Pergolidi yhteydessä läppäsairauksiin?

Parkinsonin taudin hoitoon käytetyn pergolidimesylaatin (Permax, Lilly) käyttöön epäillään liittyvän sydämen läppäsairauksia. Mayo Clinic Yhdysvalloissa on havainnut kolmella iäkkäällä potilaalla läppäsairauden, jonka katsotaan liittyvän pergolidiin kliinisten, EKG- ja patologisten löydöksien perusteella. Potilaat eivät käyttäneet muita lääkkeitä, joilla voisi olla mainittu haittavaikutus. Tutkijat odottavat vahvistusta muissa sairaaloissa tehdyistä tutkimuksista, mutta kehottavat lopettamaan pergolidihoidon, jos potilaalla todetaan läppäsairaus, joka ei selity muilla syillä. Sama klinikka raportoi muutamia vuosia sitten ensimmäiset fenfluramiiniin ja fentermiiniin liittyneet läppäviat.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

SSRI-depressiolääkkeet ja verenvuodot

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) kiinnittää huomiota serotoniinin takaisinottoa estävien (SSRI) depressiolääkkeiden käyttäjillä ilmenneisiin verenvuotoihin. Ruotsissa on raportoitu trombosyyttihäiriöitä potevasta potilaasta, jolla paroksetiinihoidossa ilmeni verenvuotoa maha- ja pleuraonteloon. Ruotsissa on raportoitu yhteensä 115 vuototapauksesta SSRI-lääkkeitä käyttäneillä. Näistä 16 liittyi paroksetiiniin. WHO:n haittavaikutusrekisteriin Uppsalassa on raportoitu yli 5800 SRRI-lääkkeisiin liittynyttä vuototapausta, joista 1366 tapauksessa käytössä oli paroksetiini. SSRI-lääkkeisiin liittyneiden vuotoreaktioiden tarkkaa mekanismia ei vielä tunneta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sittenkin appendisiitti?

Noin 60-vuotias nainen tuli vastaanotolle, kun kahtena yönä oli ollut vatsakipua ja vilunväristyksiä. Aikaisemmin hänellä oli ollut virtsatietulehduksia. Oliko nytkin kyse virtsatietulehduksesta, vaikka oireet eivät aivan aikaisemman kaltaisia olleetkaan?

Pekka Mäntyselkä

Aikasokeus - julkisen terveydenhuoltomme perisynti

Professori Paul Lillrankin artikkeli Lääkärilehdessä 17.1.2003 herätti ajattelemaan systemaattisesti sitä ajantuhlausta, jota sairaanhoidon järjestelmässä on. Osasyy on, että puuttuu myös ymmärrystä.

Pekka Vuoria

Lääkärin ja poliisin työpari kehittää taktista ensihoitoa

Alkusysäys taktiseen ensihoitoon tuli Yhdysvalloista, jossa sitä on kehitetty järjestelmällisesti apuvälineeksi vaarallisiin poliisioperaatioihin 1990-luvun alusta. Nyt myös Suomessa ensihoidon lääkärien, hoitajien ja poliisien ryhmät ovat yhdistäneet ammattitaitonsa ja opiskelleet uutta työmenetelmää. Hoitoalan ja poliisin ammattilaiset hakivat oppia valtameren takaa, ja osastonylilääkäri Juha Valli sekä ylikonstaapeli Jussi Komokallio kouluttavat nykyisin taktisen ensihoidon ryhmiä eri puolilla Suomea.

Ulla Toikkanen

Käyttävätkö kaupunkikeskuksen ja ympäristökuntien asukkaat eri tavalla yhteistä terveyskeskuspäivystystä?

Lähes kaikilla alueilla Suomessa toimii tai on suunnitteilla alueellinen yhteispäivystys, joka usein liittyy tavalla tai toisella sairaalapäivystykseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin pelkästään terveyskeskusten yhteispäivystystä. Silloinkin on sovittava terveyskeskusten kesken kunkin osuus lääkärityövoiman turvaamisesta päivystysvuoroihin. Perusteena voidaan käyttää terveyskeskusten väestöpohjaa tai todettua palvelujen käyttöä. Porin seudulla tehdyssä selvityksessä todettiin, että porilaiset käyttivät 2-2,5-kertaisen määrän yhteispäivystystä verrattuna ympäristökuntien asukkaisiin. Ympäristökuntien välillä ei todettu merkittäviä eroja.

Pekka T. Jaatinen, Esko Karra, Kyösti Lemmetty, Erja Kuurila

Väestön hoitaminen kahden lääkärin yhteistyönä vuoroviikoin

Vuoden 2001 lääkärilakon aikana puhuttiin paljon lääkäreitten työolojen kehittämisestä palkkauksen ohella. Työolojen kehittämisestä tehtiin Siilinjärven terveysasemalla kokeilu, jossa väestövastuulääkäri vaihtui vuoroviikoin. Vakinainen viranhaltija jäi 1.9.2001 alkaen osittaiselle virkavapaalle ja sijaiseksi lupautui kollega joka toiseksi viikoksi. Potilaat saivat monipuolisempaa palvelua nopeasti. Lääkäreille jäi aikaa ja voimia muuhunkin kuin työhön eikä hoitajakaan pitänyt toimintamallia huonona.

Veikko Viitasalo

Biologiset altisteet laboratoriotyössä

Laboratoriotyössä esiintyvien biologisten altisteitten laaja kirjo ulottuu bakteereista ja viruksista sieniin sekä hiivoihin, soluviljelmistä aina kasvien tutkimiseen ja koe-eläinten käyttöön saakka. Työsuojelun ja työterveyshuollon kannalta biologisten altisteiden aiheuttaman vaaran toteaminen ja riskin arviointi ovat osa työpaikan kokonaisuutta. Siinä selvitellään biologisten altisteiden lisäksi kemiallista ja fysikaalista altistumista, unohtamatta henkisen kuormituksen arviointia. Tässä kokonaisuudessa biologisten tekijöiden osuus käytännön työssä voi jäädä tutumpien vaarojen varjoon.

Sinikka Haakana, Lassi Pakkala

Jäähyväiset disketille

Internetin kautta PC-koneita myyvä Dell on lopultakin poistanut levykeaseman vakiotietokoneistaan.

Erkki Karjalainen

Rakel Jalas (1892-1955) - psykiatri sosiaali- ja väestöpolitiikan kehittäjänä

Rakel Jalas (o.s. Hallamaa) syntyi vuonna 1892. Ylioppilaaksi vuonna 1910 tultuaan hän alkoi opiskella lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1915 sekä lisensiaatiksi vuonna 1922. Hän avioitui vuonna 1919 agronomi, fil. maist. Arvo Jalaksen (1885-1943) kanssa ja avioparille syntyi kolme lasta. Rakel Jalakselle myönnettiin useita ansiomerkkejä ja vuonna 1952 lääkintöneuvoksen arvonimi. Hän kuoli vuonna 1955 sairastettuaan pitkään munuaisvikaa.

Arno Forsius