Dekompensoidun sydämen vajaatoiminnan vanhat ja uudet hoidot

Noin 2-2,5 % suomalaisista sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Vaikka kroonisen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosien aikana tullut monia lääkkeitä, joutuvat sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat usein sairaalahoitoon tautinsa takia. Vajaatoiminnan pahenemisen syynä voivat olla esim. sydänlihastuhon vähittäinen eteneminen, uusi iskeeminen tapahtuma, rytmihäiriö, infektio tai potilaan huono hoitomyöntyvyys. Dekompensaatiotilanteen hoito päivystyksessä ja potilaan jatkohoidon järjestäminen vaativat huomiota, jotta potilaan pitkäaikaisennustetta voidaan parantaa, sairaalahoidon kestoa lyhentää sekä dekompensaation uusiutumista välttää.

Lasse Lehtonen, Markku S. Nieminen

Hyviä tuloksia myoomien embolisaatiohoidosta

Lihaskasvaimet ovat tavallinen kohdunpoiston syy. Vaihtoehdoksi tälle aikaisemmin ainoalle tehokkaalle oireita aiheuttavan myooman hoidolle on kokeiltu kohdun verisuonten embolisaatiota. Kovin laajaa kokemusta hoidosta ei vielä ole. Toimenpiteeseen perehtynyt yksikkö raportoi nyt kokemuksensa 400 embolisaation tuloksista. 85 % potilaista oli alle 50-vuotiaita. Kaikilla oli vaikeiksi luokiteltuja vuotoja, rakon tai peräsuolen paineoireita tai alavatsakipuja, joiden perusteella heidät oli lähetetty kirurgista hoitoa varten sairaalaan. Suurimman myooman tilavuus oli keskimäärin 112 cm3 ja keskimääräinen läpimitta oli lähes 10 cm.

Pertti Kirkinen

Ison elimemme yllätyksiä

Meissä vaikuttaa noin puolentoista kilon elin, josta ei anatomian oppikirjoista tai lääkärikoulussa yleensäkään paljon tietoa heru. Näin voidaan todeta suolen mikrobistosta, jossa aktiivisia soluja on noin kymmenen kertaa enemmän kuin elimistössä omia soluja. Elimeksi sitä voi sanoa, sillä tämä kanssamme symbioosissa elävä yhdyskunta vaikuttaa fysiologiaamme ja hyvinvointiimme ällistyttävän monella tavoin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Hiirellä ja ihmisellä paljon samoja sairausgeenejä

Hiiren perimän lähes täydellinen sekvenssi ja analyysi julkaistiin viime vuoden loppupuolella. Yli 90 % erilaisiin sairauksiin liittyvistä hiiren geeneistä osoittautui identtisiksi ihmisen vastaavien sairausgeenien kanssa. Genomien vertailu mahdollisti välittömästi peräti 1 200:n funktioltaan aiemmin tuntemattoman ihmisgeenien merkityksen selvittämisen. Hiiren geenien kokonaislukumääräksi saatiin 30 000, samaa luokkaa kuin ihmiselläkin. Näistä vain 300 on hiirelle ominaisia. Tämä löydös vahvistaa erilaisten hiirimallien sopivuutta ihmisen sairauksien tutkimukseen.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Keuhkojen lymfangioleiomyomatoosi voi äityä estrogeenista

Keuhkojen lymfangioleiomyomatoosi (LAM) on varsin harvinainen sairaus, joka iskee etupäässä fertiili-ikäisiin naisiin; sairaudessa sileät lihakset proliferoituvat keuhkoissa hallitsemattomasti johtaen ventilaatio-ongelmiin ja kuolemaan. Toisinaan ongelma on yhteydessä tuberoosiin skleroosiin, etenkin sen epätäydelliseen muotoon eikä erotusdiagnostiikkaa voida kunnolla tehdäkään tässä suhteessa. Japanilaiset kuvaavat tapauksen, jossa infertiliteetin hoidossa käytetty estrogeeni puhkaisi LAM:n hengenahdistus- ja veriyskäoireineen. Vaikka yleiset taudit ovat tavallisia, ja keuhkoemboliakin hormonihoidossa todennäköisempi, voi myös tämän tapaisia rariteetteja joskus osua matkan varrelle.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tahallinen itsensä vahingoittaminen on nuorilla yleistä

Englantilaiset tutkijat pyrkivät selittämään, miten yleistä itsensä vahingoittaminen on 15-16-vuotiailla koululaisilla. Nimettömään kyselyyn vastasi 6 020 oppilasta. Tytöistä peräti 11,2 % ja pojista 3,2 % (yhteensä 6,9 %) ilmoitti vahingoittaneensa itseään tahallisesti edellisen vuoden aikana, mutta heistä vain 12,6 % oli hakeutunut hoitoon. Tytöillä itsensä vahingoittaminen oli yleisempää, jos ystävä tai perheenjäsen oli vahingoittanut itseään, ja oire liittyi myös huumeiden käyttöön, depressioon, ahdistuneisuuteen, impulsiivisuuteen ja heikkoon itsetuntoon. Pojilla ystävän tai perheenjäsenen itsetuhokäyttäytyminen, huumeiden käyttö ja heikko itsetunto liittyi itsensä vahingoittamiseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Eosinofiilisen kationisen proteiinin geenissä polymorfismia

Astman hoitoon ja seurantaan on koetettu kautta vuosien luoda yksinkertaisia mittareita (ainakin niiden toimesta, jotka pitävät ventilaatiofunktioiden kuten PEF:n seuraamista hankalana). Yksi tällainen on eosinofiilinen kationinen proteiini, eosinofiilisten solujen tuote. Ongelmana on ollut, että selvää korrelaatiota seerumin ECP-pitoisuuden ja astman tasapainon välillä ei ole todettu. Japanilaiset etsivät nyt syytä ECP:tä koodaavan geenin polymorfismista, ja jonkin verran apua löytyikin, mutta laajemmassa mittakaavassa ei tuloksista liene sovelluksia odotettavissa (-393T-alleeliin liittyi pienempi seerumin ECP-pitoisuus kuin -393C-alleeliin). Hyviksi todettuihin seurantamenetelmiin kannattaa luottaa edelleenkin.

Hannu Puolijoki

Haastaja Viagralle

Vielä 1970-luvulla penisimplantti (penisproteesi) oli ainoa tehokas erektion heikkouden hoito. Erektion fysiologiaa ja patologiaa selvittelevät tutkimukset johtivat perusteelliseen muutokseen. Kymmenisen vuotta sitten otettiin käyttöön suoraan peniksen paisuvaiskudokseen ruiskutettavat vasoaktiiviset aineet, ja ensimmäinen suun kautta otettava erektiolääke, jonka teho on tieteellisesti todistettu, tuli markkinoille vuonna 1998. Lääke on sildenafiili (Viagra), joka kuuluu fosfodiesteraasityypin 5 estäjiin. Sen teho perustuu verisuonten sileän lihaksiston relaksaatioon peniksen paisuvaiskudoksessa. Viagrasta on tullut käsite erektion heikkouden hoidossa, ja on ollut vaikeaa kuvitella, että sen asemaa horjutettaisiin. Nyt sekin ihme on tapahtumassa, kun uusi erittäin selektiivinen fosfodiesteraasin 5:n estäjä tadalafiili (Cialis) on tullut markkinoille.

Ossi Lindell

Miten psykiatri reagoi psykoottisen potilaan kysymyksiin

Hyvä hoitosuhde on onnistuneen hoidon kulmakivi psykoosipotilaan hoidossa mutta sen luominen on taitoa vaativa tehtävä. Keskeistä hyvän hoitosuhteen syntymisessä on luonteva vuorovaikutussuhde potilaan ja hoitavan lääkärin kesken.

Raimo Kr Salokangas

Lääkeinformaatiopalvelut lääkärin tukena

Turun yliopistollisen keskussairaalan konsultaatiopalvelu on tarkoitettu lääkäreille, jotka tarvitsevat neuvoja potilaansa lääkehoidon ongelmatilanteisiin. Suoraan asiakkaalle annettava neuvonta on perinteisesti kuulunut apteekin tehtäviin. Helsingin ja Kuopion yliopistojen apteekeilla on puhelinpalvelut, joihin tulee erilaisia tiedusteluja lähinnä kuluttajilta, mutta jossain määrin myös lääkäreiltä. Neuvontapalvelujen tarve on ilmeisen suuri.

Risto Huupponen, Kari Laine, Mika Scheinin