Ministeriö kandisijaisten kimpussa

Lääketieteen opiskelija on voinut toimia Suomessa tilapäisesti lääkärin tehtävissä, eli sijaistaa lääkärin toimen pätevää haltijaa. Kandidaatilta on viime vuosina vaadittu sijaistuksen edellytyksenä vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot. Maaliskuun 13. päivänä sosiaali- ja terveysministeriön nettitiedotuksessa oli pieni informaatio siitä, että ministeriö oli samana päivänä lisännyt asetukseen rajoitteen, jonka mukaan em. opiskelijoilla ei enää ole oikeutta toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Asetus tuli voimaan 1.4., eli noin parin viikon kuluttua sen antamisesta.

Taito Pekkarinen

Vertaistukea samassa veneessä

- Vertaistukihenkilö on vammautuneelle elävä esimerkki siitä, että elämä jatkuu, sanoo Invalidiliiton kuntoutuspäällikkö Hely Streng.

Suvi Sariola

Ei mitään pikkupsykologeja

27-vuotiaan Jukka Parviaisen osittainen neliraajahalvaus on peräisin sukellusonnettomuudesta viiden vuoden takaa. Nykyään hän työskentelee Käpylän kuntoutuskeskuksessa kehittämässä selkäydinvammaisten vertaistukea.

Kansallinen terveysprojekti ehdottaa hoitoonpääsyn määräaikoja lakiin

Periaate hoitoon pääsystä kohtuuajassa on kirjattava lakiin vuoteen 2005 mennessä, ehdottaa kansallinen terveysprojekti. Jos kunta ei kykene järjestämään hoitoa määräajassa omissa yksiköissään, sen on järjestettävä hoito muualta. Potilaan omavastuuosuus ei kuitenkaan saa muuttua. Pääministeri Paavo Lipposen mukaan asiasta valmistellaan nopeasti tarkempi ohjeistus.

Suvi Sariola

Yksilölliseen hormonikorvaushoitoon

Epidemiologisten tutkimusten perusteella vaihdevuosien jälkeisen hormonikorvaushoidon olisi pitänyt palauttaa naisen sepelvaltimoille niiden nuoruuden suoja. Mekanismitkin olivat selvät: estrogeenit mm. vähentävät veren pahan LDL- ja suurentavat sen hyvän HDL-kolesterolin pitoisuuksia. Kliiniset suuret tutkimukset (esim. HERS) kulkivat kuitenkin omia polkujaan. Korvaushoidon alussa sydäntapahtumia oli jopa normaalia enemmän. Tämän on arveltu johtuneen hoidon alun lisääntyneestä tromboosivaarasta ja mahdollisesti sepelvaltimoiden tulehduksen kiihtymisestä. Vasta myöhemmin hormonihoidon etujen - mm. lipidivaikutusten avulla - otaksuttiin tulevan esille. Siksi suosituksissa kehotettiin varovaisuuteen: sepelvaltimopotilaille korvaushoitoa ei pitäisi aloittaa, ei ainakaan ennen kuin hyödyt ja vaarat voidaan arvioida (N Engl J Med 2002;346:1017-8.

Pekka Leinonen

Uniapneaohjelma ottaa rohkeita askelia

Tällä viikolla julkistettu valtakunnallinen uniapneaohjelma vetää hoitolinjoja vuosille 2002-2012. Tarkoituksena on sekä ennaltaehkäistä tautia että rakentaa potilaille sellainen hoitoverkosto, jossa heidät otetaan kokonaisvaltaisesti hoidon ja kuntoutuksen piiriin.

Ulla Järvi

Kelasta kuntoutusta toiseksi eniten mielenterveyshäiriöihin

Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet toiseksi suurimmaksi sairausryhmäksi, jonka perusteella Kela myönsi kuntoutusta viime vuonna. Mielenterveyshäiriöiden perusteella Kelasta sai kuntoutusta yli 17 000 suomalaista, joista 6 700 oli psykoterapiassa. Eniten kuntoutusta myönnettiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella; niitä oli 42 %:lla kuntoutujista.

Ulla Toikkanen

Allerginen nuha on hoitamisen arvoinen

Allerginen nuha on merkki nenän limakalvon inflammaatiosta ja se on merkittävä astman riskitekijä - onhan kyse yksistä ja samoista hengitysteistä. Allergista nuhaa sairastavien suhteellinen astmariski on viisinkertainen. Tehostamalla allergisen nuhan hoitoa saatetaan vähentää myös astman vaaraa.

Marianne Jansson

Amalgaamia aina vain

Hopea-elohopeaseoksesta hampaiden paikkausaineena on ensimmäiset maininnat kiinalaisissa kirjoituksissa vuodelta 659. Meidän tuntemamme hammasamalgaamin historia alkaa kuitenkin vasta vuodesta 1833. Tuolloin ranskalaiset Crawcourin veljekset veistivät hopearahoista lastuja elohopeaan, jolloin syntyi helposti muovautuva, hampaiden paikkaukseen soveltuva, kovettuva massa. Ainetta lähdettiin kaupittelemaan Yhdysvaltoihin, ja sen jälkeen amalgaamin historia onkin ollut vuoroin voittokulkua, vuoroin sotaa (Arno Forsius, henkilökohtainen tiedonanto).

Jukka H. Meurman

Työperäiset HIV-altistustilanteet Helsingin seudulla vuonna 2000

HIV-infektio on Suomessakin yleistynyt piikkihuumeita käyttävien parissa, ja samalla myös työperäisten verialtistustilanteiden määrä on lisääntynyt. Vuonna 2000 kävi HUS:n Meilahden ja Auroran sairaaloissa 35 henkilöä mahdollisen HIV-positiivisen verialtistustilanteen takia. Heistä 15 oli terveydenhuollossa työskenteleviä, 9 poliisia, 6vartijaa ja 5 muissa ammateissa toimivia. Ehkäisevä HIV-lääkitys aloitettiin 20 altistuneelle. Varmoja C-hepatiittialtistuksia oli 11 ja B-hepatiittialtistuksia 3. Yhtään työperäistä virustartuntaa ei seurannassa todettu. Verialtistustilanteiden ehkäisy, viiveetön HIV-profylaksin aloitus ja riskiammateissa toimivien B-hepatiittirokotussuoja ovat työperäisten tartuntojen torjunnan kulmakiviä.

Veli-Jukka Anttila, Matti Ristola, Jukka Suni