Svante Stenmanin palkinto Hans Falckille

Tänä vuonna ensi kertaa jaetun palkinnon sai sisätautien erikoislääkäri Hans Falck, joka on mm. kääntänyt lääketieteellistä kirjallisuutta ja artikkeleita Finska Läkaresällskapets Handlingar -lehteen ja toiminut Hufvudstadsbladetin avustajana. Falckin monipuolinen kieliharrastus ulottuu myös klassisiin kieliin ja kaukaisempiin kulttuureihin, kuten japaniin ja arabiaan.

Lääkäriliiton hallitus: Yksityislääkärin asiat esillä

Lisää Lääkäriliiton hallituksen päätöksistä SLL 13–14/2002, s. 1568.

Lääkärien palkkatutkimus huhtikuussa!

On erittäin tärkeää, että kyselyyn vastataan aktiivisesti. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi niin valtakunnan kuin yksilötasonkin edunvalvonnassa.

Eduskunta keskusteli terveydenhuollosta

Viime viikon tiistaina Keskustan eduskuntaryhmä esitteli välikysymyksensä kansalaisten oikeudesta päästä lääkärin vastaanotolle ja hoitoon. Välikysymyksen esittäjien mielestä julkinen terveydenhuoltomme on ajautunut yhä pahenevaan kriisiin, josta on esimerkkinä huutava lääkäripula, erikoissairaanhoidon pitkät jonot ja jopa terveysasemien väliaikaiset sulkemiset. Oikeus päästä lääkärin vastaanotolle, tutkimuksiin ja hoitoon ei toteudu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Potilasturvallisuus on vaarantunut.

Taito Pekkarinen

Hälso- och sjukvårdsdebatten i riksdagen

Centerns riksdagsgrupp framförde nyligen en interpellation om medborgarnas rätt att få läkarvård. Interpellanterna hävdade att den offentliga vården hamnat i en kris som kontinuerligt förvärras och anförde som exempel att bristen på läkare är skriande, att köerna till specialiserad vård är orimligt långa och att hälsostationer tillfälligt tvingats stänga. Rätten till läkarundersökning och -vård förverkligas inte på det sätt som avses i lagstiftningen.

Taito Pekkarinen

Lääkärimatrikkeli tarvitsee jokaisen lääkärin tiedot

Jokaisen Suomessa valmistuneen sekä toimivan lääkärin tiedot kootaan joka viides vuosi julkaistavaan Lääkärimatrikkeliin. Matrikkeli toimii parhaimmillaan lääkäreiden kattavana tiedostona palvellen sekä virkaa hakevan lääkärin esittäytymisenä että tietolähteenä, kun joku haluaa tutustua tietyn lääkärin portfolioon. Matrikkelista löytyy myös tärkeää tietoa laitoksen tai yhteisön historiikin laatijalle ja se toimii koko lääkärikunnan identiteetin ylläpitäjänä ja rakentajana.

Olli Meretoja

Nuorten väkivaltakulttuurista tarvitaan lisää tietoa

Nuorten pahoinvointi, väkivaltaisuus ja henkirikokset askarruttavat monien eri alojen tutkijoita yhteiskuntatieteilijöistä, oikeustieteilijöihin ja psykiatreihin. Jos erilaiset näkökulmat nuorten ongelmiin yhdistettäisiin, voitaisiin ilmiöstä ehkä saada tarkempi kuva.

Suvi Sariola

Lääkärit eivät selvitä riittävästi syöpäpotilaan väsymystä

Monet syöpäpotilaat tuntevat voimakasta väsymistä, joka ei mene ohi lepäämällä normaalisti. Potilaan on vaikea keskittyä asioihin, ja useat arkirutiinit tuntuvat hänestä ylivoimaisilta. Tästä oireesta käytetään nimitystä fatique eli hoitoväsymys. Syövän hoidot eivät vaikuta vain siihen paikkaan, jossa kasvain sijaitsee. Hoito vaikuttaa myös terveisiin kudoksiin, ja siitä saattaa tulla yksilöllisiä haittavaikutuksia.

Ulla Toikkanen

Antibiootista apua sepelvaltimotautiin?

Tuoreen suomalaistutkimuksen (Circulation online, March 11, 2002) mukaan makrolidiryhmän antibiootti, klaritromysiini (500 mg tabletti päivittäin), paransi epästabiilia angina pectorista potevien tai tuoreen non-Q-sydäninfarktin saaneiden potilaiden ennustetta. Kolmen kuukauden hoidon aikana mahdollisen seuraavan sydän-verisuonitapahtuman (kuolema, sydäninfarkti, epästabiili angina pectoris tai aivoinfarkti) vaara keskimäärin puolittui lumeryhmään verrattuna. Aiemmissa tutkimuksissa lähtökohdat ovat olleet erilaiset, eivätkä tuloksetkaan yhtä hyvät. Stabiilia sepelvaltimotautia sairastaneilla antibioottihoidon hyödyt ovat olleet vaihtelevia. Akuutin sepelvaltimotaudin kuukauden makrolidihoito puolestaan on ollut hyödyksi alkuun, mutta ei enää puolen vuoden kuluttua.

Pekka Leinonen

Julkisen terveydenhuollon palvelu entistä ystävällisempää

1 045:n Taloustutkimus Oy:n haastatteleman suomalaisen mielestä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa saa nykyisin ystävällisempää ja luotettavampaa palvelua kuin vuonna 1998. Kaikin muin mittarein arvioituna julkinen sektori kuitenkin sijoittui palvelutasoltaan kauaksi yksityisestä terveydenhuollosta, johon haastatellut olivat kaikista palveluista kaikkein tyytyväisimpiä. Terveyskeskusten ja sairaaloiden palvelutaso alitti kansalaisten tyytyväisyysmittarilla jopa pankkien ja postien palvelun. Yli puolet haastateltavista oli kokenut ongelmia julkisten terveyspalvelujen saatavuudessa ja palvelun ammattitaitoisuudessa. Joka viides ei tosin osannut nimetä kokeneensa mitään erityisiä ongelmia julkisessa terveydenhuollossa.