Nuorten terveydenhuolto kärsii supistuksista

Kouluterveydenhuolto tarvitsee kipeästi lisäresursseja. Viime vuosikymmenellä alettiin ensimmäiseksi supistaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Nyt on nähtävissä mihin jatkuva varojen leikkaaminen johtaa: kalliin erikoissairaanhoidon tarpeen lisääntymiseen, todettiin Väestöliiton seminaarissa Helsingissä.

Maira Palosuo

Terveyskeskuspalvelu piteni

Kaikkien erikoislääkärien koulutukseen sisältyvä kuuden kuukauden mittainen jakso terveyskeskuslääkärin tehtävissä on pidentynyt yhdeksään kuukauteen. Terveyskeskustyöskentelyä koskeva asetus tuli voimaan vuoden vaihteessa. Asetus pohjautuu valtioneuvoston periaatepäätökseen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi.

Sydämen sytytyslanka

Osa sepelvaltimoahtaumista räjähtää tappavina aikapommeina, repeävinä plakkeina. Uusimmat tuulet ovat kuljettaneet koronaarikardiologiaa putkimiehen puuhista avarammille vesille, myös ahtaumien äkillisen tukkeuman ja plakkien repeämän estoon (1,2). Tietysti sepelvaltimoiden vähittäisen ahtautumisen ehkäiseminen on edelleen oleellista. Epästabiilien plakkien hoito kohdistuu samoihin vaaroihin, varsinkin LDL-kolesteroliin ja sen hapettumiseen. Toisaalta ahtauman repeämisessä ja sepelvaltimon tukkeutumisessa on omat mekanisminsa ja vaaratekijänsä, joiden kimppuun on päästy erityisesti solubiologisen tiedon ansiosta.

Pekka Leinonen

Migreenin aiheuttama haitta ja lääkehoidon kustannukset Suomessa

Migreeni on krooninen, monitekijäinen aivojen sairaus, jota sairastaa keskimäärin joka kymmenes suomalainen. Se aiheuttaa työstä poissaoloja ja estää sosiaalista toimintaa vapaa-ajalla. Migreenin aiheuttamaa haittaa yksilölle ja yhteiskunnalle on tutkittu Suomessa vähän. Tässä tutkimuksessa seurattiin migreenin Suomen migreeniyhdistyksen jäsenille aiheuttamaa haittaa ja lääkehoidon kustannuksia kolmen kuukauden aikana vuonna 2000. Työstä poissaoloja oli seuranta-aikana keskimäärin yksi päivä potilasta kohden ja suorat migreenin hoidon kustannukset olivat 137-157 euroa sen mukaan, käyttikö potilas migreenin hoidossa kohtauslääkityksen lisäksi estolääkitystä.

Janne Martikainen, Markus Färkkilä, Mikko Kallela

Oikaisu artikkeliin: Olkaluun yläosan murtuma

SLL:n numeron 2/2003 sivuilla 155-61 olleessa artikkelissa: Pajarinen J, Björkenheim JM. Olkaluun yläosan murtuma, oli kuvan 8 tilalla kuva 7 toistamiseen. Pahoittelemme tapahtunutta virhettä ja julkaisemme ohessa (PDF) kuvan 8.

Synnytyksen jälkeinen masennus - onko vika hormoneissa?

Lapsivuodeaika altistaa naisen mielenterveyshäiriöille. Synnytyksen jälkeinen masennus on näistä häiriöistä yleisin: synnytyksen jälkeisen kuukauden aikana sairastumisriski on kolminkertainen muiden samanikäisten naisten riskiin nähden. Vaikka useimmat sairastuneista parantuvatkin ilman hoitoa kuuden kuukauden kuluessa, jopa joka neljäs kärsii masennuksesta vielä vuoden kuluttua. Valitettavan usein synnytyksen jälkeinen masennus jää diagnosoimatta. Äidin jääminen ilman tukea ja asianmukaista hoitoa voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa.

Antti Perheentupa

Tinnitus, teoria ja käytäntö

Korvien soiminen eli tinnitus on yleinen vaiva, johon on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota kaikkialla kehittyneissä maissa. Tinnituspotilaan kanssa asioiminen asettaa hoitavalle lääkärille merkittävän määrän sekä lääketieteellisiä että psykologisia vaatimuksia, joita ei tavanomaisissa koulutusohjelmissa ole ollut maassamme helposti saatavilla. Kirjoituksessa esitellään lyhyesti monia tinnituspotilaiden tutkimiseen ja hoitoon liittyviä perusteita, joiden tunteminen on menestyksellisen tinnituspotilaiden hoidon edellytys.

Jukka Ylikoski

Preanalytiikka alueellisessa laboratoriotoiminnassa

Kliinisten laboratoriomääritysten tulosten oikeellisuutta arvioidaan laboratorion sisäisillä ja ulkoisten tahojen järjestämillä kontrolleilla. Näin esille saatava analyyttinen vaihtelu on kuitenkin vain pieni osa laboratoriotuloksen mahdollisesta virheestä. Ennen näytteen tutkimista laboratoriossa siihen ovat ehtineet vaikuttaa jo monet preanalyyttiset tekijät, joiden vaikutus tulokseen voi olla suurempi kuin analyyttinen vaihtelu. Hiljattain käyttöön otettu uusi testauslaboratorioiden akkreditointistandardi SFS-EN ISO/IEC 17025 edellyttääkin preanalyyttisten tekijöiden kartoittamista analyyttisten tekijöiden ohella.

Simo Pohjavaara, Outi Malminiemi, Timo Kouri

Lyhyesti: Silkkimato kehrää ihmisen kollageenia

Japanilaiset tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan siirtogeenisen silkkimadon, jonka valmistamassa kotelossa on ihmisen kollageenia. Silkkimadon muniin ruiskutettiin DNA:ta, joka koodasi kolmea valkuaisainetta. Yksi näistä oli ihmisen tyypin III prokollageenin miniketju, toinen normaali silkin proteiini ja kolmas vihreää fluoresenssia emittoiva proteiini. Munista syntyneet madot tuottivat fluoresoivia koteloita, mikä varmisti siirron onnistumisen. Koteloissa oli runsaasti puhdasta prokollageenia. Siirtogeeniset silkkimadot mahdollistavat monien lääkkeinä käytettyjen valkuaisaineiden erittäin edullisen massatuotannon.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Masennusoireiden lisääntyminen iän myötä ei johdu perimästä

Masennusoireiluun liittyy huomattava perinnöllinen alttius. Sitä, missä määrin tämä alttius liittyy eri ikäkausien depressiivisyyteen, tutkittiin tanskalaisesta kaksosaineistosta. Sen mukaan affektiivinen ja somaattinen masennusoireilu lisääntyi iän myötä. Sen sijaan masennukseen liittyvien affektiivisen ja somaattisen oireilun periytyvyysestimaatit (0,27 ja 0,26) olivat yhtä suuret, korreloivat vahvasti (0,71) keskenään eivätkä vaihdelleet merkitsevästi ikäryhmien kesken. Iän myötä lisääntyvä masennusoireilu ei siis johdu perinnöllisen alttiuden voimistumisesta vaan ei-geneettisten, depressiivisyyttä laukaisevien tekijöiden lisääntymisestä. Lisäksi tutkimus vahvistaa käsitystä, että masennus on aidosti psykosomaattinen, yhtä aikaa psyykeä ja ruumista koskettava tautitila.

Raimo Kr Salokangas