Duodecimin uusi pääsihteeri Ilkka Rauramo: Hyvässä järjestössä pyritään samaan suuntaan

- Parhaimmillaan järjestössä työskentelee ihmisiä, joilla on sama päämäärä. Yhteistyö etenee silloin selkeästi eikä ihmisten kesken pääse syntymään klikkejä tai kuppikuntia, jotka aina synnyttävät ristikkäisvetoa järjestön sisällä.

Ulla Järvi

Miksi Lontookin on hoitajalle houkuttelevampi kuin Helsinki?

- Kilpailu sairaanhoitajista on terveydenhuollon isoimpia ongelmia useissa maissa, sanoo Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton, ICN:n, puheenjohtaja Christine Hancock. Esimerkiksi Hollannissa on tänä vuonna ollut noin 7 000 hoitajan vajaus, ja Britanniassa arvioitiin toissa vuonna olleen 22 000 sairaanhoitajan paikkaa täyttämättä.

Ulla Järvi

Käytön nopea kasvu toi nimesulidin haitat esiin

Tulehduskipulääke Nimediä voi käyttää aiempaan tapaan huolimatta maanantaina voimaan astuneesta myyntikiellosta. Lääkelaitokselta korostetaan, että kielto koskee vain uusien hoitojen aloittamista. Jotkut lääkärit ovat jo ehtineet harmistua siitä, etteivät mielestään ole saaneet riittävän ajoissa tietoa mahdollisista vakavammista haitoista.

Kuivaa ruutia syöpään

Syöpäsolujen synty, kasvu ja kuolema on hurja proteiinien taistelutanner. Alan mielenkiintoiseksi sankariksi on viime vuosina aateloitu kasvunrajoiteproteiini p53. Se kykenee pysäyttämään esimerkiksi syöpägeenien käynnistämän solunjakautumisen ja tappamaan (apoptoosi) tuoreen syöpäsolun, villiintyneen isäntänsä (1). Tämän valkuaisen muuntunut rakenne (mutaatio) saattaa olla syöpäsolujen kurittomuuden syy. Nimittäin ainakin joka toisessa ihmisen kasvaimessa p53 on siten virheellinen, ettei tämä proteiini kykene enää sitoutumaan DNA:han ja säätelemään geenejä (1,2). Sen seurauksena mutantti-p53:a kertyy suuria määriä syöpäsoluun. Tällaisiin syöpiin eivät lääkkeetkään tahdo tepsiä (3), mutta olisi mahdollista, että jos mutantti-p53 pystyttäisiin palauttamaan taas toimintakykyiseksi, saataisiin aikaan huomattava syöpäsolujen tuhoutuminen - hoito syöpään (4,5). Keinoa on jo kehitelty (5,6); synteettiset p53:n loppupäätä muistuttavat peptidit ovat lannistaneet syöpäsoluja, mutta peptidit ovat vaikeita lääkkeitä.

Pekka Leinonen

Psykososiaalinen työympäristö ja sisäilmaongelmat Kokemuksia sisäilmastokyselyn käytöstä

Analyysi Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn psykososiaalista työympäristöä koskevan kysymyssarjan tuloksista vuosina 1996-99 toteutetuissa kyselytutkimuksissa vahvistaa käsitystä psykososiaalisen työympäristön merkityksestä toimistotyöpaikkojen sisäilmaongelmissa. Työn vähäinen mielenkiintoisuus, liian suuri työkuorma ja vähäiseksi koetut vaikutusmahdollisuudet ovat yhteydessä olosuhdevalituksiin ja useimpiin työpaikan sisäilmaan liitettyihin oireisiin.

Marjaana Lahtinen, Carita Sundman-Digert, Kari Reijula

Elämäntapamuutokset tehokkaita tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Diabetes Prevention Study, DPS

Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on yksilölle vakava sairaus, joka aiheuttaa valtavia kustannuksia yhteiskunnalle. Diabetekseen sairastuvien määrän arvioidaan lisääntyvän huomattavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomalainen aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimus osoitti, että tautia voidaan ehkäistä tai sen puhkeamista siirtää elämäntapamuutoksilla. Jo kohtuullisista, pysyvistä muutoksista on merkittävää terveydellistä hyötyä. Riskiyksilöiden löytäminen sekä yksilölliseen ja tehokkaaseen ruokavalio- ja liikuntaohjaukseen ohjaaminen ajoissa on kannattavaa. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on yksi valtakunnallisen ehkäisyn- ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO) lähivuosien painopisteitä.

Timo T. Valle, Jaana Lindström, Johan G. Eriksson, Helena Hämäläinen, Pirjo Ilanne-Parikka, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Anne Louheranta, Mauri Laakso, Vesa Martikkala, Merja Rastas, Virpi Salminen, Sirkka Aunola, Martti Hakumäki, Marjo Mannelin, Jouko Sundvall, Matti Uusitupa, Jaakko Tuomilehto

Ruokavalio- ja liikunta-neuvonta ehkäisevät diabeteksen puhkeamista Diabetes Prevention Study, DPS

Aikuistyypin diabeteksen puhkeamista voidaan ratkaisevasti ehkäistä tai siirtää jo kohtuullisen pienillä elämäntapojen muutoksilla. DPS-tutkimuksen interventioryhmässä mukana olleet osallistuivat tehostettuun ruokavalio- ja liikuntaohjaukseen, jonka tuloksena lähes puolet laihtui vähintään 5 % lähtöpainostaan ja valtaosa alkoi harrastaa säännöllisesti liikuntaa. Elämäntapamuutosten tulisi olla pitkäaikaisia ja mieluiten pysyviä, joten henkilön motivaatiolla ja sitoutumisella on suuri merkitys.

Virpi Salminen, Jaana Lindström, Anne Louheranta, Merja Rastas

Rintakipu ja somatisaatio

Elimellisoireiset eli somatoformiset psykiatriset häiriöt ovat tiloja, jotka eivät selity somaattisella sairaudella tai biokemiallisella tai rakenteellisella poikkeavuudella. Somatisaatioon liittyvä rintakipu on haasteellinen diagnosoitava, ja näitä potilaita hoitavat usein muut lääkärit kuin psykiatrit, erityisesti yleislääkärit vastaanotoillaan. Hoito edellyttää toimivaa hoitosuhdetta.

Hannu Koponen, Ulla Lepola

Lyhyesti: FDA hyväksyi budesonidin raskaudenaikaisen astman hoitoon

Hengitettäviä kortisoneja on jo pitkään käytetty astman hoitoon reippaasti myös raskauden aikana. Nyt FDA näyttää tiedotteiden mukaan todenneen, että Pulmicortista on riittävästi tietoa, jotta sen käyttö on hyväksytympää myös raskauden aikana (Pregnancy Category B Rating). FDA:n päätös perustunee Ruotsissa tutkittuun yli 2 000 syntyneen lapsen aineistoon (Am J Respir Crit Care Med 2001; 163:A376); äideillä oli käytössä budesonidia astmaan raskauden aikana. American College of Allergy, Asthma and Immunologyn (ACAAI) ko. sektorin puheenjohtaja on kuitenkin Reutersille todennut, ettei päätös merkitse sitä, että muut steroidit eivät olisi turvallisia, mutta Pulmicortin osalta dataa oli riittävästi. (Position statement; American College of Obstetricians and Gynegologists sekä ACAAI)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Riippuvuushäiriöihin liittyy myös muita psyykkisiä häiriöitä

Englantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin riippuvuushäiriöistä kärsivien muita psyykkisiä häiriöitä eli komorbiditeettia. Kun ei-riippuvaisista 12 %:lla oli jokin psyykkinen häiriö, olivat vastaavat osuudet nikotiini-, alkoholi- ja huumeriippuvaisilla 22, 30 ja 45 %. Epäselvää on, altistaako riippuvuushäiriö itsessään muille psyykkisille häiriöille. On myöskin mahdollista, että kyse on itselääkinnästä, eli yrityksestä hoitaa jotain psyykkistä häiriötä riippuvuutta aiheuttavalla aineella. Joka tapauksessa psyykkisen häiriön mahdollisuus tulisi aina selvittää, kun tutkitaan ja hoidetaan riippuvuusongelmista kärsiviä.

Raimo Kr Salokangas