Tyypin XVIII kollageeni ja signaalitekijät ohjaavat kudosrakenteen syntyä

7.12.2001 Oulun yliopisto

Yanfeng Lin

Inhaloitavien steroidien vaikutus astmalasten lisämunuaiskuoren toimintaan, luuston aineen-vaihduntaan ja kasvuun

7.12.2001 Kuopion yliopisto

Senja Kannisto

Syöttösolun proteinaasien merkitys ihon rakkulan muodostuksessa

7.12.2001 Kuopion yliopisto

Renata Kaminska

Tympanometria välikorvatulehduksen diagnostiikassa ja seurannassa alle 2-vuotiailla lapsilla

8.12.2001 Tampereen yliopisto

Arto Palmu

Kuivaa ruutia syöpään (pääkirjoitus SLL 12/2002)

Ihmisen osteosarkoomasolulinjan (Saos-2-His-273) solujen mutantti-p53:n tuotantoa pystytään lisäämään tetrasykliinien avulla. Tällä menetelmällä voidaan arvioida, kuinka paljon solujen kiihtynyt kasvu johtuu muuntuneesta p53-valkuaisesta, ja missä määrin jostain muusta. Kun viljelmissä testattiin suuri määrä erilaisia pienehköjä molekyylejä, joita on kehitetty mm. lupaaviksi syöpälääkkeiksi (Developmental Therapeutics Program, National Cancer Institute), löytyikin yksi panssarinyrkki, PRIMA-1 (p53 reactivation and induction of massive apoptosis) (4). Se on pienehkö rengasrakenteinen molekyyli, aivan lääkkeen näköinenkin (4).

Eduskunta keskusteli terveydenhuollosta (pääkirjoitus SLL 12/2002)

Välikysymyksen laatijat ennakoivat lisäksi, että Kansallinen terveydenhuoltoprojekti tuottaa kyllä suuren joukon ehdotuksia terveydenhuollon toimivuuden parantamiseksi, mutta ne toteutuvat vasta vuosien päästä. Sairaaloiden leikkausjonoissa on yli 100 000 potilasta, joista osa on välittömän hoidon tarpeessa. Lääkärien siirtyessä yhä enemmän yksityissektorille lääkäripula on kasvava ongelma. Yksityissektori kasvaa maksukykyisten kansalaisten siirtyessä yhä enemmän sen käyttäjäksi. Maahan on syntymässä kahden kerroksen terveyspalvelujärjestelmä amerikkalaiseen malliin. On selvää, että näin rämäkkä, vaikkakin selvästi poliittisista syistä eduskuntavaalien alle ajoitettu välikysymys saa aikaa keskustelua. Seuraavana päivänä eduskunnan täysistunnossa käytettiinkin reilut 130 puheenvuoroa, joiden analysointi antaa hyvän kuvan siitä, millaisia käsityksiä maan korkeimman hallintoelimen sisällä terveydenhuollon tilasta liikkuu.

Lääkärimatrikkeli tarvitsee jokaisen lääkärin tiedot (pääkirjoitus SLL 12/2002)

Lääkärimatrikkeli voi palvella perustehtäväänsä ainoastaan, jos siihen saadaan kattavasti kaikkien lääkäreiden tiedot. Tietojen puuttuminen haittaa jokaisen lääkärin työtä hänen koettaessaan käyttää matrikkelia optimaalisesti. Lääkärimatrikkelin arvoa on korostanut huomattavan laaja lääkäreiden koulutus- ja työuran, julkaisutoiminnan, luottamustoimien ja harrastusten sekä perhetietojen esittely. Näin kukin lääkäri profiloituu omaksi yksilökseen tässä koko ammattikuntamme tärkeimmässä esittäytymisteoksessa. Nyt matrikkelista suunnitellaan ensi kertaa tehtäväksi myös sähköinen versio CD-levykkeelle tai Lääkäriliiton suljetuille internet-sivuille jäsenistön käyttöön. Sähköinen matrikkeli ei korvaa kirjana painettavaa teosta, mutta siihen on mahdollista sisällyttää varsin kattavat hakutoiminnat. Näin tulisi mahdolliseksi hakea esimerkiksi tietyn erikoisalan lääkärit tietyltä paikkakunnalta tai nimilista kurssitapaamisten ja vastaavien juhlien järjestämiseen. Päätöstä sähköisistä versioista ei ole vielä tehty ja on mahdollista, että ne tuotetaan vasta kirjan painamisen jälkeen.

Julkisen terveydenhuollon palvelu entistä ystävällisempää

Kyselytutkimus tehtiin Terveyden suunta 2003 -seminaaria varten. Seminaarissa puhunut terveyskeskuslääkäri Kati Myllymäki totesikin, että potilaan kohtaaminen lääkärin tai hoitajan kanssa on koko toiminnan ydin.

Antibiootista apua sepelvaltimotautiin?

Nyt julkaistut tulokset tukevat ajatuksia siitä, että sepelvaltimotauti on – osittain – tulehdustauti. Keuhkoklamydiainfektio puolestaan saattaa olla yksi tulehduksen syy. Todennäköisin tuoreen löydöksen selitys onkin klaritromysiinin antibakteerivaikutus, mutta lääkkeen suoraa anti-inflammatorista vaikutusta ei silti ole syytä unohtaa. Lisäksi on vielä nyt huomattava, että esitetty aineisto, ja erityisesti tutkimuksessa havaittujen sydäntapahtumien määrä, on pieni. Mikäli havainto kyetään vahvistamaan muuallakin ja suuremmissa tutkimuksissa, on ehkä myös rokotekehittäjien syytä valpastua.

Yleislääkäri ja täydennyskoulutuksen sekahedelmäsoppa

Lääkärijärjestöjen yhteistyönä on juuri perustettu arviointineuvosto pohtimaan täydennyskoulutuksen arviointikriteereitä, jotka auttaisivat lääkäreitä ja työnantajia arvioimaan koulutustilaisuuden laatua ja hyödyllisyyttä. Tämä on enemmän kuin tarpeellista, sillä yleislääkärin koulutuksen tarve on lähes rajaton. Tieto vanhenee yhä nopeammin, ja tämä stressaa sekä lääkäriä että sellaista vastuuntuntoista työnantajaa, joka pyrkii vastaamaan työntekijöidensä koulutustarpeisiin.

Helena Kemppinen