Naisellisen hormonin reseptorin oikut

Hormonikorvaushoidossa käytetään estrogeenireseptoriin sitoutuvaa hormonia. Joissain kudoksissa estrogeenireseptorin aktiivisuus ei kuitenkaan ole kovinkaan riippuvaista estrogeenin sitoutumisesta siihen, vaan säätely tapahtuu muilla mekanismeilla. Tällä seikalla voi olla vaikutuksia tulevaisuuden hoitostrategioissa.

Miten terveydenhuollon säästämistä johdetaan?

Vaalien lähestyessä yhä kuumemmaksi puheenaiheeksi on syystäkin noussut Suomen terveydenhuollon tila. Kaikki puolueet vakuuttelevat kilvan sitoutuvansa kansalliseen terveysprojektiin, joka toisi viidessä vuodessa terveydenhuoltoon 700 miljoonaa euroa. Tuttuun tapaan oppositio vaatii runsasta lisärahoitusta ja hallituspuolueet tarjoavat pieniä kosmeettisia muutoksia höystettynä mietintöjen ja selvitysten lupauksilla paremmasta tulevaisuudesta. Terveydenhoito on jokaisen kansalaisen perusoikeus, eikä se toteudu tasa-arvoisesti, jos valtakunnan johtavat päätöksentekijät sysäävät vastuun toteutuksesta kuntien päättäjille.

Heikki Vartiainen

Ammattitautiepäily avoterveydenhuollossa

Ammattitaudit ja muut työhön liittyvät sairaudet muodostavat vain melko pienen osan yleislääkärin vastaanotolle tulevien potilaiden vaivoista. Todennäköisesti osa näistä tapauksista jää tunnistamatta ja ammattitautiepäilyn vaatimat selvitykset tekemättä. Näin osa potilaista jää ammattitauteihin liittyvän korvausjärjestelmän ulkopuolelle. Korvaustakin tärkeämpää on kuitenkin ammattitautien varhainen tunnistaminen yksilön työkyvyn ylläpitämiseksi ja tarvittavien toimien käynnistämiseksi työpaikalla altistumisen vähentämiseksi.

Kenneth Söderlund, Lassi Pakkala

Suomalaisten lääkärien arvovalinnat

Suomalaisten arvoissa terveys on tärkein. Lääkäri 98 -tutkimuksen mukaan perhe-elämä on lääkärien tärkein arvo ja terveys on tärkeysjärjestyksessä vasta toisena. Perhenäkökulmat on otettava huomioon entistä vakavammin silloin, kun ajatellaan lääkäreitä työvoimana ja suunnitellaan heidän työjärjestelyjään, työolojaan tai palkkaustaan.

Kari Mattila Ja Lääkäri 98 -Tutkimusryhmä

Miksi fenotyyppi ei vastaa genotyyppiä?

Genotyyppi on ehkä mutkikkaampi asia kuin mitä nykyisin ajattelemme.

Erkki Karjalainen

Lääkärit siveltimen varressa Lääkäreiden Kulttuuriseuran taidenäyttely Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa 7.-10.1.2003

Väriä, vettä, sivellin ja paperi. Suomalainen järvimaisema lempeimmillään: poutapilvet, veden välke, auringon kilo. Ei tietoakaan potilaista, diagnooseista eikä stressistä. Meditatiivinen hetki luonnon keskellä - aikaa itselle ja omille tuntemuksille, intensiivinen keskittyminen käsillä olevaan tehtävään.

Taru Tomperi

Raskauksien hoidon vaikuttavuus

Suuri osa äitiyshuollosta on muotoutunut ennen näyttöön perustuvaa lääketiedettä, ja äitiysneuvolat ovat olleet oleellinen osa Suomen prenataalihuoltoa. Vaatimus vaikuttavuuden näytöstä syntyy, kun halutaan pystyttää uusi palvelu rajallisten resurssien tilanteessa tai puolustaa uhanalaista toimintaa. Äitiyshuollon vaikuttavuuden ja hyödyn mittaaminen on monessa suhteessa vaikeampaa kuin terveydenhuollon toiminnoissa yleensä. Vertailevan tutkimuksen avulla tulisi etsiä paras prenataalihuollon järjestämistapa tämän päivän Suomeen ja sen rinnalla kriittisesti tarkastella kaikkia yksittäisiä toimintoja.

Elina Hemminki

Asbestisairauksien radiologiaa, ja tieteellistä muistia ja onko sitä?

Lääkärilehden numerossa 5/2003 julkaistiin artikkeli Asbestisairauksien radiologiaa, s. 513-517. Kirjoittajat ovat Mia Tiitola ja Tapio Vehmas. Artikkeli näyttää hyvin mielenkiintoiselta.

Ilmari Lindgren

Ultraääni asbestoosisairauksien tutkimisessa

Kommentoin Suomen Lääkärilehdessä 5/2003, s. 513-517 julkaistua Mia Tiitolan ja Tapio Vehmaksen artikkelia Asbestisairauksien radiologiaa.

Matti Wiikeri

Kirjoittajat vastaavat

Kiitämme kollegoita Lindgren ja Wiikeri asbestoosin radiologiaa koskevista täydentävistä kirjallisuusviitteistä. Viitteiden valinnasta tieteelliseen artikkeliin voidaan aina keskustella ja kirjoituksemme osalta valinta olikin vaikea, koska jo PubMed-haulla löytyy hakusanoilla asbestos ja radiology 328 viitettä (sadan uusimman viitteen joukossa oli 7 suomalaisten kirjoittajien kirjoitusta) ja yhdistelmällä asbestos ja pleura 735 artikkelia (sadan uusimman joukossa 3 suomalaisten artikkelia). Lisäksi on kysymys varsin kauan tunnetuista taudeista (1). Toisin kuin Lindgren toteaa, kirjoituksemme vanhin viite oli vuodelta 1965. Muualtakin maailmasta kuin Suomesta löytyy varmasti runsaasti tutkimuksia tai väitöskirjoja aiheesta ajalta ennen sähköisiä tietokantoja. Työperäisten sairauksien historiaa on käsitellyt mm. Greenberg (2), eikä alan historian esittely ollut tarkoituksemme. Artikkelissamme pyrimme kuvaamaan asbestisairauksien nykydiagnostiikkaa, erityisesti TT-diagnostiikkaa. Painotimme viitteissämme jonkin verran alan uudempia suomalaisia julkaisuja, siis niitä, joita lukijoiden on helpoin saada käsiinsä. Dosentti Wiikerin ansiokkaasta väitöskirjasta huolimatta pleuraplakkien ultraäänitutkimus ei vaikuta saavuttaneen juurikaan asemaa maailmalla, eikä edes Työterveyslaitoksella. Pleuramuutosten lisäksi käytetyn menetelmän tulisi näyttää myös keuhkomuutokset, mihin ultraääni ei ole sovelias.

Tapio Vehmas, Mia Tiitola