Psykoosi - mielen ja aivojen sairaus

Psykoosi on mielen sairauksista pelottavin: inhimillinen katastrofi, psykiatrian Sisyfoksen kivi ja ratkaisematon arvoitus (1,2,3,4). Yhtenä tutkimuksen kovakuorisena pähkinänä on sinnitellyt se seikka, että syysuhteet ovat väistämättä jääneet hämäriksi, kun löydöksiä on yleensä päästy tarkastelemaan vasta potilaiden jo sairastuttua. Mikä on tuolloin ollut psykoosin ja sen hoitojen aiheuttamaa? Hoidonkin haasteena on pidetty varhaisempaa diagnostiikkaa, sillä nyt avun myöhästyminen nakertaa tuloksia (5). Siksi kliinikoiden tulisi kyetä tunnistamaan psykoosialttius ja havaitsemaan psykoosin ennakko-oireet (5). Yksinkertainen, luotettava ja objektiivinen ennustava löydös näinkin yleisen sairauden (Suomessa 1-1,5 % väestöstä sairastaa skitsofreniaa) varhaisdiagnostiikkaan olisi toivottava. Pulmana on kuitenkin psykoosien syiden monimuotoisuus.

Pekka Leinonen

Kehitysvammahuollon haasteellisimmat asiakkaat Suojatoimenpiteet Pääjärven kuntayhtymässä

Kehitysvammaisten laitoshoitoon liittyviä suoja- eli pakkotoimenpiteitä selvitettiin Pääjärven kuntayhtymässä. Noin 10 %:iin laitoshoidossa olevista asiakkaista sovellettiin suojatoimenpiteitä, joista yleisin oli omaan huoneeseen lukitseminen. Kaksi kolmasosaa suojatoimenpiteistä alkoi yöaikana. Tutkimusryhmälle tyypillistä vertailuryhmään verrattuna oli keskimäärin nuorempi ikä, parempi fyysinen toimintakyky, heikommat vuorovaikutustaidot, ärtyisä ja väkivaltainen käyttäytyminen, ahdistuneisuus, alavireisyys ja poikkeava käyttäytyminen. Suojatoimenpidekäytännön kehittämisen ohella on tärkeää lisätä kehitysvammaisten tutkimusta sekä parantaa hoitoa ja kuntoutusta. Rajoittavia toimenpiteitä koskevia lainsäädännöllisiä ohjeita pohditaan parhaillaan työryhmämuistion pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä.

Terhi Koskentausta, Heikki Seppälä, Heimo Valkama

Kahdella tuhannella suomalaisella toimiva munuaissiirrännäinen

Munuaissiirtojen määrän lisääntyessä ja hoitotulosten parantuessa on tänä syksynä saavutettu tilanne, jossa yli 2000 suomalaisella on toimiva munuaissiirre, mikä on lähes kaksinkertainen määrä dialyysihoidossa oleviin potilaisiin verrattuna. Keskeinen tavoite tällä hetkellä on hyljinnän estolääkityksen optimointi niin, että riskit potilaalle ja siirrännäiselle olisivat mahdollisimman vähäiset. Lääkevaihtoehtoja on olemassa, mutta korvausjärjestelmän hitaus vaikeuttaa uusien lääkkeiden käyttöä lääketutkimusten ulkopuolella.

Kaija Salmela, Lauri Kyllönen

Asbestisairauksien radiologiaa

Suomessa on vuosien kuluessa noin 200 000 työntekijää altistunut asbestille. Merkittävimmät sairaudet, bilateraaliset pleuraplakit, asbestoosi sekä työperäinen keuhkosyöpä, ovat paremmin todettavissa tietokonetomografialla kuin perinteisellä thorax-kuvauksella. Tietokonetomografian herkkyydestä johtuen hyvänlaatuiset keuhkopussin muutokset ovat yleinen löydös, ja radiologinen rajanveto ammattitaudin ja normaalin tilan välillä kannattaa tehdä arvioimalla muutosten laajuutta. Nykyinen asbestisairauksien radiologinen diagnostiikka vaikuttaa epäyhtenäiseltä erityisesti fibroosin havaitsemisen ja sen määrän arvioinnin suhteen. Jatkokoulutus yhtenäisen radiologisen ammattitautidiagnostiikan luomiseksi olisi tärkeää.

Mia Tiitola, Tapio Vehmas

Säärihaavan hoito hitusiirrolla

Säärihaavan hoito vaatii kärsivällisyyttä, koska sen paraneminen kestää usein kuukausia, jopa vuosia. Ihon kasvaminen haavan yli on hidasta, ja haava tulehtuu herkästi. Kirjoittaja esittelee yksinkertaisen hitusiirtotekniikan, jossa pieniä ihon hitusia siirretään kasvamaan haavan pohjaan. Haavan umpeenkasvu nopeutuu, ja tekniikkaa voidaan käyttää melko laajojenkin haavojen hoitoon.

Kari Eskola

Lyhyesti: Risteilevät norovirukset

Vuonna 2002 Yhdysvalloissa ilmoitettiin CDC:lle risteilyaluksilta 21 ripulitautiepidemiaa, joista peräti 9 oli norovirusten aiheuttamaa. Norovirukset (Norwalk-like) kuuluvat kalikiviruksiin. CDC:n raportissa kuvataan viiden laivan epidemioita. Monella aluksella epidemiat toistuivat peräkkäisillä risteilyillä perusteellisesta desinfektiosta huolimatta. Ilmeisesti tehokas tarttuvuus ihmisestä toiseen ja viruksen säilyminen ympäristössä olivat syynä tähän. Vasta risteilyjen keskeyttäminen lopetti epidemiat muutamassa laivassa. Tauti eli pahoinvointi, oksennukset ja vesiripuli kestää 12-60 tuntia. Itämisaika on 12-48 tuntia. Spesifistä hoitoa tai rokotetta ei ole. CDC suosittelee hyvää hygieniaa, sairaiden nopeaa eristämistä ja ahkeraa käsien pesua.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Uskommeko myytteihin vai tutkittuun tietoon?

Eräs keuhkolääketieteen myytti on ollut, että sytologisen tutkimukseen otetun pleuranesteen määrän tulisi olla suuri, mutta miksi? Tämä aksiooma kyseenalaistettiin selvittämällä, riittäisikö pienempikin määrä. Aineistossa oli 282 diagnostisen pleurapunktion läpikäynyttä potilasta (näytteitä 374), ja näytteen määrän mukaan arvioitiin syöpädiagnostiikan osuvuus. Tilastollista riippuvuutta näytevolyymin ja osuvuuden välillä ei ollut, trendiä kyllä. Pääkirjoituksessa pohditaan tulosta ja toisaalta toistettujen punktioiden tuomaa lisäarvoa malignien solujen löytymiseen. Tässä suhteessa vaikuttaa siltä, että pienikin (nesteen määrä) voisi kaunista ja antaa diagnoosiin johtavaa tietoa. Toisaalta tutkimus osoittaa, että myyttejä on syytä medisiinassa aika ajoin kyseenalaistaa.

Hannu Puolijoki

Tarvitaanko thoraxkuva keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa?

Suomessa, kaikentyyppisten röntgenlaitteiden luvatussa maassa, myös thoraxkuvia otetaan enemmän kuin muualla. Mm. Israelissa politiikka on hivenen erityyppistä - ja voipa olla osin oikeampaa. Kollegat siellä tutkivat, mitä eroa mm. taustatekijöiden, kliinisen kuvan, taudin kulun ja infektioetiologian sekä laboratoriotutkimusten suhteen on pneumonisella keuhkoahtaumataudin pahenemisella verrattuna tilanteeseen, jossa pneumoniaa ei todeta, ja millaisia päätelmiä näistä olisi tehtävä hoitoa ajatellen. Mukana näyttää olleen myös oululaista panosta.

Hannu Puolijoki

Eturauhassyöpäpotilaan PSA: onko suureneminen oire vai löydös?

Seerumin prostataspesifisen antigeenin määrityksen käyttöönotto 1980-luvun jälkipuoliskolla muutti peruuttamattomasti käsitystä eturauhassyövästä. Se on aiheuttanut lääkäreille hankalia tilanteita. PSA:lla voidaan seuloa oireettomia miehiä tai seurata hoidon tehoa. PSA-arvon on todettu olevan myös suuri stressin aiheuttaja prostatakarsinoomapotilaille. Ilmiötä on kutsuttu PSAdyniaksi.

Ossi Lindell

Nefronien määrä ja verenpainetauti

Essentiaalisen hypertension etiologiaa ei vieläkään tunneta, vaikka sairaus on kovin yleinen ja tutkimus intensiivistä. Erään hypoteesin mukaan vika voisi olla munuaisissa, ja eritoten siinä, että nefronien määrä on verenpainepotilailla pienempi kuin muilla. Nefronien pieni määrä puolestaan saattaa olla synnynnäisesti määräytyvä asia.

Robert Paul