IARC:n asiantuntijaryhmä: Mammografiaseulonnat vähentävät vaaraa kuolla rintasyöpään

Rintasyöpäseulontoihin osallistuminen ehkäisee 50-69-vuotiaiden naisten kuolemia selvästi. Joukkotarkastuksiin osallistuneiden naisten vaara kuolla rintasyöpään pieneni noin 35 prosenttia, osoittaa WHO:n asiantuntijaryhmän selvitys. Seulonnan hyödyllisyydestä alle 50-vuotiaille ei ole pitävää näyttöä.

Suvi Sariola

Kemokiinitutkimuksesta odotetaan täsmähoitoja atooppiseen ihottumaan

Kudosspesifisiä täsmälääkkeitä atooppiseen ekseemaan, allergisen kosketusihottumaan ja psoriaasiin saattaa olla luvassa, kun kemokiinien merkitystä näiden sairauksien synnyssä saadaan selvitetyksi. Nämä tulehdussoluja houkuttelevat välittäjäaineet ovat kiinnostuksen kohteena myös muiden sairauksien, mm. astman ja Crohnin taudin tutkimuksissa.

Marianne Jansson

Vuoden Opettajat palkittiin

Lääketieteenkandidaattiseura on palkinnut farmakologian apulaisopettaja, LT Pekka Rauhalan Vuoden Luennoitsijana. Rauhalaa on kiitetty selkeästä ja asiapitoisesta luentotyylistä sekä luentojen perusteellisesta ennakkovalmistelusta. Vuoden Opetushenkilönä palkittiin sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri, LT Marjo Hahka-Kemppinen, jonka suureksi vahvuudeksi mainittiin potilaaan ja lääkärin vuorovaikutukseen ja erityisesti syöpään sairastuneen potilaan kohdaamiseen liittyvät seikat lääkärikoulutuksessa. Vuoden Ryhmäopettajana palkittiin oikeuspatologian assistentti LL Päivi Mäkelä-Bengs. Hänen erinomaisesti valmistellut ryhmäopetuksensa oikeuslääketieteen vaikeista aiheista saivat erityiskiitosta.

Miesten suusyövät vähentyneet, naisten lisääntyneet

Suusyöpä on aiemmin ollut nimenomaan alkoholia käyttävien ja tupakoivien miesten sairaus, mutta viime vuosikymmeninä tilanne on muuttunut. Miehillä suusyövän ilmaantuvuus on pienentynyt, naisilla taas suurentunut. Miehillä suusyöpien ilmaantuvuus on 2,4-kertainen naisten lukuihin verrattuna, kun vielä 1960-luvulla ero oli viisinkertainen.

Marianne Jansson

Työkyvyttömyyseläke- ja yksilöllisiä varhaiseläkehakemuksia hylätään aiempaa vähemmän

Kelan eläkehakemusten hylkääminen on vähentynyt, erityisesti vuonna 2001, todettiin työkyvyttömyyseläkkeen hakijan asemaa pohtineessa seminaarissa eduskunnassa. Kelan mukaan hylkäysten vähenemiseen on useampia syitä. Kelasta eläkettä hakevat henkilöt, joilla työeläke ei ole vähentänyt kansaneläkettä tai joiden työeläke on hyvin pieni. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kehitysvammaiset. Hakijakunta on siten valikoitunutta.

Ulla Toikkanen

Vanhustenhuollon hyvät periaatteet käytännöksi

Miten autetaan dementoitunutta vanhusta asumaan kotona? Mitkä ovat hyvän laitoshoidon tunnusmerkit? Miten vanhuspotilas kotiutetaan onnistuneesti?

In vivo, in vitro - in silico...

Biologinen ja lääketieteellinen tutkimus kuluttavat nykyään rutkasti aikaa, rahaa - ja tutkijoiden hermoja. Nykyiset laboratoriot ja osittain myös kliinisten tutkimusten alkuvaiheet voivat muuttua ratkaisevasti, jos biologisiin ilmiöihin otetaan systeemiteoreettinen näkökulma. Silloin tarvitaan mahdollisimman tarkkoja matemaattisia ja tilastollisia malleja, supertietokoneita, joihin on syötetty valtava määrä elävän elämän havaintoja. Niin syntyy virtuaalielämä: geenikartasta transkriptomi, transkriptomista proteomi, proteomista metabolomi, metabolomista elektroninen solu, elektronisesta solusta elektroninen potilas... Vaihe vaiheelta, geeneistä alkaen, voidaan luoda tarkkoja ja biologisen vaihtelun ymmärtäviä malleja. Supertietokoneiden uskotaan korvaavan koeputket, soluviljelyt, eläinkokeet ja osan kliinisestä tutkimuksestakin 10-20 vuoden kuluessa.

Pekka Leinonen

Laskimoperäisen säärihaavan hoito keinoihosiirteellä

Huolellisesta turvotuksen poistohoidosta huolimatta ei kaikissa laskimoperäisissä haavoissa saavuteta riittävää spontaania umpeenkasvua. Tällöin voi harkita ihonsiirtoa, tai uudempana vaihtoehtona keinoihosiirrettä, joka sisältää ihmisperäisiä keratinosyyttejä ja fibroblasteja kollageeniverkossa. Siirto tehdään polikliinisesti, mikä tekee siitä kustannuksiltaan vertailukelpoisen. Esitämme kokemuksemme keinoihosiirteen käytöstä yhdentoista säärihaavapotilaan hoidossa.

Kaija Lammintausta, Susanna Viitala, Anna-Liisa Vuori, Christer Jansén

Kantaseudun kiputilat

Kantapään kiputiloja esiintyy kaiken ikäisillä ihmisillä. Osa niistä liittyy vammoihin ja kovaan fyysiseen kuormitukseen, osa ilmaantuu ilman muistettavaa syytä tai seuraa tiettyjä sairauksia ja rakenteellisia jalan anatomisia muutoksia. Jatkuva liikkuminen, runsas seisominen ja urheilu altistavat kantapään kiputiloihin. Hyvän anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi kantaseudun hankalan tai kroonistuvan kiputilan diagnostiikassa tarvitaan usein röntgen- ja ultraäänikuvausta. Sen sijaan magneettitutkimus, isotooppikartta tai laboratoriotutkimukset ovat tarpeellisia suhteellisen harvoin.

Sakari Orava, Jussi Rantanen, Ilmo Helttula, Juha Kytömaa, Jouko Alanen, Urho Kujala

Altistumisen selvittäminen ammattisyöpäepäilyissä

Asbestin ja muiden työympäristötekijöiden aiheuttama syöpä on Suomessa edelleen ammattitautina alidiagnosoitu. Kaikki mesotelioomat ja monen vuoden ajan työssään asbestille altistuneiden keuhkosyöpä edellyttävät aina perusteellista työ- ja altistumishistorian selvitystä. Myös kvartsille altistuneen työntekijän ja silikoosipotilaan keuhkosyöpä samoin kuin monet muut harvinaisemmat työperäiset syövät voidaan korvata ammattitautina. Tämä edellyttää kuitenkin diagnostista valppautta epäillä ammattisyöpää ja riittävän perusteellista altistumisselvitystä ammattitautiharkinnan pohjaksi.

Antti Karjalainen