Styrelsenytt den 28 februari Läkarförbundet stöder inte direktreklam till allmänheten om receptmediciner

Styrelsen har tagit ställning till EU-kommissionens förslag om reklam för receptbelagda läkemedel direkt till konsumenterna. Läkarförbundet säger bestämt nej till kommissionens förslag om att delvis avreglera reklamen för receptbelagda läkemedel till allmänheten. Däremot stöder förbundet tanken på preciserad information till allmänheten om olika behandlingar och om läkemedel som ansluter sig till behandlingen.

Akavan työvaliokunta: Terveydenhuollon rahoituksessa kunta liian pieni yksikkö

- Terveydenhuollon rahoitustasoa on nostettava. Tämä edellyttää paitsi valtion panostuksia myös terveydenhuollon rakenteisiin muutoksia. Terveydenhuollon rahoittajayksikön kokoa tulee kasvattaa, sillä korostetun kuntakohtainen päätöksenteko kiihdyttää eriarvoistumista palveluiden saatavuudessa, toteaa Akavan työvaliokunta kannanotossaan.

Tutkimus: Työhyvinvointi pitkäjänteisen kehittämistyön tulosta

Hyvää tasoa oleva työhyvinvointi ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen kehittämisen tulosta. Työhyvinvoinnin parantaminen onnistui parhaiten niissä työpaikoissa, joissa hyvät käytännöt oli omaksuttu osaksi normaalia toimintaa. Tämä käy ilmi maan hallituksen Työssä jaksamisen ohjelman teettämästä tutkimusraportista Työhyvinvointi ei ole sattumaa.

Mika Vehkasaari

Jäsenistö

Kuopion yliopiston iho- ja sukupuolitautien apulaisopettajan virkaan LT Ilkka Harvima ajalle 1.3.2002-28.2.2007.

Sian keuhkonsiirteen varhaisen toimintahäiriön farmakologinen manipulaatio

30.11.2001 Helsingin yliopisto

Tiina Vainikka

Puudutus ja sedaatio silmäkirurgiassa

1.12.2001 Helsingin yliopisto

Helena Kallio

Skitsofrenialle altistavia geneettisiä riskitekijöitä

1.12.2001 Helsingin yliopisto

Jesper Ekelund

Uskomuslääkintää ja täydentäviä hoitoja (pääkirjoitus SLL 10/2002)

Uskomuslääkinnän syvempi tarkastelu voi opettaa jotain oleellista myös lääkärin toimesta, ainakin sen perinteestä. Hippokrateen ajoista luottamuksellinen ja lämmin potilas-lääkärisuhde on ollut parantamisen perusta. Paino kohtaamisessa on kuitenkin vähitellen siirtynyt isälliseltä lääkäriltä autonomiselle potilaalle (3). Usein potilaat hakevat vaihtoehtohoidoista juuri mahdollisuutta saada takaisin ainakin osan sairauden riistämästä autonomiasta osallistumalla omaan hoitoonsa ja ymmärtämällä sitä; tämä autonomian näkökulma on monesti jopa tärkeämpi kuin oireiden lievitys (4). Koska uskomuslääkintä vähintäänkin kummittelee usein hoitosuhteessa, siitä puhuminen – potilaan ehdoilla – saattaa lähentää potilaan ja lääkärin maailmoja, hälventää pelkoja (2).

Lääkärinlausuntojen antamisen tarpeellisuus harkintaan Suomessakin (pääkirjoitus SLL 10/2002)

Suomessakin olisi varmaan aika miettiä kunkin lausuntokäytännön tarpeellisuutta. Varsinkin perusterveydenhuollon lääkäristä on tullut meillä lausunnonantaja potilaan mitä moninaisimpiin etuuksiin ja tarpeisiin. Lapsi tarvitsee sairauden ajalta todistuksen vanhemman jäämisestä kotiin, nuori hakiessaan kouluun, tarvitessaan ajokorttia tai mennessään armeijaan. Myös moninaiset allergia- ja ruokavaliotodistelut kuuluvat tässä vaiheessa lääkärin toimenkuvaan. Työikäiset tarvitsevat todistuksia useimmiten sairauslomista, työtapaturmista, kuntoutustarpeesta ja henkivakuutusyhtiöille lausuntoja terveydentilasta. Iäkkäät potilaat tarvitsevat usein todistuksen lääkkeiden erityiskorvattavuudesta, kuljetustarpeesta joko kertakäynnistä lääkärissä tai monivammaisuuden vuoksi pysyvämpää kuljetustarvetta varten. Vuosittaiset lausunnot veteraanikuntoutusta varten ovat kuuluneet myös kuvaan viime vuosiin saakka. Holhouksenalaisuuslausunnot maistraatille työllistävät käytännön lääkäreitä muutaman vuoden välein.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan enemmän tietoa

Kuntoutuksessa todettiin myös olevan monia tiedollisia katvealueita, joilta tutkimustieto kuntoutuksen vaikuttavuudesta puuttuu kokonaan. Selvitys liittyy valtioneuvoston kuntoutusselontekoon, joka hyväksyttiin äskettäin.