Peutz-Jeghersin oireyhtymään liittyvän LKB1-kasvunrajoite-geenin toiminta

15.12.2001 Helsingin yliopisto

Antti Ylikorkala

Jäsenistö

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky, Turun yliopistollisen keskussairaalan keuhkosairauksien klinikan ylilääkärin virkaan dosentti Kari Liippo 1.5.2002 lähtien.

Amalgaamia aina vain (pääkirjoitus SLL 15/2002)

Hammasamalgaami olisi erinomainen paikka-aine, ellei siitä vapautuisi elohopeaa. Elohopea on myrkkynä tunnettu tuhansia vuosia ja sen toksikologia tuttua lääke- ja ympäristötieteiden historiaa. Juuri ympäristösyistä ovat Suomenkin viranomaiset antaneet määräyksiä amalgaamin käytön rajoittamisesta ja jätteen talteenotosta hoitoyksiköissä. Väitteet amalgaamipaikkojen yleisterveydellisistä haittavaikutuksista ovat harvoja yliherkkyystapauksia lukuun ottamatta näyttöä vailla.

Potkua terveydenhuollon kehittämiseen (pääkirjoitus SLL 15/2002)

Projektin lähtökohtana oli havainto terveydenhuoltomme kriisiytymisestä ja uhkaavasta rahoitusvajeesta. Tavoitteena oli turvata terveyspalvelujen saatavuus kaikille kansalaisille heidän tarpeitaan vastaavasti perustuslain säätämällä tavalla. Potilaalle oli myös taattava riittävä tiedonsaanti ja osallistuminen häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Ministeriö kandisijaisten kimpussa (pääkirjoitus SLL 15/2002)

Ministeriö perusteli esitystään lääketieteellisen tiedon ja teknologian nopealla kehityksellä. Yli kymmenen vuotta opiskelleiden opiskelijoiden tiedot ja taidot eivät ministeriön arvion mukaan välttämättä vastaa nykytietämystä eivätkä muutenkaan enää ole ajantasaisia, josta syystä sijaisena toimimismahdollisuus lopetetaan.

EU-komission ehdotus vaikeuttaisi lääkärien liikkuvuutta

– Asia on lääkärikunnan kannalta mitä merkityksellisin. Ehdotushan tulisi korvaamaan sektoridirektiivit, mukaan lukien lääkärikoulutusta koskevan direktiivin uudella yleisen järjestelmän mukaisella direktiivillä, todetaan lausunnossa. Tämän vuoksi tulee Lääkäriliiton mielestä direktiivin käsittelyssä kuulla laajalti eri eurooppalaisia lääkärijärjestöjä.

Yksilölliseen hormonikorvaushoitoon

Aiemmin tällaisena hoitotehon ennustajana on pidetty lipoproteiini Lp(a):ta. Jos sen pitoisuus veressä on suuri, hoito on todennäköisesti hyödyksi (N Engl J Med 2002;346: 1017–8). Nyt tuoreessa tutkimuksessa on menty perusteisiin, estrogeenireseptoriin, upouutta farmakogenetiikkaa! Nimittäin estrogeenireseptori-a:n geenipolymorfian (geenirakenteen) avulla pystytään löytämään ne naiset, joiden veren HDL-kolesterolin pitoisuutta estrogeenihoito erityisesti lisää (N Engl J Med 2002;346:967–74). Tämähän on jo sinänsä myönteistä, mutta onko geenilöydöksestä kliinistä apua hoitovalinnassa? Nimittäin HDL-kolesterolin säätelykin on lipiditutkijoiden kompastuskiviä. Nykyharppausta on silti pidettävä uuden ajan alkuna, kliinisten lääkärien haasteena, ja luultavasti lähivuosina hormonihoito valitaankin yksilöllisesti farmakogenetiikan ja uusien – tai vanhojen – biologisten mittarien mukaan.

Allerginen nuha on hoitamisen arvoinen

Allergialääkärien kansainvälinen työryhmä on yhteistyössä WHO:n kanssa toteutetussa ARIA-hankkeessa (Allergic Rhinitis and its Impact on Asthma) laatinut allergisen nuhan uudet hoito-ohjeet. Tavoitteena on varhainen tunnistaminen ja hoito.

Terveydenhuollon vaikuttavuuden mittaaminen

Terveydenhuollon tutkimus- ja hoitomenetelmien kasvavien mahdollisuuksien, potilaan hoidonsaantihalun ja niukkenevien resurssien välisessä ristiriidassa korostuu tarve pitäytyä vaikuttaviin tutkimus- ja hoitomenetelmiin. Sekä poliitikko- että asiantuntijapäättäjät ja myös potilaat tarvitsevat luotettavaa tietoa hoidon vaikuttavuudesta, ja tätä tietoa on kasvavassa määrin saatavilla. Vaikuttavuustieto on yhdistettävä voimavarojen arviointiin ja arvovalintoihin. Vain näin kokonaisuus näkemällä voidaan tehdä inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti järkeviä päätöksiä.

Lauri Nuutinen

Värdering av hälso- och sjukvårdens genomslagskraft

I det motsatsförhållande som råder mellan å ena sidan förbättrade möjligheter till utredning och behandling inom hälso- och sjukvården och å andra sidan patientens önskan att få vård, samtidigt som resurserna inom sjukvården krymper, accentueras behovet av att tillämpa undersöknings- och behandlingsmetoder med dokumenterad effekt. Beslutsfattare som företräder politiker och sakkunniga behöver, liksom även patienterna, få tillförlitlig information om vårdens effektivitet. Tillgången till denna kunskap blir hela tiden bättre. Information om kostnadseffektivitet måste sammankopplas resursbedömning och ges utifrån värdenormer. För beslut som ur ett mänskligt, socialt och ekonomiskt perspektiv är förnuftiga behövs en helhetssyn av detta slag.

Lauri Nuutinen