitamiinitilanteen kohentaminen

Uusissa täydentämisohjeissa kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut asetuksella yleisen luvan lisätä D3-vitamiinia kaikkiin nestemäisiin maitovalmisteisiin 0,5 mikrogrammaa / 100 ml ja kaikkiin levitettäviin ravintorasvoihin 10 mikrogrammaa / 100 g. Uudet täydentämisohjeet tulivat voimaan 1.2.2003. Sosiaali- ja terveysministeriö on tämän takia uusinut D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksen (9). Tämä muuttaa ensisijaisesti lapsille annettavan D-vitamiinivalmisteen käyttöä.

Järkevää yhteistyötä lääkärien ja sairaanhoitajien koulutuksessa

Lääkärien koulutuksessa on perinteisesti keskitytty asiapitoiseen opiskeluun - mikä onkin tietysti aivan oikein, sillä tiedoton ja taidoton lääkäri on käyttökelvoton potilaan palvelijaksi. Vasta viime vuosikymmenellä on ryhdytty enemmän miettimään lääkärin vuorovaikutustaitoja, yleensä suhteessa potilaaseen. Sosiaaliset taidot ja työryhmän jäsenenä toimiminen opitaan työelämässä matkan varrella kantapään kautta, jos yleensä opitaan. Voi myös kysyä, kuinka paljon tällaisia taitoja voidaan opettaa, kuinka paljon ne ovat sisäsyntyisiä, personallisuuteen liittyviä.

Markku Heikinheimo

Förnuftigt samarbete vid utbildning av läkare och sjukskötare

Utbildningen av läkare har traditionellt koncentrerats på faktaspäckat stoff - vilket naturligtvis är helt riktigt, eftersom en läkare utan kunskaper och färdigheter inte kan ge service till sina patienter. Först under det senaste decenniet började man resonera kring läkares interaktiva färdigheter, vanligen i relation till patienter. Social kompetens och beredskap att fungera som medlem i en arbetsgrupp lär man sig i arbetslivet genom försök och misstag - om man lär sig. Samtidigt kan man fråga sig i hur stor omfattning dessa färdigheter kan inhämtas och i hur hög grad de är kommer inifrån, tack vare individuell särprägel.

Markku Heikinheimo

Kestääkö kuntien talous kansallisen terveysprojektin? Kuntaliitto: Valtion on liian helppo määrätä kunnille uusia tehtäviä

Valtiosihteeri Raimo Sailas moittii kuntia kovin sanoin siitä, etteivät ne ole toteuttaneet omaa osaansa kansallisesta terveysprojektista. Palvelurakenteisiin ei ole uskallettu puuttua kovalla kädellä. Kuntien edunvalvontajärjestö Kuntaliitto ei kuitenkaan niele purematta Sailaksen moitteita.

Ulla Järvi

Kuntaliiton Matti Liukko: Rohkeutta keskusteluun!

Nyt kaivataan rohkeaa keskustelua, ei pelkkää syyttelyä siitä, mikä on kenenkin vika! sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Matti Liukko.

Ulla Järvi

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma käynnistyy

Valtakunnallinen ohjelma tyypin 2 diabeteksen vähentämiseksi käynnistyy Suomessa ensimmäisenä maailmassa. Aikuistyypin diabeteksen ehkäisy perustuu ravinto- ja liikuntatottumuksien muuttamiseen. Ohjelma pyritään viemään käytäntöön laajasti, paitsi terveydenhuollossa, myös esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntapalveluissa.

Tyypin 2 diabeteksen hoito tehostunut

Tyypin 2 diabeteksen hoitotulokset ovat Kansanterveyslaitoksen vuonna 2000 tekemän tutkimuksen mukaan parantuneet huomattavasti vuoden 1993 vastaavista tuloksista. Insuliinihoito on nykyään käytössä useammin ja se on myös tehokkaampaa kuin aiemmin. Hoitotasapainoa kuvaavan HbA1c-arvon mediaani on parantunut (8,4 %:sta 7,6 %:iin), hyvässä hoitotasapainossa (HbA1c < 7,0 %) on tyypin 2 diabeetikoista kolmasosa ja huonossa (HbA1c > 9,0 %) enää viidennes. Tyypin 1 diabeetikoiden hoitotulokset ovat huonommalla tolalla, sillä vain viidesosa heistä on hoitotavoitteessa ja hoitotasapaino on huono joka toisella.