Tio år med patienträttigheter, vad har förändrats?

Regeringen gjorde i augusti 1992 en framställning om en lag gällande patientens ställning och rättigheter och den trädde i kraft i mars 1993. Enligt lagen har varje person som är varaktigt bosatt i Finland rätt utan diskriminering inom ramen för de resurser som hälso- och sjukvården vid tillfället har till sitt förfogande få sådan hälso- och sjukvård som hans hälsotillstånd påkallar. Vårt land var en föregångare; lagen var den första i sitt slag i världen. Situationen inom hälsovården är ett hett debattämne överhuvudtaget och lagen om patientens rättigheter har otvivelaktigt varit politiskt attraktiv när förbättringar ställs i utsikt för de röstande. Idag finns motsvarande lagar i de flesta europeiska länder. I Norden är Sverige det enda undantaget från regeln; där finns ingen särskild lag, men dock andra föreskrifter som stadgar om patientens ställning.

Markku Äärimaa

Tulossa terveysvaalit Kansanedustajat kannattivat hoitotakuuta - maksuseteli jakaa mielipiteitä

Lääkäriliitto on korostanut tulossa olevien eduskuntavaalien merkitystä terveysvaaleina ja haastanut puolueet kiinnittämään huomiota terveyskysymyksiin. Lääkäripäivien terveyspoliittisessa keskustelussa suurimpien puolueiden neljä kansanedustajaa ruoti ajankohtaisia terveyspoliittisia kysymyksiä.

Suvi Sariola

Helsingin Lääkäripäivien asema on vankka Näyttelykävijät entistä tyytyväisempiä

Suomalaisen terveydenhuoltoalan suurtapahtuma keräsi tänä vuonna lähes 14 000 näyttelyvierasta. Näytteilleasettajia oli 171, ja näyttelypinta-alaa lähes 4 500 neliömetriä. Kaikkiaan 70 kurssille osallistui noin 3 900 kuulijaa, ja niillä luennoi runsas 450 asiantuntijaa.

Ulla Järvi

MS-taudin esiintyvyydessä suuria alueellisia eroja Seinäjoen seudulla sairastumisriski kaksinkertainen

Suomi kuuluu MS-taudin esiintyvyydessä korkean riskin maihin yhdessä muun Skandinavian, Brittein saarten ja Pohjois-Amerikan kanssa. Epidemiologisesti on kuitenkin mielenkiintoista, että Suomessa alueelliset esiintyvyyserot voivat olla jopa kaksinkertaisia. Syitä ei vielä kuitenkaan tiedetä.

Ulla Järvi

Hyvä lehdistötiedote on selkeää faktaa - ja ripaus näkemystä

Lääkäripäivillä järjestetään päivittäin lehdistötilaisuus, johon Lääkäriliiton tiedotus on kutsunut päivien luennoitsijoita kertomaan alustuksestaan myös toimittajille. Lääkäripäivien aikana kirjattiin tänä vuonna lähes 500 toimittajakäyntiä, joten päivien saama julkisuus on hyvin runsasta.

Kun lääkärin etiikka vangitaan

- Mengelen ajat ovat ohi, mutta maailmassa on yhä lääkäreitä, jotka joutuvat työskentelemään vankiloissa, joissa harjoitetaan kiduttamista ja väkivaltaisia pakkokeinoja. He eivät välttämättä suoranaisesti itse osallistu kiduttamiseen, vaan heidän tehtävänään voi olla esimerkiksi pitää vanki elossa mahdollisimman pitkään. Nämä lääkärit tarvitsevat lääkäriyhteisön tukea, eivät tuomitsemista, korostaa kansainvälisen Punaisen Ristin asiantuntijalääkäri Hernan Reyes.

Ulla Järvi

Aila Rissanen murehti kasvavia terveyseroja

Lääketieteen toimittajat -yhdistyksen tunnustuspalkinto, Hyvän Tiedon Omena on luovutettu tänä vuonna professori Aila Rissaselle. Palkinto annetaan tunnustuksena aktiivisesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä toimittajien kanssa.

Ulla Järvi

Mistä apu lääkärin päihdeongelmaan?

- Alkoholiongelma on aina katastrofi ja kun se vielä sattuu olemaan lääkärillä, sitä on äärimmäisen vaikea myöntää itselleen. Lääkärin on hirvittävän vaikea lähteä hakemaan apua ja päästä eroon lääkärin roolistaan. Koko hänen identiteettinsä on lääkärin identiteetti, ja lääkärillähän ei voi olla tällaista ongelmaa. Tosiasia kuitenkin on, että alkoholismi on täysin demokraattinen tauti, joka tulee kenelle tahansa, sanoo lääkäri, joka osallistuu keskusteluryhmään lääkäreille, joilla on päihdeongelma.

Suvi Sariola

Miljoona kiloa vähemmän

Kevään 2003 aikana on tarkoitus saada Suomen työelämässä mukana oleva kansa miljoona kiloa kevyemmäksi. Tavoitteena on, että 200 000 henkilöä pudottaa painostaan 5 kg ja oppii samalla pysyvän painonhallinnan.

Rohkea rohdoksen syö

Ennen tiedettiin - tai oikeastaan uskottiin - siihen, mikä sairauteen tepsi. Otapa lääkettä, rohtoa nauti, kohta on kaukana pipi ja tauti sisälsi niin vahvan toivon, lupauksen ja lumeen, että paraneminen kurkisteli jo nurkan takana. Nykyään täytyy olla tarkempi, sillä rohdoksista tai laajemmin luonnonlääkkeistä ei näytä olevan rohdoiksi eikä lääkkeiksi, vaikka niitä sellaisiksi suositeltaisiinkin. Päinvastoin tuoreissa kriittisissä arvioissa rohdoksien teho yksittäisissä julkaisuissakin on lopulta paljastunut huolimattomien tutkimusten ansioksi, ainakin kyseenalaiseksi (1,2,3). Lukuisissa luotettavissa tutkimuksissa rohdosten haitat ovat jopa vaarantaneet potilaan hengen; luonnon apureista on kuoriutunut sairauksien ja kuolemankin kätyri (1,2,4).

Pekka Leinonen