78088 osumaa

Oikeusasiamies tarkentaisi erikoissairaanhoitolakia

Oikeusasiamies puuttui myös hoitojonoihin. Oikeusasiamiehen HUS-aluetta koskevan selvityksen mukaan on epäiltävissä, että kunnat eivät ole varanneet asukkaidensa erikoissairaanhoitoon sellaisia määrärahoja, joilla kiireellisen hoidon ohella olisi voitu turvata myös muu tarpeellinen erikoissairaanhoito jäsenkuntien kaikille asukkaille kohtuullisessa ajassa. Paunion HUS:sta saamien tietojen mukaan jäsenkuntien kesken on suuria eroja hoitoonpääsyssä. Koska jonojen pituuteen vaikuttavat muutkin seikat kuin raha, oikeusasiamies katsoo, ettei selvityksen perusteella voida arvioida, missä määrin kyse on määrärahoista, missä määrin muista seikoista. Jos hoitoonpääsyyn vaikuttavat erot mm. eri sairaanhoitoalueiden toimintatavoissa tai hoitoon ottamisen kriteereissä, niiden poistaminen on kuntayhtymän tehtävä.

Kirurgisen hoidon vaikutus kuolleisuuteen paikallisessa eturauhassyövässä

Syövän hoidossa pyritään yleensä pahanlaatuisen kasvaimen kirurgiseen poistoon mikäli mahdollista. Eturauhassyövän suhteen tilanne on ollut kuitenkin ristiriitainen. Radikaalia prostatektomiaa on käytetty hoitomuotona viime vuosina yhä enemmän, mutta sen käyttö ei ole ollut yleisesti hyväksyttyä, koska eturauhassyövän luonnollista kulkua ei ole katsottu tunnettavan riittävästi. Myöskään toimenpiteen hyödystä muihin hoitoihin verrattuna ei ole tähän mennessä ollut käytettävissä yhtään satunnaistettua tutkimusta. Asiaan on saatu nyt uutta näkemystä kun pohjoismainen työryhmä on julkaissut ensimmäisen raporttinsa SPCG 4 -tutkimuksestaan (The Scandinavian Prostatic Cancer Group Study Number 4).

Ossi Lindell

Lyhyesti: Influenssarokote ja sydäntapahtumat

Äkillisiä sepelvaltimotautikohtauksia esiintyy enemmän flunssakausina. FLUVACS-tutkimuksen pilottivaiheessa satunnaistettiin talvikauden aikana 301 vastikään sydäninfarktin sairastanutta tai pallolaajennustoimenpiteessä ollutta potilasta influenssarokotukseen tai vertailuryhmään. Ryhmien hoidossa ei muuten ollut eroa. Puolen vuoden seurannassa rokotusryhmän sydänkuolleisuus (2 % vs 8 %) ja sydäntapahtumien vaara (11 % vs 23 %) olivat pienempiä kuin verrokeilla. Tämä alustava, hyvin pieneen aineistoon perustuva tutkimus on mielenkiintoinen, vaikkakaan ei vielä vakuuttava. Tulos ei ole ainakaan hillitsemässä riskiryhmien nykyistä rokotuskäytäntöä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Varhainen hoito voisi parantaa vanhusten masennuksen huonoa ennustetta

Hollantilaisessa väestötutkimuksessa seurattiin 277:n masennuksesta kärsivän, 55-85 vuoden iässä tutkitun potilaan tilaa kuuden vuoden ajan. Potilaista vain 23 % toipui masennuksestaan, 44 %:lla taudinkulku oli vaihteleva mutta ennuste kokonaisuudessaan huono, ja 32 %:lla masennus oli krooninen. Ennuste oli paras subkliinisistä oireista kärsivillä potilailla ja huononi sairaudenkuvan mukaan seuraavassa järjestyksessä: masennustila, dystymia eli pitkäaikainen masennus ja kaksoismasennus. Subkliinisistäkin oireista kärsivillä sairauden kulku oli usein huono, koska he sairastuivat usein kaksoismasennukseen. Vanhusten masennuksen kulku näyttääkin olevan huonompi ja sen aiheuttama rasitus suurempi kuin on oletettu. Samalla tutkimus korostaa varhaisen intervention merkitystä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Formoterolilisä auttaa astman kontrollissa

Tutkimuksissa ja kliinisessä käytännössä on todistettu inhalaatiosteroidien apu astman hoidossa, samoin on osoitettu niihin lisätttyjen pitkävaikutteisten beeta2-sympatomimeettien hyöty astmatasapainon ylläpidossa. Nyt tutkittiin lumekontrolloidusti 663 oireisen astmapotilaan aineistosta, miten (e)formoterolin (18 myyg/pv jauhesumuttimesta) lisääminen budesinidilääkitykseen (800 myyg/pv) auttaa astmatasapainon saavuttamisessa. Formoterolia saaneet saavuttivat hyvä kontrollin 10 päivää nopeammin kuin pelkästään budesonidia käyttäneet, ja sama koski myös ventilaatiofunktioita ja mm. elämän laatua. Lisäksi 6 kuukauden seurannassa lieviä pahenemisvaiheita esiintyi formoterolia käyttäneillä vähemmän. Tulokset tukevat eräällä lailla yleistyneempää käytäntöä pienen inhaloitavan steroidiannoksen ja pitkävaikutteisen sympatomimeetin yhdistämisestä astman ylläpitohoitona.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Aivovamma altistaa eliniäksi psyykkiselle häiriölle

Turkulaistutkijat seurasivat aivovammapotilaiden psykiatrista tilaa 30 vuoden ajan. Tässä tähän mennessä pisimmässä tutkimuksessa todettiin 48 %:lla jokin I akselin ja 62 %:lla II akselin (persoonallisuuden) häiriö. Yleisimpiä häiriöitä olivat masennus (27 %), alkoholin väärinkäyttö tai -riippuvuus (12 %), paniikkihäiriö (8 %) ja psykoottinen häiriö (7 %). Estynyt, paranoidinen ja skitsoidinen persoonallisuus olivat yleisimmät persoonallisuushäiriöt, mutta 15 %:lla oli orgaaninen persoonallisuuden muutos. Tämä pääkirjoituksessakin huomiota osakseen saanut tutkimus osoitti, että aivovamma altistaa psyykkiselle häiriölle vuosikymmenien ajaksi, joten seurantaan on aihetta.

Raimo Kr Salokangas

Henoch-Schönleinin purppuraa seurattava pitkään

Henoch-Schönleinin purppura on lapsille ilmaantuva autoimmuunisairaus, johon klassisesti liittyy kolme löydöstä: alaraajapurppura, munuaismuutos (glomerulonefriitti) vatsakipuineen sekä artriitti. Oireyhtymään liittyvän nefriitin pitkäaikaisseurannasta on vallalla eri käsityksiä, koska ei ole varmuutta siitä, kenelle kehittyy munuaisten vajaatoiminta. Kliinikkoa auttaa oululais-helsinkiläisenä yhteistyönä tehty selvitys, jossa seurattiin 52 potilasta aikuisuuteen asti; keskimääräinen seuranta-aika oli 24 vuotta (vaihteluväli 16-37 v).

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat