78088 osumaa

Desloratadiinin ja hypospadian yhteydestä johtopäätöksiä

Euroopan lääkevalmistelautakunta (CPMP) on saanut päätökseen selvityksensä antihistamiini desloratadiinin (Aerius, Schering-Plough) raskaudenaikaisen käytön ja sikiön hypospadian välisistä yhteyksistä. Aihetta on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (ks. SLL 2002;57:2199). Selvitys ei vahvistanut, mutta ei myöskään sulkenut pois raskaudenaikaisen desloratadiinin käytön yhteyttä hypospadiaan. Varotoimenpiteenä desloratadiinia ei enää suositella käytettäväksi raskauden aikana. Desloratadiini on myös antihistamiinina käytetyn loratadiinin (Clarityn, Clarityn S ja Clarinase, Schering-Plough) metaboliitti. Ruotsin lääkeviranomaisen aloitteesta CPMP selvittelee edelleen loratadiinin käytön yhteyttä hypospadiaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Adalimumabi hyväksytty reumatauteihin

Bioteknologisesti valmistettu tuumorinekroositekijä-alfan estäjä adalimumabi (Humira, Abbott) on hyväksytty Yhdysvalloissa reumatautien hoitoon joko yksin tai yhdessä metotreksaatin kanssa käytettynä. Lääke annetaan kerran viikossa ihonalaisena injektiona. Käytön yhteydessä varoitetaan vakavista, joskus jopa fataaleista infektioista, kuten tuberkuloosista ja sepsiksestä. Muita lääkeryhmälle tyypillisiä haittoja ovat neurologiset haittavaikutukset ja lisääntynyt riski sairastua lymfoomaan. Suomessa on jo käytössä lähivalmisteet etanersepti (Enbrel, Wyeth Lederle) ja infliksimabi (Remicade, Schering-Plough).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääkkeet ja rytmihäiriöt

Suuret neuroleptiannokset ja yhteiskäyttö muiden QT-aikaa pidentävien lääkkeiden kanssa altistavat potilaan hengenvaarallisille rytmihäiriöille. Noin 100 000 potilaan aineistossa Britanniassa tehdyssä selvityksessä haloperidolin, tioridatsiinin ja risperidonin todettiin lisäävän sydämenpysähdyksiä ja rytmihäiriöitä sekä kokonaiskuolleisuutta. QT-ajan piteneminen on neuroleptien tunnettu haittavaikutus. Niiden vuoksi poistettiin käytöstä väliaikaisesti mm. sertindoli (Serdolect, Lundbeck), joka sittemmin rajattiin toissijaiseksi psykoosilääkkeeksi. Kardiovaskulaaristen haittojen vuoksi lääkäreitä on neuvottu ottamaan klotsapiinin käyttäjiltä EKG ennen hoidon aloitusta ja tsiprasidonin (Zeldox, Pfizer) tuoteselosteeseen on lisätty varoitus QT-ajan pitenemisestä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kuopion yhteispäivystystutkimus Kuopion yhteispäivystyksen yleislääkäripäivystyksen käyntisyyt ja konsultaatiot

Toukokuussa 2002 Kuopiossa suoritetussa yhteispäivystystutkimuksessa kartoitettiin yliopistosairaalassa toimivan ympärivuorokautisen yleislääkäripäivystyksen käyntisyitä, konsultaatioita ja erikoissairaanhoitoon lähettämistä. Potilaiden ilmoittaman tulosyyn (kansainvälinen perusterveydenhuollon luokitus, ICPC) mukaan yli puolet päivystyskäynneistä kuuluivat tuki- ja liikuntaelinten, hengityselinten sekä yleisten ja epäspesifisten vaivojen ryhmiin. Lääkäreiden tekemien diagnoosien perusteella vastaavasti ICD-10-luokituksen mukaan yli puolet käynneistä liittyivät tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, vammoihin sekä muualla luokittelemattomiin oireisiin.

Pekka Mäntyselkä, Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Esko Kumpusalo

Vanhempien voimavarat esiin - videoavusteinen perheohjaus lasten mielenterveystyössä

Videoavusteinen perheohjaus on vanhempien ja lasten vuorovaikutusta tukeva hoito- ja kuntoutusmenetelmä, joka voidaan toteuttaa ainakin osittain lapsen kotona. Videonauhoituksia apuna käyttäen vanhempia autetaan näkemään omia vahvuuksiaan vanhempana, tunnistamaan lapsen tarpeita ja tunteita ja vastaamaan niihin sekä tukemaan lapsen kehitystä. Menetelmää on käytetty lasten käytöshäiriöiden, tunne-elämän ongelmien ja kehitysviivästymien hoidossa ja kuntoutuksessa, ja alustavat tulokset ovat rohkaisevia.

Raija Ollikainen, Marja Laava, Airi Ahola-Häkkilä, Pirjo-Liisa Kurki, Hanna Ebeling

Priorisointi - ration aalisia valintoja vai hoitamatta jättämistä?

Priorisointi on ensisijaistamista sekä valintojen tekemistä tärkeiden ja vähemmän tärkeiden asioiden välillä. Priorisointi on osa hyvää lääkintäkäytäntöä. Valintojen perusteet ovat lääketieteellisiä, taloudellisia, eettisiä ja oikeudellisia. Valintaperusteet painottuvat eri tavalla priorisoinnin eri portailla. Priorisointi ei merkitse hoidotta jättämistä, vaan rationaalisten valintojen tekemistä terveydenhuollon päätöksenteon eri tasoilla.

Harri Tohmo, Irma Pahlman

Unet ja runot mielen rauhoittajina

Uneksumiskyvyn kehittyminen varhaisessa vuorovaikutussuhteessa äidin ja lapsen välillä on kiinteässä yhteydessä ruumiillisen minän kehittymiseen. Univalkokankaaksi kutsuttu unen struktuuri muodostaa pohjakerroksen, joka kokoaa kehittyneemmän symbolitason unikuvat yhteen. Psykodynaamisesti se edustaa ruumiillista minää sekä rauhaa ja tyydytystä tuovaa olotilaa. Unien kuvallisessa symboliikassa ruumiillisen minän alkuperäisiä muotoja esiintyy erilaisina pintoina ja maiseman korkeina muotoina. Myös runokielessä on tunnistettavissa näihin unisymboleihin verrattavia runokuvia.

Pirjo Saarinen

Tahdistimen poisto ennen ruumiin tuhkausta

Sydämentahdistimet aiheuttavat ongelman ruumiiden tuhkauksessa, sillä ne räjähtävät polton aikana. Ongelmaa toi vastikään esiin KTM Mari Ratinen (SLL 47/2002, s. 4854). Poltettaessa tahdistimen virtalähde kaasuuntuu ja tuottaa voimakkaan paineaallon, joka saattaa vahingoittaa polttouunin sulkuluukkua ja aiheuttaa turvallisuusriskin krematorion työntekijöille. Tahdistimia joutuu tuhkausuuneihin mm. Helsingin seudulla useitakin kuukaudessa. Kirjoitus päätyi suositukseen, että lääkäri kirjoittaessaan kuolintodistuksen tarkastaisi onko vainajalla tahdistin, ja mikäli on, poistaisi sen.

Lauri Toivonen

Tiiviisti riskipotilaan anestesiasta

Luettavana oleva kirja antaa hyviä perustietoja anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuvalle lääkärille suuren riskin potilaan hoidosta. Myös kokeneemmat kollegat voivat kirjan lukemalla verestää tietojaan. Kirja on koottu Blackpoolin Victoria Hospital -sairaalan anestesialääkäreiden ja kardiologien kirjoittamista 17 kappaleesta. Asiat esitetään hyvin ja kootusti, tärkeät huomioon otettavat asiat luetellaan lyhyesti ranskalaisin viivoin. Tieto on pääosin ajantasaista, käytetyt lähteet ovat artikkeleita ja oppikirjojen kappaleita 1990-luvulta, tosin muutama viite on 1980-luvulta. Lähdeartikkelit ovat pääasiassa tunnetuista ja arvostetuista alan lehdistä. Muuten hyvää kokonaisuutta häiritsee epätasainen toimitustyö, kirjoitusvirheitä on luvattoman paljon ja kirjan yleisilme on hieman nopeasti tehdyn oloinen.

Merja Laisalmi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat