78088 osumaa

Terveyskeskusten päivystys

Terveyskeskusten päivystyksessä on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut erittäin suuria muutoksia. Erityisesti yöaikainen päivystys on kautta maan keskittynyt sairaaloihin. Terveyskeskusten yöaikaisesta päivystyksestä vastaavat sairaalat ensisijaisesti omalla työvoimallaan. Keskussairaaloiden yhteyteen on kuitenkin perustettu jo kolme sellaista päivystyspistettä, joiden lääkärityövoimasta huolehtivat alueen terveyskeskuslääkärit. Lisäksi useissa sairaanhoitopiireissä on valmisteilla samanlaisia päivystysjärjestelmiä. Toinen yleistyvä ilmiö on lääkärityövoimaa välittävien reppufirmojen lisääntyminen päivystyksen toteutuksessa sekä edellä mainitunlaisissa päivystysjärjestelyissä että terveyskeskusten itse järjestämän päivystyksen toteutuksessa.

Mikko Kangas, Olli Meretoja, Mikko Murtonen, Outi Vanha-Kämppä

Iäkkäiden kaatumisvammojen akuuttihoidon kustannukset

Iäkkäille henkilöille sattuu paljon lääkärin hoitoa vaativia kaatumisvammoja. Vuonna 2000 akuuttia sairaalahoitoa vaatineiden vammojen kustannukset olivat 39 miljoonaa euroa ja lonkkamurtumien osuus niistä oli 82 %. Tutkimuksessa arvioitiin 65 vuotta täyttäneiden kaatumisvammojen akuutin sairaala- ja avohoidon kustannukset vuonna 2000 ja kustannusten ennusteet vuoteen 2030. Iäkkäiden henkilöiden kaatumisvammojen ehkäisyyn ja kustannusvaikuttavuuden tutkimiseen on aihetta.

Maarit Piirtola, Juho Akkanen, Harri Sintonen, Raimo Isoaho, Olli-Pekka Ryynänen, Sirkka-Liisa Kivelä

Sekavasti sähkömagneettikenttien terveysvaikutuksista

Sähkömagneettisten kenttien mahdolliset terveysvaikutukset ovat viime aikoina olleet toistuvasti esillä tiedotusvälineissä ja ovat monelle huolenaihe. Erilaisille oireillensa selitystä hakevat potilaat kiinnittävät helposti huomion ympäristön sähkölaitteisiin, oli kyse voimajohdoista, näyttöpäätteistä tai matkapuhelimista. Asiaa koskevaa tutkimustietoa on kuitenkin viime aikoihin saakka ollut saatavilla varsin niukasti. Tässä arvioitava kirja lupaa otsikossaan yhteenvetoa aihepiiriä koskevasta tietämyksestä, mille varmasti onkin kysyntää.

Anssi Auvinen

Suomalais-unkarilais-eestiläinen lääkäriseura 70 vuotta

Suomen, Unkarin ja Viron kulttuurisuhteilla on pitkät perinteet. Myös lääketieteen alalla on ollut hedelmällistä yhteistyötä, joka alkoi jo kauan ennen sotia. Lääkärit ovat pitäneet jo 1930-luvulla tärkeänä sekä kulttuurillisia että tieteellisiä yhteyksiä Suomen, Unkarin ja Baltian maiden kesken. Eri kollegaryhmät ovat pitäneet yhteyksiä, kokouksia ja luennoitsijavaihtoa yllä omilla erikoisaloillaan yhä enenevässä määrin nykyäänkin.

Paavo Sillanpää

Lääkärijohtajuus

Lääkärijohtajilla ei ole helppoa. Aina kun keskustellaan sairaanhoitopiirien, sairaaloiden tai terveyskeskusten ongelmista, keskustellaan myös johtajien kyvyistä hallita yksikköjensä toimintaa. Varsinkin lääkärijohtajien johtamistaitoa ja osaamista arvostellaan ankarasti. Heitä syytetään rahoituksen ja henkilökuntavajeen aiheuttamista ongelmista, vaikka usein oikeampi osoite olisi kunta, joka ei suostu realistiseen, toiminnalle välttämättömään budjetointiin. Alimitoitetut budjetit riittämättömine henkilöstömenoineen ovat liian tavallisia. Monet terveyskeskusten johtavista lääkäreistä ovatkin äänestäneet jaloillaan ja hakeutuneet uuteen työpaikkaan tavalliseksi terveyskeskuslääkäriksi. Valitettavasti johtavan lääkärin lähtiessä poistuu myös asiantuntija ja osaaja.

Kaisa Nissinen-Paatsamala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat