Biopankit ja tietoon perustuva suostumus

Biopankkeihin kerätään keskitetysti aineistoa lääketieteen ja kansanterveyden tutkimukselle. Materiaali saadaan lahjoituksina, mutta miten vapaaehtoisten luovuttajien suostumus sopii näkemykseen tietoon perustuvasta suostumuksesta? Eihän näytteen luovutushetkellä ole useinkaan mitään tietoa siitä, miten aineistoa myöhemmin käytetään.

Helena Siipi, Kaija Rossi

Sairaanhoitovakuutusta tarvitaan

Pääjohtaja Jussi Huttunen kysyi viime vuoden lopussa tällä palstalla Mihin menet Suomen terveydenhuolto?. Yritän omalta osaltani vastata tähän kysymykseen sairausvakuutuksen näkökulmasta.

Pekka Morri

Kekseliäät tietokoneet?

Tietokone pystyy kaivamaan havainnoista näkyville asioita, joita ihmissilmä ei näe. Onko tietokone silloin keksijä?

Erkki Karjalainen

Kattava ja laadukas farmakologian oppikirja

Farmakologian oppikirjoista Goodman & Gillmanin The Pharmacological Basis of Therapeutics on vuosien varrella saavuttanut johtavan aseman farmakologien piireissä. Viimeinen sana on farmakologian laitoksilla monesti tarkastettu juuri tästä farmakologian Raamatusta, jonka ensimmäinen painos julkaistiin jo yli kuusikymmentä vuotta sitten. Nyt uudistunut kymmenes painos ei tälläkään kerralla tuota pettymystä lukijoilleen. Kirjan toimittajakunta on kyennyt vastaamaan hyvin farmakologian uusiin haasteisiin ja valtavaan tiedonlisään; uuteen painokseen on lisätty tietoa yli 150:sta uudesta lääkeaineesta. Uusin painos tosin painaa jo 4 kiloa ja sivumääräkin on kasvanut yli 2 000:een. Tiedon rajaaminen ja karsiminen tulleekin olemaan seuraavien painosten suurimpia haasteita.

Eero Mervaala

Miksi harrastan Osa 2

Tulin äsken alas ullakolta, kiukkuisena itselleni. En löytänyt erästä veistosaihiotani. Siellä se jossakin romujen keskellä luuraa. Näin kävi nytkin, ei se uutta ole. Tavaroilla on taipumus kiusata pakoiluillaan. Mieltä karvasteli. Tulisipa joskus aika, jolloin saisi kaiken järjestykseen. Mitään tarpeetontahan ei kenelläkään ullakollaan liene. Alas tultuani katselin ikkunasta jäistä Aurajokeani. Auringon kalpeat säteet muovasivat joen lumikinoksia moninaisiin muotoihin, jotka vähitellen muuttuivat säteiden kierrossa. Valot ja varjot kävivät loputonta tanssiaan. Radiosta tulvi jokin Bachin kantaatti. Kyllä maailma sittenkin on vielä kaunis. Mieleni keveni.

Veikko Karskela

Helsingin jonot HUS-piirin viidenneksi lyhimmät

Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve kirjoitti Lääkärilehden numerossa 4/2003 pääkirjoituksessaan Pois kuntavankilasta kuntakohtaisista jonoista ja kunnallisen terveydenhuoltojärjestelmämme epätasa-arvosta. Kirjoituksessaan puheenjohtaja Pälve otti Helsingin esimerkiksi tavalla, josta saa väärän kuvan Helsingin erikoissairaanhoidon jonotilanteesta.

Matti Toivola, Lauri A. Laitinen

Heikki Pälve vastaa

Kiitän toimialajohtaja Toivolaa ja toimitusjohtaja Laitista selventävistä huomioista. Olen sitä mieltä, että kun potilaan on todettu tarvitsevan erikoissairaanhoitoa, häntä tulisi hoitaa viipymättä. Se on kansantaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Lisäksi se on inhimillistä. Hoidon viivästyttäminen ei kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan. Olen lukenut raportteja, joissa on todettu Toivolan ja Laitisen mainitsemat asiat HUS:n jonoista. Helsinki on siis Suomessa ja HUS-piirissä nykyistä mainettaan huomattavasti parempi. Kirjoituksessani en maininnutkaan Helsinkiä - tai mitään muutakaan kuntaa - mitenkään esimerkkinä potilasjonoista. Pääkirjoitukseni ei myöskään ole saanut aihetta HUS:n ongelmista vaan suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän ongelmista. Järjestelmät, joissa potilaalla ei ole valinnan mahdollisuutta, mahdollistavat turhat jonot, ja sen vuoksi peräänkuulutan potilaalle enemmän sanavaltaa omassa asiassaan. Länsi-Suomen lääninlääkäri pitää minua kovana kuntia kohtaan. Näkemykseni perustuu siihen, että kunnat ovat niin kovia sairasta ihmistä kohtaan ja järjestelmä mahdollistaa tämän kovuuden. Siksi järjestelmää tulee tältä osin muuttaa.

Heikki Pälve

Eroja opiaattiriippuvaisten korvaushoitokäytännöissä

Kollega, prof. Salaspuro on kirjoittanut ansiokkaan artikkelin opiaattiriippuvuuden näyttöön perustuvasta hoidosta (SLL 51-52/2002, s. 5183-5189). Korvaushoidon suhteen prof. Salaspuro tunnetaan matalan hoitoon pääsyn kynnyksen ja hoidon vapaan toteutuksen puolestapuhujana. Hän kritisoi nykyistä suomalaista hoitokäytäntöä. Erityisesti pääkaupunkiseudun rajoittava opiaattiriippuvaisten hoitopolitiikka ei ole Salaspuron mukaan sopusoinnussa näyttöön perustuvan hoidon ja kansanvälisen hoitokäytännön kanssa. Hoitoon pääsyn estäminen ja sääntöjen rikkomisesta johtuva hoidosta poistaminen (rankaiseminen) mainitaan Suomen, Ruotsin ja Norjan tiukan ja rajoittavan korvaushoitomallin elementteinä, mutta artikkelissa todetaan myös, että käytännöt vaihtelevat Suomessa eri alueilla.

Ulrich Tacke

Kuntavankila voi olla myös kuritushuone

Haluan lämpimästi kiittää kollega Ulrich Tackea hänen artikkeliani kohtaan esittämästään kiinnostuksesta ja kannanotosta. Käsitykset opiaattiriippuvuuden lääkkeellisestä korvaushoidosta ovat kollegojen keskuudessa polarisoituneet, joten julkinen kirjeenvaihto tästä aiheesta omassa ammattilehdessämme on erittäin aiheellista. Tieteellinen näyttö puhuu nykyistä huomattavasti matalamman hoitoon pääsyn kynnyksen ja inhimillisemmän hoidon toteutuksen puolesta. Hoitomuoto on meillä hyväksytty pitkin hampain lähinnä haittojen, HIV:n ja rikollisuuden, vähentämiseen perustuvalla itsekeskeisellä hoitoideologialla. Tosiasiassa korvaushoidossa toteutuu lääkärin perustehtävä inhimillisen kärsimyksen lievittäjänä parhaimmillaan.

Mikko Salaspuro

Lääkärin asevelvollisuus

Hyvin monet - lääkärit mukaan lukien - luulevat, että asevelvollisuus on pelkkä velvollisuus, joka on vain suorittava joko varusmiespalveluna tai siviilipalveluna. Pitää kuitenkin mieltää, että varusmiespalvelun tarkoitus on kouluttaa joukkoja poikkeusolosuhteisiin, lähinnä sotatilanteeseen.

Timo Tammi