Mies ei ole turvassa edes oman äitinsä kohdussa

Opiskeluaikana minulle opetettiin, että äidin kohdussa ihminen on maailman turvallisimmassa paikassa. Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin pala palalta romuttaneet tätä lapsenuskoani. Monilla ruumiillisilla sairauksilla, kuten sydän- ja verisuonisairauksilla, verenpainetaudilla ja diabeteksella näyttää olevan juurensa ihmisyksilön sikiöaikaisessa kehityksessä ja sen häiriöissä. Sama koskee psyykkisiä häiriöitä. Toistuvasti on havaittu, että esimerkiksi raskaudenaikaiset virusinfektiot ja synnytyskomplikaatiot lisäävät riskiä sairastua aikuisiässä skitsofreniaan. Nyt vastaavanlaista on havaittu myös masennuksen osalta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lähisukulaisen astma ja astmaan sairastuminen

Astman suvuittainen esiintyminen on yleisesti tunnettua, mutta kuinka suvussa esiintyvän astman vaikeus vaikuttaa astmaan sairastumiseen tai sairauden vaikeuteen. Tätä selvitettiin 944 henkilön tutkimuksessa; tutkituista 348 oli astmaatikkoja, 239 sukulaisia, joilla oli astma, ja 357 terveitä astman osalta. Lisäksi oli käytössä tietoja 3 467:stä ensi asteen sukulaisesta. Jos lähisukulaisena oli aikuinen astmaatikko, astmariski (odds ratio) oli 3,4, ja jos sukulainen oli lapsiastmaatikko, riski oli 4,5. Vaikka astman vaikeus ei ollut yhteydessä em. esiintymisen frekvenssiin, havaittiin kuitenkin yhteys suvussa esiintyvän astman vaikeuteen, silloin kun astmaa esiintyi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalisten tilanteiden pelko ja elämänlaatu

Amerikkalaistutkimuksen mukaan 8 % väestöstä kärsii merkittävästä sosiaalisten tilanteiden pelosta, ja vajaalla puolella näistä on lisäksi jokin muu psyykkinen häiriö, kuten masennus. Vain 0,5 % oli edeltäneen vuoden aikana tullut oikein diagnosoiduksi, vaikka 44 % oli käynyt mielenterveysspesialistin luona tai saanut masennuslääkkeitä. Elämänlaatu oli huonompi ja terveyspalvelujen käyttö yleisempää kuin normaaliväestössä. Lähes 22 % oli lisäksi yrittänyt itsemurhaa. Jos lisänä oli muu psyykkinen häiriö, tilanne oli vielä huonompi. Sosiaalisesta pelosta kärsivien tulot olivat keskimäärin 10 % pienemmät kuin normaaliväestön ja todennäköisyys, että he säilyttivät työpaikkansa, oli 14 % huonompi. Miten lienee meillä?

Raimo Kr Salokangas

Lääkekorvauksiin viime vuonna lisärahaa 537 miljoonaa markkaa

Lääkekustannusten kasvu nopeutui viime vuonna muutamaan edellisvuoteen verrattuna. Kelan korvausten piiriin kuuluneiden lääkkeiden kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuodesta 710 miljoonalla markalla, mikä oli 11 % enemmän kuin vuoden 2000 vastaava luku. Korvauksia maksettiin 4,57 miljardia markkaa. Lipidilääkkeiden tulo erityiskorvattaviksi myös sepelvaltimotautipotilailla selittää melko suuren osan kasvusta, mutta myös lääkehoidon uudistumisella oli tähän merkittävä vaikutus.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan lääkearviointiviraston (EMEA) yhteydessä toimiva lääkevalmistekomitea on hyväksynyt progestogeenia (norelgestromiini) ja etinyyliestradiolia sisältävän iholaastarivalmisteen (Evra, Janssen-Cilag) raskauden ehkäisyyn. Valmistetta käytetään kolme seitsemän päivän jaksoa, joita seuraa viikon tauko.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO korostaa influenssarokotusten merkitystä

WHO toteaa influenssaepidemian saavuttavan pian huippunsa pohjoisella pallonpuoliskolla ja kenties jonkin verran tavallista myöhemmin. WHO:n mukaan influenssarokotteet ovat erittäin turvallisia ja influenssarokotuksia annetaan vuosittain yli 230 miljoonaa. Näin estetään sairastumisia, työstä poissaoloja ja erityisesti kroonisesti sairaiden ja vanhusten kuolemia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Päivystyspotilaan pitkittynyt yskä

Suomen Lääkärilehti alkaa julkaista etupäässä nuorille lääkäreille ja opiskelijoille tarkoitettua Päivystäjän palstaa. Siinä käsitellään varsinkin avoterveydenhuollon päivystyksessä ja vastaanotolla usein esille tulevia käytännön ongelmia. Palstaa toimittavat LT Pekka Mäntyselkä ja professori Esko Kumpusalo Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääke- tieteen laitokselta.

Raimo Puustinen, Pekka Mäntyselkä

Erojen ehkäisy vahvaksi tavoitteeksi

Kaikki tutut ovat sinkkuja. Tai eronneita. Se on ihan uskomatonta, miten kaikki suhteet kaatuvat. Näin totesi 2- ja 4-vuotiaitten lasten yksinhuoltajaäiti sanomalehtiartikkelissa, joka käsitteli nuoria 25-35-vuotiaita aikuisia. Hän näkee pätkäelämässä kaiken syyn.

Seija Sihvola

Kengästä potkua työhön ja elämään Psyykkinen varhaiskuntoutus moniammatillisena yhteistyönä

Oulun Diakonissalaitoksen Kuntotalon, Raahen ja Nivalan terveyskeskusten työterveyshuoltojen ja Kelan yhteisesti toteuttamassa psyykkisen varhaiskuntoutuksen kokeiluprojektissa oikea-aikainen moniammatillinen tutkimus ja ryhmäpainotteinen kuntoutus yhdistettynä laaja-alaiseen verkostoitumiseen vähensi kuntoutujien masennusta samoin kuin stressin ja oireiden kokemista sekä lisäsi koherenssin tunnetta vuoden seurannassa. Kuntoutujat kokivat työkykynsä parantuneen ja kaikki projektiin osallistuneet olivat työkykyisiä vuoden seurannassa.

Marja-Liisa Kauhanen, Paavo Rissanen, Jorma Kiuttu, Jouko Luotola Tuulikki Tuurinkoski, Leena Männistö, Mia Rivinoja

Psykosomaattinen poliklinikka - tärkeä osa lastenpoliklinikan toimintaa

Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikön ja lastentautien klinikan yhteistyönä selvitettiin lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon tarvetta lastentautien poliklinikalla. Projektissa todettiin, että ainoastaan noin puolet lapsista ja nuorista, joilla kokeneet hoitajat arvioivat olevan selvää psykiatrisen selvityksen tarvetta, olivat sellaista saaneet. Kokeiluprojektin aikana sekä potilaiden että heitä hoitavan henkilökunnan yhteydenotot psykiatriseen sairaanhoitajaan lisääntyivät huomattavasti.

Ritva Erkolahti, Outi Abrahamsson, Outi Laine, Marja-Riitta Ståhlberg, Jussi Mertsola