Tieteessä tarvitaan myös luovuutta

Mitä on tieteellinen luovuus ja voidaanko sitä jäljittää? Mitä eroa on neroudella ja luovuudella? Kuinka nobelistit ovat päätyneet huippukeksintöihinsä? Kuinka tärkeänä he pitävät luovuutta tässä prosessissa? Mikä asema ohjaajilla tai opettajilla on aloittelevan tutkijan uralla?

Erika Lauronen, Matti Isohanni

Vielä kerran geneerisestä substituutiosta

Vuonna 1599 oli William Shakespearen näytelmän Paljon melua tyhjästä ensiesitys. Runsaat 400 vuotta myöhemmin Suomessa toteutetaan lakisääteinen lääkkeiden geneerinen substituutio, joka ansaitsisi mielestäni saman nimen kuin Shakespearen näytelmä. Geneeristä substituutiota on vuoden aikana käsitelty runsaasti kaikissa tiedotusvälineissä, ja ennen kaikkea kiinnostuksen kohteena ovat olleet sen (mahdollisesti) tuomat säästöt yksityisille kansalaisille ja erityisesti yhteiskunnalle. Sen sijaan siitä aiheutuvat organisatoriset lisäkustannukset sekä ongelmat potilaille - varsinkin iäkkäämmille ja useaa lääkettä samanaikaisesti käyttäville - ovat jääneet substituutiota ajavien kirjoituksissa vähälle huomiolle. Tunnelatauksia on ollut sekä substituution puolesta että sitä vastaan, mausteina kannanotoille ovat olleet mm. lääkkeiden kalliit hinnat, lääketeollisuuden ja lääkäreiden väliset epäilyttävän hyvät suhteet, lääkäreiden kirjoittamat runsaat ja kalliit lääkkeet, lääkekustannusten kasvu viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana ja tietenkin nykyinen suomalaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvä säästöpakko. Lakisääteinen substituutio toteutetaan, kokoomuksen äänenkannattajan Nykypäivän pääkirjoituksen (4.10.2002) mukaan arvioidut 15 miljoonan euron vuotuiset säästöt ovat merkittäviä. Ansio tästä mullistavasta uudistuksesta annetaan sosiaali- ja terveysministeri Maija Perholle, jonka mukaan (HS 28.8.2002 /Talous) lääkärin määräämän lääkkeen vaihto edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen ei ole turvariski.

Rainer Fogelholm

Kuuluvatko masennuslääkkeet geneerisen substituution piiriin?

Potilaat laiminlyövät lääkehoitoaan tunnetusti, kuten T. Klaukan ja J. Idänpään-Heikkilän katsausreferaatissa todettiin (SLL4/2003 s. 411). Kun lääkitykseen sitoutuminen on heikkoa, koko hoito kyseenalaistuu oikeasta lääkevalinnasta huolimatta. Masennuslääkityksistä toteutuu ohjeen mukaan vain kaksi kolmasosaa. Suomessa määrätään vuoden 2001 Suomen Lääketilaston mukaan noin miljoona masennuslääkereseptiä. Hoitoon sitoutumisen lisääminen olisi ensiarvoisen tärkeää hoidon tavoitteiden, mm. itsemurhien vähentämisen, kannalta.

Pekka Eränkö

Kokouksessa

Kokoukset ovat merkittävin päätöksentekopaikka demokraattisesti toimivissa yhteisöissä. Niissä linjataan toiminnan suuntaviivoja, päätetään uusista toimintatavoista, lopetetaan vanhat projektit ja päätetään esitysten hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Periaatteessa kokous voi olla pieni kahdenkeskinen palaveri, suuri yhtiökokous ja kaikkea siltä väliltä. Toisten mielestä paras kokous on se, jota ei pidetä.

Juha Pekka Turunen

Lääkäriliiton lausunto: Hoitotyön teoriakoulutusta lähennettävä käytäntöön

Lääkäriliitto on pyynnöstä antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmaksi.

Kansainväliset lääkärijärjestöt yhdessä tupakkaa vastaan

Viimeinen neuvottelukierros maailmanlaajuisen tupakkasopimuksen (The WHO Framework Convention on Tobacco Control) solmimiseksi alkaa Maailman terveysjärjestö WHO:n päämajassa helmikuun puolivälissä. WHO:n 191 jäsenmaata yrittävät päästä yhteisymmärrykseen tupakan tuotantoa ja kulutusta maailmanlaajuisesti rajoittavasta ja juridisesti sitovasta sopimuksesta.

Mika Vehkasaari

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri: Henkilöstöjohtamista ja työnantajapolitiikkaa kehitettävä

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri pitää tärkeänä, että kunnissa otetaan käyttöön strateginen henkilöstöjohtaminen.

Mika Vehkasaari

Lääkäripäivien 2004 suunnittelu on käynnissä - ohjelmaehdotukset kerätään helmikuun aikana

Viime Lääkäripäivät osoittivat jälleen, että päivät ovat lääkärien ykköstapahtuma Suomessa. Päivien 70 koulutustilaisuuteen osallistui yhteensä 4 385 henkilöä.

Patologian laatutunnuksen omaavat yksiköt

Suomen Lääkäriliiton laatuneuvosto myöntää IAP:n (International Academy of Pathology) laadunvarmistustyöryhmän lausunnon perusteella patologian laatutunnuksia. Laatuneuvosto on kokouksessaan 11.12.2002 myöntänyt patologian laatutunnuksen seuraaville yksiköille 1.1.-31.12.2003. Laatutunnuksen mukainen toimiala on esitetty sulkeissa.

Jälleen valitaan 200 tapaa parantaa maailmaa Lääkäriliitto mukana usealla tavalla eduskuntavaaleissa

Eduskuntavaaleissa valitaan jälleen 200 tapaa parantaa maailmaa - myös terveydenhuoltoa. Terveys ja terveyspalvelut nousevat jatkuvasti kärkisijoille kansalaisten arvostuksia koskevissa mielipidemittauksissa. Lääkäriliitto on omalta osaltaan nostamassa vaalien alla esille terveydenhuollon kysymyksiä. Liitto tukee myös eri tavoin jäseninään olevia kansanedustajaehdokkaita.

Mika Vehkasaari