78323 osumaa

Makuaistin herkkyys voi vaikuttaa ruokatottumusten syntyyn

Kerro mitä syöt, niin kerron sinulle, millainen olet, kirjoitti aikoinaan ranskalainen gastronomi Brillat-Savarin. Nyt tohtori Linda Bartoshuk Yalen yliopistosta kertoo löytäneensä uusia yhteyksiä makuaistin erojen ja ruokatottumusten välillä. Bartoshukin mielestä ruokavalion muotoutumiseen vaikuttavat biologiset erot, jotka myös antavat joitakin viitteitä siitä, mihin tauteihin ihminen on mahdollisesti altis sairastumaan. McGillin yliopiston tutkijan Timothy Johnsin mukaan evoluutio on muokannut ruokatottumuksia mm. siten, että ihmiset ovat oppineet täydentämään ruokavaliotaan kasveilla, jotka vähentävät eläinrasvojen haittoja. Bartoshuk ja Johns kertoivat havainnoistaan Amerikan tieteenedistämissäätiön vuosikokouksessa Denverissä.

Ulla Toikkanen

Mikä on diabeetikon optimaalinen LDL-kolesterolitaso?

Lipidien merkitys diabeetikkojen valtimotautien vaaratekijänä on ymmärretty jo kauan. Erityisesti tyypin 2 diabeetikolla on usein todellinen kertymä valtimotautien riskitekijöitä: ylipaino, insuliiniresistenssi, kohonnut verenpaine, pieni HDL-kolesterolipitoisuus, suuri triglyseridipitoisuus ja näihin liittyen vähäinen liikunnan määrä, mutta muuten kiireinen elämänrytmi. Pahinta mitä tällainen ihminen voi tehdä - ja valitettavan usein tekee - on tupakointi.

Jorma Viikari

Sydäninfarktin liuotushoidon viiveet taajamassa ja haja-asutusalueella

Sydäninfarktiin sairastuvalle liuotushoidon varhainen aloittaminen on ennusteen kannalta tärkeää. Tutkimuksessa arvioitiin, kuinka paljon lääkärijohtoinen ensihoitoryhmä lyhensi liuotuksen aloittamisen viivettä verrattuna perinteiseen toimintamalliin. Potilaan luo viedyn liuotushoidon arvioitiin lyhentäneen liuotushoidon viivettä kaupunkialueella keskimäärin 73,5 minuuttia, maaseudulla ja saaristossa liuotusviiveiden erotukseksi tuli keskimäärin 120,0 minuuttia. Ambulanssin ajoaika ei ole taajamissa merkittävä tekijä, vaan suurimmat viiveet syntyvät rintakipupotilaan tilan arvioimisesta, rintakivun ensihoidosta, potilaan siirtämisestä kerrostaloasunnosta ambulanssiin sekä sairaalansisäisestä liuotusviiveestä.

Markku Luukkanen, Teemu Elomaa, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Janne Reitala

Lyijymyrkytys romumetallin hitsaustyöstä

Kaksi saman työpaikan romumetallihitsaajaa tuli terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kovien mahakipujen takia. Potilaiden kliininen kuva sopi lyijymyrkytykseen ja heidät lähetettiin keskussairaalaan jatkotutkimuksiin. Lyijymyrkytys varmistui altistumistietojen sekä veri- ja virtsakokeiden perusteella. Puutteellinen suojautuminen ja tietämättömyys mahdollisesta terveysriskistä olivat johtaneet miesten lyijyaltistumiseen ja sairastumiseen. Tapaus osoitti, että alkuperältään tuntemattoman romumetallin hitsaukseen voi liittyä lyijymyrkytyksen riski.

Markku Pavela, Kari Reijula

Hereillä olo yleisanestesian aikana: harvinainen, mutta usein invalidisoiva komplikaatio

Yleisanestesian aikana hereillä oleva potilas on tietoinen itsestään ja ympäristöstään. Hän pystyy kuulemaan mitä ympärillä tapahtuu, aistimaan kosketusta ja kipua, mutta ei kykene reagoimaan ahdistavaan tilanteeseensa eikä viestittämään siitä. Leikkauksen aikana näitä kokemuksia on vaikea havaita ilman aivosähkökäyrää mittaavaa laitetta, joka ilmoittaa anestesian syvyyden. Hereilläolokokemuksesta voi seurata varsin hankala krooninen posttraumaattinen stressioireyhtymä, joka invalidisoi pahasti potilaan jokapäiväistä elämää.

Seppo Ranta

Lyhyesti: Nuorten tyttöjen syömishäiriöihin liittyviä piirteitä

Syömishäiriöiden ilmaantumiseen liittyviä riskitekijöitä haettiin seuraamalla noin 3 000:ta satunnaisesti valittua espanjalaista 12-21-vuotiasta tyttöä haastatteluin 18 kuukauden ajan. Uusia syömishäiriötapauksia löydettiin 90. Aineisto analysoitiin logistisella regressioanalyysillä. Jos tyttö seurannan alussa yleensä söi yksin, luki vähintään viikoittain tyttöjen lehtiä tai kuunteli radiota yli tunnin vuorokaudessa tai jos vanhemmat eivät olleet naimisissa, syömishäiriöön sairastuminen seurannan aikana oli 2-3 kertaa tavallisempaa. Kyseiset tekijät tuskin ovat todellisessa syy-seuraussuhteessa sairastumiseen, vaan pikemminkin oireita, joihin pitäisi havahtua, kun mietitään, mitä nuorille tytöille kuuluu.

Marjo Renko

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat