Laihdutuslääke sibutramiini pois käytöstä Italiassa

Laihdutuslääke sibutramiini (Reductil, Abbott) on poistettu toistaiseksi käytöstä Italiassa. Lääke hyväksyttiin useimmissa EU-maissa noin vuosi sitten. Syynä Italian viranomaisen toimiin ovat noin 50 haittavaikutusilmoitusta ja kaksi kuolemantapausta, joiden epäillään liittyneen sibutramiinin käyttöön. Aine voi tunnetusti kohottaa mm. verenpainetta ja pulssia, eikä se sovi sydän- ja verisuonisairauksia tai psyykkisiä oireita poteville.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ibuprofeeni täytti 40 vuotta

Tulehduskipulääke ibuprofeeni syntetisoitiin 40 vuotta sitten, eli joulukuussa 1961, Britanniassa Bootsin lääketehtaassa. Kliinisiin tutkimuksiin aine saatiin vuonna 1966 ja markkinoille se tuli Britanniassa 1969. Vuonna 1983 aine pääsi ensimmäisen kerran myyntiin ilman reseptiä. Ibuprofeenin vuosijuhlasymposiumi järjestetään huhtikuussa Lontoossa. Aluksi ainetta käytettiin nykyisiin nähden melko vaatimattomilla, 100 milligramman vuorokausiannoksilla, mutta hyvin nekin tuntuivat tehoavan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Iäkkään naisen pitkittynyt hengenahdistus

67-vuotias nainen hakeutui 9.7. terveyskeskuksen ajanvarausvastaanotolle pitkittyneen hengenahdistuksen vuoksi. Potilaalla ei ollut tätä ennen diagnosoitu kroonisia sairauksia, hänellä ei ollut jatkuvaa lääkehoitoa, eikä hän tupakoinut. Hengenahdistus oli alkanut pari viikkoa aiemmin. Ahdistaminen oli ollut välillä poissa, mutta sitten sitä taas saattoi ilmetä pienessäkin rasituksessa kuten tiskatessa. Mielenharmiakin oli esiintynyt, ja lääkärin arvion mukaan sillä saattoi olla vaikutusta asiaan. Suvussa oli esiintynyt astmaa.

Pekka Koukkari, Pekka Mäntyselkä

Ehdimmekö varautumaan poikkeusoloihin?

Bhopalin kaupungissa Intiassa tapahtui vuonna 1984 onnettomuus Union Carbide -yhtiön hyönteismyrkkyä valmistavassa tehtaassa. Suuri määrä ilmaa raskaampaa metyyli-isosyanaattikaasua pääsi vapaaksi tehtaan ylivuotoventtiilin kautta. Oli yö ja kaasu ajautui tuulen mukana läheiselle slummialueelle. Ihmiset heräsivät silmien, hengitysteiden ja ihon ärsytysoireisiin ja pakenivat joukolla tuuleen suuntaan kulkevaa kujaa pitkin kaasupilven sisällä. Silmien voimakas ärsytys aiheutti voimakkaan luomispasmin, eivätkä he nähneet, mihin pakenivat. Onnettomuudessa kuoli yli 2500 ihmistä, pysyvästi invalidisoitui ilmeisesti kymmeniä tuhansia.

Risto Koskinen

Tilaaja-tuottajamalli terveydenhuollon johtamisessa ja ohjauksessa

Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutti arvioi vuonna 2001 Turun kaupungin terveystoimen tilaaja-tuottajamallin toimivuutta. Tilaaja-tuottajamalli (Tiltu) on otettu kaupungin terveystoimessa käyttöön vaiheittain vuoden 1998 alusta lähtien. Tähän mennessä Tiltuun on siirtynyt terveystoimen tukipalvelut ja mielenterveyskeskus, jotka yhdessä vastaavat noin neljäsosaa terveysviraston omasta toiminnasta.

Jarna Heinonen, Vesa Partanen, Saara Taalas

Lääkäreiden terveystaloustieteellinen koulutus

Suomalaisista lääkäreistä vain harvat ovat saaneet terveystaloustieteellistä koulutusta. Kuitenkin käytännön lääkärin työtä tekevien on haluttu ottavan enemmän vastuuta myös terveydenhuollon kustannusten kasvamisesta tai kasvun hillitsemisestä. Tekemässämme kyselytutkimuksessa ilmeni, että lääkärien saama terveystaloustieteellinen koulutus oli melko vähäistä, mutta kiinnostusta kouluttautumiseen ilmaistiin runsaasti. Tietotason nostaminen onnistunee parhaiten järjestämällä lyhyitä, 1-2 päivää kestäviä kursseja ja integroimalla terveystaloustiede kliinisiin kursseihin niin perusopetuksessa kuin jatko- ja täydennyskoulutuksessa.

Risto Tuominen, Sanna Raappana

Pekka Puska på WHO globaliserar Nordkarelenprojektet

Professor Pekka Puska är numera direktör på Världshälsoorganisationen (WHO) i Genève och leder avdelningen för hälsopromotion och prevention av icke-smittsamma sjukdomar. Det innebär att de ytterst positiva lärdomarna från Nordkarelenprojektet som först tillämpades i hela Finland med mycket gott resultat nu även tillämpas globalt.

Åke Landquist

Taittovirhekirurgian puutteellinen hoitotulos potilasvahinkona

Taittovirheestä johtuvaa toiminnallista haittaa voidaan korjata sankalaseilla, piilolaseilla tai leikkauksella. Leikkaus ei ole välttämätön näkökyvyn takia ja sen hyväksyttävyys hoitokeinona perustuu siihen, että on lääketieteellisesti arvioiden mahdollista korjata taittovirhettä leikkauksella. Se, mitä hoitokeinoa kulloinkin käytetään, perustuu potilaan valintaan. Potilaan halutessa taittovirheen leikkaushoitoa odotukset hyvästä hoitotuloksesta ovat yleensä huomattavat. Kuten kaikkiin toimenpiteisiin, myös taittovirhekirurgiaan liittyy riski, että tavoiteltua hoitotulosta ei kokonaan saavuteta tai että hoito johtaa jopa lähtötilannetta huonompaan tulokseen. Tällöin potilas saattaa haluta paitsi hinnanalennusta toimenpiteen suorittajalta, myös vahingonkorvausta potilasvahinkolain perusteella.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Kohti postmodernismia - ja sen yli

Modernin lääketieteen positivistista, rationalistista ja teknologista lähestymistapaa on arvosteltu siitä, että se unohtaa terveyden ja sairauden sosiaalisen ulottuvuuden ja parantamisen taidon. Toimisiko postmodernistinen teoriapohja paremmin lääketieteessä?

Pekka Leinonen

Sata äänilevyä rintataskuun

Uusi MP3-soitin sisältää monia toimintoja pienessä kotelossa. Laitteeseen voi tallettaa myös tietokoneen huoltoon tarvittavat ohjelmat.

Erkki Karjalainen